Suomestako puurakentamisen Mekka? Siihen on paljon matkaa ja kantapään kautta oppimista

Puurakentaminen yleistyy hitaasti Suomessa vaikka useissa maissa se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Puurakentamisen kärkimaiden kiinni ottaminen saattaa olla kiinni enemmän osaamisesta kuin tahdosta.

Suuret puurakennukset
Puukuokan pihapuoli on hitaasti tummuvaa kuusta ja katupuoli voimakkaan tummaa puuta.
2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittaja Puukuokka -kerrostalo Jyväskylässä.Arvo Vuorela / Yle

Kesämökki järven rannalla, mummolan nostalginen tönö ja vanhat kyläkoulut. Suomessa on aina osattu rakentaa puusta eikä ihme, onhan maan pinta-alasta melkein 80 prosenttia metsätalousmaata (siirryt toiseen palveluun) (Luonnonvarakeskus). Nykyäänkin suurin osa omakotitaloista on puusta rakennettu.

Vuosikausiin Suomessa ei kuitenkaan tullut kuuloonkaan, että puusta rakennettaisiin kerrostaloja. Laki rajoitti pitkään puurakennusten kerrosten määrän kahteen paloturvallisuuden vuoksi.

Hiljalleen puurakentamisesta on Suomessa innostuttu uudella tavalla. Lakia on muutettu, puu tuntuu trendikkäältä materiaalilta ja siihen ladataan odotuksia. Puurakentamisen toivotaan esimerkiksi vähentävän hiilidioksidipäästöjä ja olevan vastaus sisäilmaongelmiin.

Maailmalla puurakentaminen ei ole uniikkia eikä puurakennusprojekteista usein uutisoida, sillä niitä tehdään jatkuvasti. Nyt Suomessakin halutaan trendiin mukaan, mutta asiatuntijat pelkäävät, etteivät osaajat riitä, jos puurakentamisesta oikein innostutaan.

Suomesta puurakentamisen mallimaa

Kun Tuupalan puukoulu Kuhmossa valmistui tänä vuonna, sitä kävi ihmettelemässä vierailijoita jopa Kiinasta ja Saudi-Arabiasta. Olisiko Suomella mahdollisuuksia nousta puurakentamisen Mekaksi?

Puurakentaminen Etelä-Savossa -projektin päällikkö Matti Kilpiäinen ei näe naivina tavoitteena nostaa Suomi puurakentamisen mallimaaksi. Suomi on täynnä metsää ja siksi hänestä maamme pitäisikin olla muita edellä puurakentamisessa.

Yksi tämän hetken ongelmista hänestä on se, että puurakennukset ovat uniikkeja yksittäistapauksia. Kohteissa joudutaan jatkuvasti kokeilemaan ensimmäistä kertaa uusia tekniikoita.

Esimerkiksi Jätkäsaaren Wood City joutui otsikoihin (siirryt toiseen palveluun) (HS), kun koivuliitokset kastuivat ja niistä löydettiin hometta. Rakennuksissa käytettiin uutta menetelmää.

– Jätkänsaaren Wood City on hyvä esimerkki, että suurten ja kokeneidenkin tekijöiden toimesta tällaisia lapsuksia pääsee tapahtumaan. Minusta se on luontaista ja varmasti tyypillistä mille tahansa alalle, joka on voimakkaassa kehitysvaiheessa.

Havainnekuva Jätkäsaaren Wood City -hankkeesta.
Havainnekuva Wood City -puurakennushankkeesta.Rakennusyhtiö SRV

Kilpiäisestäkin osaaminen syntyy suurelta osalta tekemällä. Hän näkee alalla tapahtuvat virheet oppirahoina, jotka täytyy maksaa, jotta puurakentamisen osaamista saadaan Suomeen.

Myöskään Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen ei näe esteitä siinä, ettei Suomesta olisi puurakentamisen mallimaaksi.

– Monta kertaa katsomme ulkomaille, että siellä tehdään kaikkea hienoa, mutta kun katsomme ulkomailta tänne, niin suomalainen puurakentaminen ei ole lainkaan häpeä kansainvälisessä seurassa. Päinvastoin suomalainen arkkitehtuuri on ulkomailla arvostettua. Sitä meidän kannattaisi tietenkin vaalia ja viedä eteenpäin entistä enemmän.

Osaamisesta pullonkaula puurakentamisen yleistymiseen

Puurakentaminen on saanut näkyvyyttä, kun pitkin Suomea rakennetaan uusia puukouluja ja puukerrostaloja.

