Reilu kauppa ry: Suomalaisyritysten avoimuus on kasvanut, mutta vastuullisuudessa on isoja eroja

Ruoka- ja vaateyritysten avoimuus on yleisesti ottaen kasvanut, arvioidaan tuoreessa yritysvastuuvertailussa.

yritysvastuu
nainen ompelee vaatetehtaassa
Suurimmilla eurooppalaisilla pörssiyrityksillä on velvollisuus viestiä ihmisoikeustoimistaan.AOP

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäsivät parhaiten Reilu kauppa ry:n tekemässä vastuullisuusvertailussa. Myös Altia, Finlayson, H&M ja Marimekko nousivat edelläkävijöiden joukkoon, Reilu kauppa ry tiedottaa (siirryt toiseen palveluun).

Yritysvastuuvertailussa perehdyttiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuuteen, vastuullisuuteen ja toimiin toimitusketjujen ihmisoikeusriskien selvittämiseksi.

Arviot yritysten vastuullisuudesta perustuivat siihen, mitä yritykset itse julkisesti viestivät. Tiedot kerättiin yritysten vuosikatsauksista, vastuullisuusraporteista ja verkkosivuilta.

Ihmisoikeusriskejä ovat esimerkiksi pakkotyö, lapsityövoiman hyväksikäyttö, kohtuuttomat työajat, terveydelle haitalliset työmenetelmät ja elämiseen riittämätön palkka. Täältä (siirryt toiseen palveluun) voi lukea lisätietoa vertailun kriteereistä.

Mukana vertailussa olivat Suomen viisi suurinta kauppaketjua, jotka ovat myös suuria elintarvikkeiden ja vaatteiden teettäjiä, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuottavaa yritystä sekä seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä.

Vastuullisuudessa edelleen suuria eroja

Vertailun tehneen Reilu kauppa ry:n mukaan parhaiten pärjänneet yritykset ovat avoimia ja tekevät töitä epäkohtien korjaamiseksi. Marimekko, Stockmann ja Tokmanni saavat kiitosta siitä, että ne nimeävät tuotantoketjujensa vakavimmat ihmisoikeusriskit vastuullisuusraporteissaan.

– Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat kyllä vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi, vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi Reilu kauppa ry:stä kertoo.

Nahin mukaan ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, sillä se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta.

– Kaikkia ihmisoikeusriskejä ei pysty poistamaan, mutta oleellista on silti tunnistaa sekä myöntää riskit, valvoa ihmisoikeuksien toteutumista ja puuttua epäkohtiin, kun niitä löytyy, hän summaa.

Vaateyritykset elintarvikeyrityksiä edellä ihmisoikeustyössä

Reilu Kauppa ry:n mukaan vaateyritykset ovat ihmisoikeustyössä kokonaisuudessaan elintarvikeyrityksiä pidemmällä. Vaateyritykset kertovat avoimemmin siitä, missä heidän tuotteensa ja raaka-aineensa tuotetaan ja miten työtekijöitä kohdellaan.

Ne myös käyvät yhdistyksen mukaan tiiviimpää vuoropuhelua tavarantoimittajiensa kanssa ja osallistuvat useampiin kehityshankkeisiin ongelmien vähentämiseksi.

– Meidät yllätti, että toimialojen välinen ero on näinkin selvä. Kuluttajilta ja sijoittajilta tuleva paine voi olla vaateyrityksillä kovempi, koska vaatteet tuotetaan riskimaissa loppuun asti. Mutta moni elintarvikeyrityskin ostaa raaka-aineensa suoraan riskimaista, Nahi huomauttaa.

"Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki"

Reilu Kauppa ry:n mukaan Suomeen tarvitaan yritysten ihmisoikeusvastuuta selkiyttävä yritysvastuulaki. Nahin mukaan yritysvastuuviestintää ohjaavat säännöt ovat liian löyhiä, minkä takia vastuullisuusraportoinnin taso vaihtelee suuresti.

– Yrityksen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset kuitataan joskus jopa pelkällä lyhyellä toteamuksella: ihmisoikeusriskit ovat tuotantoketjuissa ja liittyvät työoloihin, Nahi kertoo.

Suurimmilla eurooppalaisilla pörssiyrityksillä on nykyään velvollisuus viestiä ihmisoikeustoimistaan vuosittain. Suomessa kirjanpitolakiin kirjattu velvoite on astunut voimaan tänä vuonna ja koskee yli 500 henkilöä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä pankki- ja vakuutusyhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.

Nahin mukaan pörssiyrityksiltä vaadittu vastuuraportointi pitäisi ulottaa myös suurimpiin osuuskuntiin ja listaamattomiin osakeyhtiöihin.

– Miksi vaikkapa Stockmannin pitää kertoa vastuullisuudestaan, mutta S-ryhmälle se on nyt lain mukaan vapaaehtoista, hän kysyy.