Adhd-oireiset voivat olla muita luovempia, tehokkaampia ja joustavampia – "Positiiviset piirteet usein unohdetaan, varsinkin nykypäivän koulumaailmassa"

Ruotsalaislääkärin mukaan adhd:sta johtuvien ongelmien korostaminen saattaa vain lisätä ongelmia. Siksi hän haluaa neuvoa, miten neuropsykiatriseen häiriöön liittyviä positiivisia piirteitä voi vahvistaa ja oppia hyödyntämään.

ADHD
ADHD teräsmies
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kekseliäisyys, energisyys, luovuus, rohkeus, joustavuus, heittäytymiskyky ja sinnikkyys.

Muun muassa nämä positiivisina pidetyt ominaisuudet ovat yleisempiä adhd-oireisilla kuin muilla ihmisillä, kertoo ruotsalainen lääketieteen tohtori Anders Hansen kirjassaan Adhd voimavarana – Missä kohtaa kirjoa olet?.

Lista on toki yleistys: kaikilla adhd-oireisilla ei ole kaikkia näitä piirteitä, eikä esimerkiksi kaikilla luovilla ja kekseliäillä ihmisillä ole adhd:ta. Mutta hyvien piirteiden olemassaolon tiedostaminen olisi adhd-oireisille todella tärkeää.

Sophiahemmet-sairaalassa psykiatrian ylilääkärinä työskentelevä Hansen kertoo tavanneensa työssään satoja, jopa tuhansia adhd-potilaita, jotka ovat keskittyneet vain sairautensa negatiivisiin puoliin. Siksi hän halusi kirjoittaa kirjan, jossa kerrottaisiin adhd:seen liittyvistä positiivisista piirteistä sekä siitä, miten niitä voi itse vahvistaa ja oppia hyödyntämään.

– Adhd-oireisten ihmisten positiiviset piirteet usein unohdetaan, varsinkin nykypäivän koulumaailmassa, Hansen sanoo.

Hansen painottaa, ettei halua väheksyä adhd:sta aiheutuvia ongelmia, mutta hänen mielestään niiden korostaminen lisää riskiä aiheuttaa adhd-oireisille vain uusia ongelmia, kuten huonoa itsetuntoa ja ulkopuolisuuden kokemusta.

Häiriöalttius ja impulsiivisuus luovuuden lähteinä

Monet adhd-oireiset ihmiset ovat Hansenin mukaan esimerkiksi tavallista luovempia, erityisesti kun on kyse innovatiivisuudesta.

Tutkimusten mukaan adhd-oireisten ihmisten on usein muita helpompi katsoa asioita uudesta näkökulmasta ja keksiä omaperäisiä ideoita ja ratkaisuja. Eräässä luovuustestissä kävi tutkijoiden yllätykseksi ilmi, että luovina pidetyt ihmiset olivat nimenomaan muita huonompia keskittymään.

Yksi syy luovuuteen voi olla häiriöalttius. Adhd-oireinen ihminen nappaa ympäriltään kaiken informaation, ja mitä enemmän informaatiota ja ajatusvirtaa tietoisuuteen tulvii, sitä luovempi ihminen Hansenin mukaan on.

Toinen syy voi olla impulsiivisuus ja se, että adhd-oireinen ihminen ei yritä kontrolloida ajatusvirtaansa ja ideoitaan.

Hansen kertoo, että hänellä on ollut useita potilaita, jotka ovat päättäneet lopettaa lääkityksen, koska he ovat kokeneet luovuutensa vähenevän. Hansen kertoo esimerkin muusikosta, jonka kitaransoitosta oli hänen omien sanojensa mukaan tullut lääkityksen myötä mekaanista ja vivahteetonta. Kitaristi soitti täysin oikein mutta koki, ettei hänen ollut enää yhtä helppo löytää inspiraatiota ja että hän soitti rutiininomaisesti.

Toisaalta Hansen on myös tavannut potilaita, jotka ovat pystyneet lääkityksen myötä hyödyntämään luovuuttaan paremmin. Lääke on vähentänyt adhd:n mukanaan tuomia haittoja; heistä on tullut järjestelmällisempiä, he ovat pystyneet valikoimaan ideoita paremmin ja työskentelemään pitkäjänteisesti päämääränsä eteen.

