"En saa edes ruokittua omaa lastani" – sosiaalinen media on helpottanut avun hakemista imetysongelmiin

Imetyksen alkuvaikeudet tulevat usein yllätyksenä tuoreille äideille.

imetys
vauva imee rintamaitoa
AOP

Kotkalaisen Laura Huikon esikoinen syntyi vuonna 2013. Imetyksen alkutaival ei ollut mitenkään ruusuinen, mikä koetteli tuoretta äitiä.

– Esikoisen paino ei lähtenyt nousemaan. Olo oli niissä hormonihuuruissa se, että en saa edes ruokittua omaa lastani, kertoo Laura Huikko.

Hän on vieläkin kiitollinen neuvolan terveydenhoitajalle, joka otti itkevän äidin vastaan ja auttoi eteenpäin. Tuore äiti sai apua imetystukiryhmistä muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Sittemmin toisen lapsen saanut Huikko on kokenut imetyksestä muitakin ikäviä puolia: matkan varrelle on mahtunut myös haavaumia, nännialueen hiivatulehdusta ja tiehyttukoksia.

Muilta äideiltä saatu tuki oli niin tärkeää, että myöhemmin hän halusi auttaa muita samassa tilanteessa olevia äitejä. Nykyisin hän toimii vapaaehtoisena Imetyksen tuki ry:ssä.

– Tulin siihen tulokseen, että jos ikinä voin auttaa jotain muuta, edes yhtä äitiä, niin tämä on sen arvoista, kertoo Laura Huikko Kotkan imetystukiryhmästä.

Äidit hakevat hyväksyntää

Imetystukiäidit selvittävät alkuun, millaiset toiveet äidillä on: hakeeko hän tukea imetyksen jatkamiseen vai hyväksyntää imetyksen lopettamiseen.

– Vauva-arki on muutenkin hyvin kuormittavaa, ja varsinkin alkuvaiheessa imetys on hyvin sitovaa. Jokainen kaipaa kannustusta siihen, että tekee hyvää työtä ja asiat oikein.

Imetysongelmat tulevat usein yllätyksenä tuoreelle äidille.

– Moni äiti kokee, että hän on ainoa, jolla on ongelmia. Tämä siksi, ettei siitä niin paljon puhuta, että alku on oikeasti sitovaa. Eikä imetys välttämättä helpotu, vaikka lapsia olisi useampi, koska toinen osapuoli on aina uusi. Hän on oma yksilönsä, jolla on oma temperamenttinsa ja omanlaisensa rakenne. Siinä on aina uuden edessä, sanoo imetystukiäiti Laura Huikko.

– Vaikka imetys on luonnollinen asia, harvalla meistä se menee ilman mitään ongelmia.

Joskus imetyksessä on ongelmia niin paljon, ettei se vain onnistu. Imetystukiäidit ovat tukena myös silloin.

– Jos tulee esille, että äiti vain tavallaan hakee lupaa imetyksen lopettamiseen, niin sanomme kyllä sen, että olet ihan yhtä hyvä äiti, vaikka tämä loppuu nyt tähän, sanoo Laura Huikko.

Esimerkiksi imetyssuositukset saattavat aiheuttaa paineita imetykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee imetystä (siirryt toiseen palveluun) vähintään yksivuotiaaksi asti.

Laura Huikko
Imetystukiäiti Laura Huikko esittelee neulottua pehmotissiä, jota voi käyttää imetysohjauksen apuvälineenä.Maija Tuunila / Yle

"Ei ikärajaa"

Imetystukiäiti Laura Huikko kertoo, että lapsen luontainen vieroittumisikä on 2–7 vuotta.

– Tiedän, että on paljon sellaisia, jotka imettävät pitkään. Monesti taaperon ja leikki-ikäisen imettäminen ei vain näy julkisesti missään. Imetyskertoja voi olla tosi vähän. Se on ehkä yksi iltaimetys kotona, mikä saattaa jatkua kotona usemman vuoden.

Mitään ikärajaa imetyksen jatkumiselle vertaistukiäidillä ei ole.

– Imetyksen kesto on äidin ja lapsen välinen asia, sanoo Laura Huikko.

Harva selviää ilman ongelmia

Valtakunnallinen Imetyksen tuki ry sai viime vuonna lähes 30 000 imetykseen liittyvää yhteydenottoa. Luku on kasvanut vuosittain tuhansilla.

– Yhteydenottoja tulee paitsi äideiltä, myös isiltä ja muilta läheisiltä, jotka haluavat tietää imetyksestä ja auttaa imettäjää, kertoo vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem Imetyksen tuki ry:stä.

Yhdistyksen mukaan imetysapua on nykyisin tarjolla paremmin kuin aiemmin. Vapaaehtoisten imetystukiäitien määrä on ainakin kasvanut hurjasti. Nykyisin yhdistyksellä on Suomessa noin 500 vapaaehtoista, kun kuusi vuotta sitten imetystukiäiteijä oli vain noin 100.

Sosiaalinen media on helpottanut yhteydenottoa tukiryhmiin. Äidit uskaltavat paremmin kysyä neuvoa imetysongelmiin ja myös auttavat toisiaan sosiaalisen median ryhmissä.

Imetyksen tuki -yhdistys järjestää säännöllisiä kokoontumisia eri puolilla Suomea. Lisäksi yhdistyksen imetystukiäidit vastaavat kysymyksiin puhelimessa ja chatissä. Apua imetysongelmiin saa myös neuvoloissa ja synnytyssairaaloiden imetyspoliklinikoilla.

Vaikka apua on tarjolla paljon, silti imetysongelmat voivat jäädä uudessa elämäntilanteessa muiden asioiden varjoon.

– Neuvoloista saa toki paljon tukea, mutta neuvolakäynteihin kuuluu niin paljon kaikkea muuta, kuten vauvan kasvun seurantaa, sanoo imetystukiäiti Laura Huikko.

Toimittajina Maija Tuunila ja Mirjam Tahkokorpi.