Joensuuhun rakennetaan parhaillaan neljätoistakerroksista puukerrostaloa, joka tulee saamaan Suomen korkeimman puukerrostalon tittelin, Turkuun rakennetaan puukerrostaloja tuhannelle asukkaalle ja Jätkäsaareen rakennetaan Wood City -puukorttelia. Puukerrostaloja on Suomessa tällä hetkellä hieman yli kuusikymmentä (siirryt toiseen palveluun) (Puuinfo).

Tuupalan koulu Kuhmossa.
Tuupalan puukoulu Kuhmossa oli ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi tänä vuonna. Koulu on Suomen ensimmäinen massiivipuisista CLT -elementeistä koottu puukoulu.Jarmo Nuotio / Yle

Suomi on puurakentamisessa kaukana kärjestä, kun puhutaan suurista rakennuksista. Suomessa kerrostaloista noin viisi prosenttia on puisia, kun taas esimerkiksi Ruotsissa niitä on viidennes. Yhdysvalloissa suurin osa kerrostaloista (siirryt toiseen palveluun) rakennetaan puusta (Maaseudun tulevaisuus).

Itävaltaan pystytetään maailman korkeinta puukerrostaloa (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun tulevaisuus), joka nousee 84:ään metriin. Arkkitehdit maailmalla tutkivat (siirryt toiseen palveluun) parhaillaan (Rakennuslehti), miten puukerrostalot voisivat kohota kolmenkymmenen tai jopa neljänkymmenen kerroksen korkeuteen.

Suomessa rakennetaan nyt enemmän puukerrostaloja kuin koskaan (siirryt toiseen palveluun) (HS). Määrä on pieni, jos verrataan kaikkien rakennettavien kerrostalojen määrään, mutta trendi on selvä: puurakennuksia halutaan lisää. Rakennustutkimus RTS:n tutkimuksen mukaan puukerrostalojen määrä voisi kaksinkertaistua (siirryt toiseen palveluun) kahden vuoden aikana (Ympäristöministeriö).

Esteeksi puurakennusbuumille voi nousta osaajien riittäminen. Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen sanoo, että osaajia pitäisi saada nopeasti lisää. Hänen mukaansa puurakentamista estänyt lainsäädäntö on hävittänyt vanhan rakentamisen taidon ja estänyt uuden taidon syntymisen.

– Esimerkiksi Ruotsissa puurakentaminen kasvaisi huomattavasti nopeammin, mutta kapasiteetti rajoittaa sitä. Tämä osaajapula on samanlainen ongelma täällä: Jos ei ole osaajia, ei niitä taloja helposti pystytä tekemään.

Rakennusmies kuvattuna sinisen, muovisen verkkoaidan läpi. Taustalla meri.
Kahdessa vuodessa puukerrostalojen määrä Suomessa saattaa tuplaantua. Suomeen kaivataan lisää osaajia rakennusalalle.YLE / Raila Paavola

Suomessa rakennusalan pätevyyksiä myöntää FISE oy. FISE:n pätevyysrekisterin mukaan suunnittelijoita, joilla on poikkeuksellisen vaativan puurakenteiden pätevyys (siirryt toiseen palveluun), on 17, kun taas vastaavia betonirakenteiden pätevyyksiä (siirryt toiseen palveluun) on rekisteröity 140. Pätevyyksien määrän suhde kertoo Viljakaisen mukaan hyvin siitä, että Suomi on jäljessä puurakentamisessa.

Rakennus -ja energiatekniikan koulutusjohtaja Arja Sinkko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta allekirjoittaa koulutuksen tarpeen. Puusta on esimerkiksi kehitetty viime vuosina uusia materiaaleja. Rakentajien osaamista pitäisi Sinkon mukaan päivittää, jos puurakentamista halutaan lisätä.

– Jos ajattelee työntekijöitä, joita tuolla liikkuu, heidän keski-ikänsä on sen verran korkea, että koulussa ei ole varmasti teollisesta puurakentamisesta mitään puhuttu.

Myös SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Toimelan mukaan puurakentamisen osaaminen on liian harvoissa käsissä tällä hetkellä. SRV toimii tällä hetkellä rakentajana Jätkäsaaren Wood City -hankkeessa.

Sekä Viljakaisen että Toimelan mukaan ongelma on erityisesti rakennesuunnittelijoiden vähyydessä..