Hansen haluaakin muistuttaa, että kaikki adhd-oireiset eivät pysty ilmaisemaan luovuuttaan käytännössä.

"Ei riitä, että päässä syntyy ajatus toisensa perään, vaan ideat on pystyttävä myös toteuttamaan", Hansen toteaa kirjassaan. Tähän hänellä on neuvo, johon palataan jutussa myöhemmin.

adhd cowboy
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ylikeskittymisellä voi saada aikaan jotain merkittävää

Ristiriitaisin adhd-oireisten ominaisuus on ylikeskittyminen.

He voivat uppoutua niin täydellisesti johonkin, että ovat täysin tietämättömiä siitä, mitä ympäristössä tapahtuu. Esimerkiksi adhd-oireinen poika voi keskittyä tuntikausiksi tietokonepeleihin.

Jatkuvia näkö- ja ääniärsykkeitä sisältävät tietokonepelit antavat nopeita mielihyväkokemuksia ja pitävät aivojen dopamiinitason koko ajan korkealla. Tämä puolestaan auttaa adhd-oireista keskittymään ja pelin jatkuvat ärsykkeet auttavat häntä ylläpitämään tarkkaavuuden.

Ylikeskittymisestä voi olla haittaa, mutta siitä voi olla myös etua, kun on keskityttävä esimerkiksi työpaikalla johonkin tärkeään, tavoitteisiin liittyvään asiaan. Työhönsä tuntikaupalla uppoutuva voi saada aikaan jotakin merkittävää, Hansen sanoo kirjassaan.

"Jos inspiraation vallassa työskentelevä säveltäjä uppoutuu sävellystyöhönsä täydellisesti ja havahtuu takaisin todellisuuteen vasta viisi tuntia myöhemmin hämmästyneenä ajan kulumisesta, lopputulos on todennäköisesti parempi kuin säveltäjällä, joka lopettaa työskentelyn jo puolen tunnin kuluttua."

Ylikeskittyminen voi siis olla hyvä ominaisuus, jos keskittyminen suunnataan johonkin rakentavaan toimintaan.

Kaikilla meillä on adhd-piirteitä

Kirjallaan Hansen haluaa tarjota tietoa adhd:sta ja murtaa siihen liittyviä myyttejä. Adhd ei johdu kasvatuksesta, ruuasta tai tietokonepelien pelaamisesta. Sillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

– Jos lapsella on adhd, se ei ole kenenkään vika. Vanhemmat eivät ole laiminlyöneet lastaan eivätkä tehneet mitään väärää, Hansen muistuttaa.

Adhd ei ole keksitty sairaus vaan adhd-piirteet ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka johtuvat suurelta osin biologisista tekijöistä. Adhd ei myöskään kehity iän myötä.

Adhd:ssa on pohjimmiltaan kyse tarkkaavaisuuden ongelmista, yliaktiivisuudesta ja impulsiivisuudesta. Siihen voi liittyä muun muassa keskittymisvaikeuksia, ajatusten harhailua, puheen ja ohjeiden seuraamisen vaikeutta, kärsimättömyyttä, levottomuutta sekä vaikeutta istua hiljaa ja odottaa omaa vuoroa.

Hansenin mukaan kaikilla ihmisillä on joitain edellä mainittuja piirteitä, toisilla niitä on paljon ja toisilla ei juuri lainkaan.

Terveen ja sairaan välille on vaikea vetää selvää rajaa. Hansen vertaa adhd:ta pituuteen: ei ole olemassa vain pitkiä tai lyhyitä ihmisiä, vaan suurin osa ihmisistä on jotain siltä väliltä.

"Mihin sitten vedetään raja? Milloin kyse on adhd:sta ja milloin »normaalista» keskittymisvaikeudesta? Missä kulkee raja, jonka jälkeen miestä kuvaillaan pitkäksi? Onko raja 189 senttiä? Vai 184 senttiä?" Hansen pohtii kirjassaan.

