1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elämäkerrat

Kimi Räikkönen, Antti Tuisku ja Sauli Niinistö keikkuvat myyntitilastojen kärjessä – elämäkertakirjat kertovat nykyään julkkiksista

Elämäkertoja kirjoitettiin ennen historiallisista merkkihenkilöistä, mutta viime vuosina myös Suomessa ovat yleistyneet pinnalla olevien julkisuuden henkilöiden elämäkerrat.

elämäkerrat
Elämäkertoja kirjakaupassa
Paula Collin / Yle

Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen oli Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) elokuussa Suomen myydyin tietokirja. Toiseksi myydyin oli Antti Tuiskusta kertova Antti Tapani, neljänneksi suosituin Sauli Niinistö, Mäntyniemen herra.

Elämäkerrat tekevät kauppansa. Hyvän myynnin lisäksi ne keikkuvat kirjastojen varaustilastojen kärjessä.

Elämäkertakirjat ovat aina olleet luettuja, suuren yleisön mieleen. Näin arvioi elämäkertatutkimusta tehnyt kulttuurihistorian dosentti ja yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Samaa mieltä on WSOY:n tietokirjallisuuden kustantaja Henrikki Timgren.

– Elämäkerrat liittyvät ihmisen haluun tietää asioita toisen ihmisen elämästä. Ne ovat aina kiinnostaneet ihmisiä.

Urheilijoita ja poptähtiä

Selvä muutos elämäkertakirjallisuudessa on ollut kuitenkin näkyvissä viime vuosina. Elämäkertakirjallisuuden kenttä on laajentunut siitä, mitä se on muinoin ollut.

Kun aikaisemmin elämäkertoja kirjoitettiin lähinnä historiallisista merkkihenkilöistä, pääsevät kirjan aiheeksi nykyään vielä elossa olevat, jopa tosi nuoretkin henkilöt. Elämäkertoja on julkaistu alle kolmikymppisistäkin: esimerkiksi JVG:stä.

– Suomessa on yleistynyt Britanniassa suosittu ryhmä “celebrity biographies”. Elämäkertoja tehdään pinnalla olevista julkisuuden henkilöistä, kuten urheilijoista ja poptähdistä, kertoo Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Elossa olevan julkisuuden henkilön elämäkerta liittyy lukijan haluun samaistua ja tuntea ihminen paremmin.

Henrikki Timgren

Myös Henrikki Timgren WSOY:ltä on huomannut, että julkisuuden henkilöiden elämäkerrat ovat tulleet isosti mukaan suomalaiseen kirjallisuuskenttään.

– Tällaisilla elämäkerroilla on eri funktio kuin historiallisilla elämäkerroilla. Historiallinen elämäkerta asettaa henkilön historian jatkumoon ja kontekstiin, mutta elossa olevan julkkiksen elämäkerta liittyy lukijan haluun samaistua ja tuntea ihminen paremmin, Timgren arvioi.

Tekeekö Räikkös-kirja historiaa?

Kiinnostus elämäkertoja kohtaan kiidättää ne myyntitilastojen kärkeen. Näin kävi muun muassa viime vuonna, kun koko vuoden myydyin tietokirja oli Aki Linnanahteen kirjoittama Jere Karalahden elämäkerta. Sitä myytiin 33 200 kappaletta.

Kun tarkastellaan kaikkia myytyjä kotimaisia kirjoja, pitävät kärkipaikkoja yleensä kaunokirjalliset teokset ja lastenkirjat.

Tänä vuonna tilanne voi olla erilainen, ainakin jos katsoo ennakkotilastoja. Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen takoi ennätyksiä jo ennen myynnin aloittamista. Kirjaa tilattiin ennakkoon 50 000 kappaletta – enemmän kuin mitään aiempaa suomalaista kirjaa. Suuri ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun, ja Kustannusosakeyhtiö Siltala sai teettää kirjasta toisen, 30 000 kappaleen painoksen.

Räikkösen elämäkerta ylittää tällä menolla jopa historiaa tehneen Teemu Selänteen elämäkerran, joka oli vuonna 2014 Suomen myydyin kirja (siirryt toiseen palveluun) 77 000 kappaleen myynnillään. Koskaan aikaisemmin tietokirja ei ollut yltänyt vuoden myydyimmäksi kirjaksi.

Kustantaja Henrikki Timgren uskoo, että elämäkertojen suosiossa voi näkyä myös lukijasukupolven vaihtuminen. Aikoinaan esimerkiksi historialliset tietokirjat ovat olleet tietokirjallisuuden luetuimpia, mutta nyt elämäkerrat valtaavat niiltä alaa.

– Näitä kirjoja lukenut sukupolvi alkaa olla vaihtumassa uuteen lukijasukupolveen, joka haluaa lukea enemmän elävien ihmisten elämäkertoja, sanoo Timgren.

Kirjoja
Syyskuussa julkaistu Sara Hildénin elämäkerta on esimerkki perinteisemmästä elämäkerrasta.Paula Collin / Yle

Elämäkerralliset romaanit uutena mausteena

Elämäkertakirjallisuuden oheen on tullut aiempaa enemmän myös biofiktiota eli elämäkerrallisia romaaneja. Kulttuurihistorian dosentti ja yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki sanoo, että lajityyppi on Suomessa vielä uusi, mutta kirjoja julkaistaan tänäkin syksynä useita. Muun muassa Minna Rytisalon kirjoittama, nuoresta Minna Canthista kertova romaani Rouva C on saanut osakseen paljon huomiota.

Leskelä-Kärjen mukaan lajityyppi asettaa haasteita sekä kirjailijalle että lukijalle.

– Kirjoittajalla on iso vastuu tietenkin siitä, miten hän esittää henkilön, mutta myös siitä, että lukija ymmärtää, mikä kirjassa on kuvitteellista ja mikä pohjautuu lähteisiin.

Lue seuraavaksi