Vuorotyöläinen! Jos työvuorolistasi laadittaisiin näin, jaksaisit paremmin

Epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekeviä on Suomessa satoja tuhansia. Työvuorolistojen laatiminen heille on oma taiteenlajinsa. Jos se tehdään huonosti ja kuulematta työntekijöitä, voivat seuraukset olla vakavat. Osallistu jutun lopussa keskusteluun.

työelämä
lääkäri sairaalan käytävällä
Getty Images

Epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekee jo joka neljäs työntekijä Suomessa. Määrä vain kasvaa palvelualan työtehtävien lisääntyessä.

Vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla, todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

– Vuorojärjestelmiä on monenlaisia ja eri aloille sopivat erilaiset järjestelmät. Työvuorot voidaan kuitenkin suunnitella niin, että työhyvinvointi ja tuottavuus varmistetaan ja väsymishaitat minimoidaan, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

– Hyvin laaditut työvuorolistat ovat myös työnantajan etu, hän lisää.

nainen juo kahvia työpöytänsä ääressä
Aleksandar Nakic / Getty Images

Kaksi peräkkäistä vapaapäivää parempi kuin yksittäinen

Tutkimusten mukaan vuorotyö aiheuttaa väsymystä, unihäiriöitä ja ruoansulatusongelmia. Myös useiden sairauksien kuten syövän riski lisääntyy.

Jos keskimääräinen työaika viikossa ylittää 55 tunnin rajan, kasvaa myös riski saada aivoinfarkti.

Viikoittaisen työajan pitäisikin pysyä reilusti alle tämän.

"Peräkkäisten työvuorojen maksimimäärä on kuusi."

Mikko Härmä

Työterveyslaitoksen tutkijoilla on muitakin vinkkejä. He suosittelevat, että yksi työvuoro olisi maksimissaan kymmenen tuntia.

– Kaksi peräkkäistä vapaapäivää on parempi vaihtoehto kuin yksi yksittäinen, koska yksi ei vielä virkistä tarpeeksi.

– Peräkkäisiä työvuoroja tulisi olla maksimissaan kuusi, Mikko Härmä lisää.

Työvuoroväli oltava vähintään 11 tuntia

Työvuoroista palautuminen onnistuu parhaiten, jos lyhyitä vuorovälejä on mahdollisimman vähän. Erityisen kuormittavia ovat työvuorot, joissa iltavuoroa seuraa aamuvuoro.

– Pitää muistaa, että ihmisellä menee myös kotimatkaan ja töihin tulemiseen aikaa. Kotona ovat ilta- ja aamutoimet. Unen aika voi helposti jäädä liian lyhyeksi, sanoo tutkija Kati Karhula Työterveyslaitokselta.

Karhulan mukaan nukahtamisongelmat ovat tyypillisiä aikaisia aamuvuoroja tekevillä. He pelkäävät jo ennakkoon, etteivät saakaan unta. He tietävät, että "kello on paljon, pitäisi jo nukkua, uni ei tule ja pian pitäisi lähteä töihin".

– Työvuorovälin tulisi olla minimissään 11 tuntia. Se lisää palautumista ja hyvinvointia sekä vähentää väsymystä. Myös työasioista irtaantuminen helpottuu.

toimistotalon julkisivu
Zbigniew Nowak / Getty Images

Työterveyslaitos on seurannut erilaisten työvuorojen vaikutusta 13 000 sairaalassa työskentelevän uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen vuosina 2008-2015.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä painottaa, että tulokset pätevät myös muiden alojen kuin terveydenhuollon työntekijöihin.

Enintään kaksi yövuoroa peräkkäin

Mitä enemmän ihmiselle tulee ikää lisää, sitä vaikeampi on jaksaa yövuoroja. Etenkin yli 50-vuotiaat hyötyvät siitä, ettei yötyötä tarvitse tehdä tai vuoroja on harvoin.

– Siirtyminen kokonaan päivätyöhön vähentää selvästi ikääntyvien väsymishaittoja. Sama vaikutus näkyy nuoremmillakin, mutta ikääntyneillä selvimmin, Mikko Härmä sanoo.

kaksi kypäräpäistä työläistä teollisuuslaitoksen edustalla
Hybrid Images / Getty Images

Peräkkäisiä yövuoroja tulisi jaksamisen takia olla mahdollisimman vähän: maksimissaan neljä peräkkäin, mieluiten vain kaksi.

Jatkuva yötyö aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta sitä tekevät ovat tutkimuksen mukaan muita tyytyväisempiä työhönsä. Työ koetaan itsenäiseksi ja yötyö yleensä perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työntekijän toiveet huomioitava

Tutkijoiden mukaan työntekijöiden toiveita on erityisen tärkeää kuunnella jo vuoroja laatiessa. Heidän pitäisi päästä itse vaikuttamaan vuorosuunnitteluun ja vapaapäivätoiveisiin.

"Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö."

Kati Karhula

– Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö. Tärkeitä ovat myös perhe ja vapaa-aika, Kati Karhula muistuttaa.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta tulee raskasta, jos työntekijä ei voi ennakolta tietää, minkälaisia vuoroja on tiedossa ja suunnitella omaa elämäänsä.

– Monet epäsäännöllistä työaikaa tekevät ovat sanoneet, että on tärkeätä saada edes yksi harrastus, johon he viikoittain pääsevät.

Myös lastenhoidon järjestäminen helpottuu, jos vuorolistaan voi esittää omia toiveita.

– Koulut ja päiväkodit toimivat valtaosin päivärytmissä. Vuorotyöntekijät pyörittävät monimutkaista palapeliä saadakseen arjen sujumaan, Karhula lisää.

Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä haluttaisiin muun muassa rajoittaa peräkkäisten yövuorojen määrää seitsemästä viiteen.

Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996.

Miten sinun mielestäsi työvuorolistat tulisi tehdä? Minkälaisia haittoja epäsäännöllinen työaika sinulle aiheuttaa? Pääsetkö sinä vaikuttamaan työvuorojesi suunnitteluun? Rekisteröidy ja osallistu alla olevasta linkistä keskusteluun.