"Jos 10 prosenttia kaikista lapsista tarvitsee diagnoosin ja amfetamiinijohdannaislääkettä selviytyäkseen koulusta, ei vika ole näissä lapsissa vaan koulussa."

Anders Hansen

Joka vuosi miljoonat ihmiset saavat adhd-diagnoosin. Diagnoosien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Hansenin mielestä diagnooseja jaetaan usein hätiköidysti ja jopa virheellisesti.

Diagnoosin saaminen edellyttää sitä, että adhd:seen liittyvät ominaisuudet vaikeuttavat arjesta suoriutumista ja aiheuttavat ihmiselle merkittäviä ongelmia esimerkiksi kotona, työpaikalla tai koulussa.

adhd marionetti
Jyrki Lyytikkä / Yle

"Surkea todistus ja lytätty itsetunto"

"Jos 10 prosenttia kaikista lapsista tarvitsee diagnoosin ja amfetamiinijohdannaislääkettä selviytyäkseen koulusta, ei vika ole näissä lapsissa vaan koulussa."

Hansenin mukaan tämän päivän koulumaailma ei ole adhd-oireiselle lapselle paras mahdollinen oppimisympäristö. Monien koulumenestys kärsii ja vertailu luokkatovereihin voi saada adhd-oireisen tuntemaan itsensä tyhmäksi ja arvottomaksi.

Koulusta voi jäädä käteen vain surkea todistus ja lytätty itsetunto. Lapsena syntynyt huono itsetunto voi seurata ihmistä loppuelämän ajan, Hansen sanoo.

– Näiden oppilaiden aivot toimivat hiukan eri tavalla. Se ei tarkoita sitä, että he ovat tyhmiä, hän muistuttaa.

Jos opetus ei ole adhd-oireisen lapsen mielestä kiinnostavaa, hän menettää keskittymiskykynsä ja saattaa alkaa häiriköidä, koska hänellä on tylsää.

Kärsimätön ja levoton aikuinen voi tietoisesti välttää työpaikkoja, joissa edellytetään tarkkaavaisuutta ja rutiineja. Lasten mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä on huomattavasti rajallisempi.

"Kännyköitä ei pitäisi käyttää tunneilla ollenkaan. Houkutus tarttua kännykkään voi olla vastustamattoman suuri, jos vaihtoehtona on seurata, mitä opettaja kirjoittaa taululle."

Anders Hansen

Monet adhd-oireiset kyllästyvät helposti. Tästä syystä koulutehtävistä täytyy Hansenin sanoin tehdä mahdollisimman mielenkiintoisia. Monen adhd-oireisen oppimista helpottaa jos tehtävä on tarpeeksi konkreettinen ja liittyy jollain tavalla todelliseen elämään.

Hansenin mielestä kännyköitä ei pitäisi käyttää tunneilla ollenkaan. Houkutus tarttua kännykkään voi olla vastustamattoman suuri, jos vaihtoehtona on seurata, mitä opettaja kirjoittaa taululle.

Selkeät ja lyhyet ohjeet helpottavat keskittymistä, samoin taukojen pitäminen. Hansen suosittelee useita lyhyitä taukoja yhden pidemmän tauon sijaan.

Työskentelytapoja kannattaisi myös vaihdella. Esimerkiksi videopätkät ja blogit kiinnostavat lapsia. Oppilaiden pitäisi myös antaa itse keksiä asioita sen sijaan, että tieto syötetään heille valmiina.

Adhd-oireinen oppii parhaiten pienessä ryhmässä. Hän tarvitsee suoraa palautetta ja usein.

Vinkkejä adhd-piirteiden hyödyntämiseen ja hallitsemiseen

Hansen antaa kirjassaan lukuisia neuvoja, miten adhd-oireiset ihmiset voisivat hyödyntää positiivisia piirteitään ja samalla pärjätä paremmin ongelmia aiheuttavien ominaisuuksiensa kanssa.

1) Yritä löytää intohimosi kohde

Jos adhd-oireinen saa tehdä jotain sellaista, jota kohtaa hän tuntee suurta intohimoa, hän Hansenin mukaan omistautuu sille sataprosenttisesti ja hänellä on kaikki edellytykset menestyä. Työskentely ei todennäköisesti ole kovin tehokasta jos adhd-oireinen ihminen joutuu tekemään jotain sellaista, joka ei motivoi häntä lainkaan.