– Arkkitehtuuripuolella tilanne on kohtuullisen hyvä. Arkkitehdit on sillä tavalla ketteriä, että sillä suunnittelevatko he puusta vai muusta ei ole niin väliä. Suurempi pullonkaula meillä tulee insinööriosaamisesta. Puurakennukset vaativat vähän enemmän suunnittelua kuin ollaan totuttu. Niissä on rakennussuunnittelijalle enemmän laskettavaa kuin betonitalossa, Viljakainen sanoo.

Viljakainen haastaa oppilaitoksia sekä valtiovaltaa kantamaan vastuuta osaamisen takaamisesta. Oppilaitosten pitäisi pitää huolta, että valmistuvilla on riittävästi osaamista puurakentamisesta ja valtiovallan tulisi taata, ettei koulutukselle olisi esteitä.

Petäjäveden kirkon katto
Petäjäveden vanha puukirkko on näyte puurakentamisosaamisesta 1700-luvulta. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.Jenny Huttunen / Yle

Viljakainen toivoo, että tarvittaessa oppilaitosten resursseja voisi lisätä ja että Ympäristöministeriö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö toimisivat yhteistyössä.

Ympäristöministeriön vastuulla on määritellä rakennusalan pätevyyttä ja toisaalta Opetus- ja kulttuuriministeriön vallassa on päättää opetuksen sisällöstä.

– Koulutus ei tällä hetkellä tuota sellaisia ihmisiä, kuin millaiset ympäristöministeriön pätevyyttä koskevat asetukset ovat.

Osaamista syntyy, kun sille on kysyntää

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino ei ole huolissaan osaajien puutteesta.

Ympäristöministeriöllä on käynnissä monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä puurakentamista Suomessa. Hanke haluaa lisätä myös puurakentamisen osaamista. Yhtenä keinona on ollut rahoittaa rakennesuunnittelijoiden pätevyyskoulutusta.

Heinon mukaan osaaminen syntyy osittain itsestään, kun puurakentaminen yleistyy.

– Kysymys on siitä, että kun ei ole kysyntää, niin osaamista ei ole syntynyt. Nyt kun kysyntää tulee, osaamista syntyy.

Heino haluaa muistuttaa, että Suomessa rakennusalalla on hyvä tietämys puusta, sillä kolmasosa kaikista rakennuksista on puisia. Osaamista täytyisi vain laajentaa myös vaikeampien puurakennusten suunnitteluun.

Sääsuojaa rakennetaan Tuupalan puukoulun rakennustyömaalla
Vaativien puurakennusten rakennesuunnittelijoilla täytyy olla takanaan korkeakouluopinnot, usean vuoden työkokemus sekä ylempi korkeakoulututkinto. FISE oy:n pätevyysrekisterin mukaan suunnittelijoita, joilla on poikkeuksellisen vaativan puurakenteiden pätevyys, on 17.Elisa Kinnunen / Yle

Heinon mielestä nyt tärkeintä olisi toteuttaa erilaisia puurakennushankkeita, jotka rakennettaisiin yhteistyössä tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, kuntien ja kaupunkien kanssa. Näin osaaminen Suomessa kehittyisi, sillä paras tapa Heinon mukaan oppia puurakennusta on koulutus ja sen jälkeen kokemuksen hankkiminen.

Vaativien puurakennusten rakennesuunnittelijan on käytävä perusopinnot sekä ylempi korkeakoulu. Lisäksi hänellä täytyy olla useamman vuoden kokemus alalta. Siksi jokaisesta mahdollisesta osaajasta halutaan pitää kiinni. Viljakainen toteaakin heidän tarjoavan hätäapukoulutusta, ettei kenenkään valmistuminen jäisi kiinni opintopisteistä.

Alalla toimijat kaipaavat nopeaa reagointia, jotta voitaisiin taata osaajien riittävyys. Koulutuksen ja kokemuksen saaminen vie oman aikansa.

– Meillä kouluttajilla on kyllä aikaa, mutta onko meillä kansallisesti aikaa, koulutusjohtaja Sinkko pohtii.

Korjaus 6.10. klo. 8:45 Tuupalan koulu oli tänä vuonna ehdolla Arkkitehtuuri Finlandia -palkinnon voittajaksi, mutta ei voittanut palkintoa, kuten kuvatekstissä sanottiin. Voiton vei tänä vuonna Uusi Lastensairaala.