2) Valitse joustava työ

Hansen suosittelee valitsemaan työn, jota rakastaa ja johon tuntee suurta paloa. Työn, jossa voi tehdä monenlaisia itseä kiinnostavia tehtäviä ja jossa päivät eivät ole keskenään samanlaisia. Jos työ itsessään ei ole kovin monipuolista, vaihtelua päivään voi yrittää löytää esimerkiksi työskentelemällä eri paikoissa mahdollisuuksien mukaan.

Esimerkiksi yrittäjyys voi sopia adhd-oireiselle hyvin ja Hansenin mukaan yllättävän monella yrittäjällä onkin adhd-piirteitä.

3) Jaa työt pienempiin osatavoitteisiin

Adhd-oireisen ihmiset aivot tarvitsevat jatkuvaa palkitsemista. Pitkän aikavälin tavoitteet eivät palkitse riittävän usein. Voi asettaa tavoitteeksi saada jotain aikaan esimerkiksi tunnin sisällä tai kuluvan päivän aikana.

Adhd-oireisen olisi hyvä työskennellä lyhyitä aikoja kerrallaan ja pitää useampia taukoja. Raporttia ei kannata ajatella kokonaisuutena, vaan jokaiselle kappaleelle voi antaa oman deadlinen.

Ongelmatkin voi jakaa pienempiin osiin, niin ne eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä. Jos ongelmat tuntuvat liian isoilta, ei välttämättä jaksa jatkaa yrittämistä.

4) Tee työ vasta sitten, kun on todella kiire

Asioiden lykkääminen viime hetkille auttaa monia suoriutumaan tehtävistä paremmin. Arkisemmatkin työt, kuten siivoamisen, voi päättää tehdä valmiiksi juuri ennen lempiohjelman alkamista.

5) Hae ympärillesi ihmisiä, jotka tasapainottavat heikkouksiasi

Jos esimerkiksi organisoiminen ja järjestelmällisyys eivät ole omia vahvuuksia, kannattaa työskennellä ihmisten kanssa, jotka ovat siinä hyviä.

6) Tee yksi asia kerrallaan

Jos samanaikaisesti on meneillään useita täysin erilaisia projekteja, saattavat kaikki jäädä puolitiehen eikä mitään tule tehdyksi kunnolla. Adhd-oireiset innostuvat usein panemaan alulle uusia projekteja, mutta monet heistä kyllästyvät nopeasti.

Jos ideoita tulvii jatkuvasti päähän, ne kannattaa kirjoittaa johonkin muistiin, sillä muuten ne unohtuvat helposti.

7) Rajoita ajankäyttöäsi

Ylikeskittyminen mielenkiintoiseen tehtävään voi aiheuttaa sen, ettei muista katsoa kelloa. Nettisurffailuun tai tietokonepeleihin käytettävää aikaa voi rajoittaa esimerkiksi laittamalla herätyskellon soimaan.

8) Liiku säännöllisesti

Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja luonnollista lääkettä aivoille ilman sivuvaikutuksia. Tutkimusten mukaan jo neljän minuutin liikuntahetki parantaa lasten keskittymiskykyä.

Liikuntaa olisi hyvä harrastaa päivittäin, erityisesti aamupäivisin. Jaloittelua ja muuta arkista hyötyliikuntaa kannattaa tehdä useita kertoja päivässä. Hansen suosittelee lyhyitä kävelylenkkejä yhden pitkän sijaan.

– Liikunta on äärimmäisen tärkeää kaikille, mutta erityisesti niille, joilla on adhd. Säännöllinen liikunta voi mahdollistaa jopa lääkityksen annoksen pienentämisen, Hansen sanoo.

Lisää aiheesta:

Tiedeykkönen: Onko sinun vaikea keskittyä? Taito on mahdollista elvyttää - sopivissa olosuhteissa myös adhd voi olla etu

Testaa, paljonko sinulla on adhd-piirteitä: Suomen ADHD-Aikuiset ry (siirryt toiseen palveluun)