Eliitin luksussairaalassa São Paulossa oli syyskuussa useita viikkoja hoidettavana poikkeuksellinen hahmo.

Brasilian populistinen, sotilasvaltaa haikaileva ja naisvihamielinen presidenttiehdokas Jair Bolsonaro oli joutunut puukotuksen uhriksi kadulla kampanjoidessaan.

Hänen kolkohkosta hoitohuoneestaan hienostosairaalassa tuli kampanjakeskus.

Tyynyillä tuoliin tuettuna, nenä letkutettuna ja hailakansiniseen sairaalakaapuun sonnustautuneena hän sinkosi tviittejä ja piti Facebookissa livelähetyksiä – ja kasvatti kannatustaan, viikko viikolta.

– Brasilia rämpii suossa romahtaneen järjestelmänsä takia. [--] Emme ole koskaan olleet näin lähellä tämän todellisuuden muuttamista, Bolsonaro hehkutti twiitissään syyskuun lopulla.

Vastapuolella tuhannet brasilialaiset valmistelivat samaan aikaan laajoja mielenosoituksia. Tarkoituksena oli marssia vaalin räyhäävää ennakkosuosikkia vastaan.

Miljoonat vihaiset brasilialaiset naiset ovat kampanjoineet sosiaalisessa mediassa #EleNão-tunnuksella ("Ei häntä"). Kampanjaan on liittynyt suosittuja viihde-elämän julkkiksia, kuten pop-tähdet Anitta ja Daniela Mercury.

Naiset saattavat olla yksi vaalin ratkaisijoista. Suuri osa naisäänestäjistä on torjunut Bolsonaron.

Tästä huolimatta "tropiikin Donald Trumpiksi" kuvattu Bolsonaro voitti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen sunnuntaina kirkkaasti 46 prosentin kannatuksella. Hänen vastaehdokkaansa toisella kierroksella 28. lokakuuta on työväenpuolueen ehdokas Fernando Haddad, joka sai 29 prosenttia äänistä.

Bolsonaron kannatus on kasvanut hänen laukomistaan törkeyksistä huolimatta – tai juuri niiden ansiosta.

Eräiden tutkijoiden mielestä miestä seuraavat fanijoukot ovat vain luontevaa kehitystä, koska Brasilia on niin hajalla. Poliittisten skandaalien, rikollisuuden ja talouskurimuksen piinaama maa on otollista maaperää populismin maailmanlaajuiselle trendille.

Jonkun on oltava muutos, jonkun on oltava vaihtoehto lahjusskandaaleissa rypevälle eliitille.

– Totta puhuen annan protestiäänen, sanoi Bolsonaroa kannattava eläkeläisrouva Luzia Amaral, 64, uutistoimisto Reutersille Rio de Janeirossa.

Mutta kuka oikein on tämä rasistiksi ja sovinistiksi syytetty mies, joka nyt ravistelee Etelä-Amerikan mahtivaltiota?

63-vuotias Bolsonaro on politiikkaan liki 30 vuotta sitten siirtynyt entinen armeijan upseeri. Brasilian demokratia oli tuolloin vielä hyvin nuori, sotilasdiktatuuri oli päättynyt vain joitain vuosia aiemmin.

Hänen uransa kansanedustajana on kulkenut yhdeksän eri puolueen riveissä. Hän on pitänyt ärhäkkää ääntä lehtereillä mutta varsinaiset aikaansaannokset ovat jääneet vähiin: saldona on vain kaksi laiksi asti edennyttä esitystä, selvitti uutistoimisto AP.

Erikoista suosion räjähdystä selittää kärkiehdokkaana pidetyn entisen presidentin, työväenpuolueen Luiz Inácio Lula da Silvan sulkeminen pois vaalista lahjustuomion vuoksi.

– Yleinen vaikutelma on, että politiikka on rikki ja poliitikot ovat mätiä. Vaikka Bolsonaro on itsekin perinteinen politiikko, hän on onnistunut räväköillä lausunnoillaan luomaan mielikuvaa outsiderista, eliitin ulkopuolelta tulevasta ehdokkaasta, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

Parhaiten Bolsonaro tunnetaan tavaramerkikseen muodostuneesta loukkaavasta ja avoimen rasistisesta kielenkäytöstä. Hän on hyökännyt naisia, homoseksuaaleja, alkuperäisväestöä ja muita vähemmistöjä vastaan. Heitot ovat tuoneet hänelle vihapuhesyytteitä.

Bolsonaron tunnetuimpiin lausahduksiin kuuluvat muun muassa nämä:

– He (afrikkalaistaustaiset) eivät tee mitään. He eivät kelpaa edes lisääntymään, Bolsonaro sanoi puheessa Rio de Janeirossa huhtikuussa 2017.

– Valtio on kristillinen, ja ne jotka ovat sitä vastaan, voivat lähteä. Vähemmistön on taivuttava enemmistön tahtoon, hän sanoi tapahtumassa Paraíbassa helmikuussa 2017.

– En pystyisi rakastamaan poikaani, jos hän olisi homoseksuaali. Olisi parempi, että hän kuolisi onnettomuudessa, Bolsonaro totesi haastattelussa vuonna 2011.

– Hän ei ansaitse tulla raiskatuksi, koska hän on todella ruma, Bolsonaro perusteli haastattelussa vuonna 2014, kerrottuaan sitä ennen säästävänsä vasemmistolaisen kansanedustajan Maria do Rosárion raiskaukselta.

Politiikassa Bolsonarolle on tärkeää kurin ja järjestyksen edistäminen. Häntä äänestetään, koska hän lupaa tuoda turvallisuutta, torjua vasemmiston uhkaa ja korostaa perinteisiä perhearvoja, arvioi Teivainen.

Lisäksi hän lupaa höllentää aselakeja ja torjua kaikki yritykset abortin laillistamiseksi. Hän myös pitää sukupuolten välistä palkkaeroa oikeutettuna.

Kakkosena olevaa Lula da Silvan työväenpuoluetta puolestaan vastustetaan näissä vaaleissa rajusti myös, koska sitä on syytetty talouden turmelemisesta hallituskaudellaan.

Bolsonaro ei ole talousnero, mutta hän on luvannut muun muassa käyttää kovia keinoja rehottavaa rikollisuutta ja lisääntynyttä katuväkivaltaa vastaan. Hän on saanut tukea myös konservatiivisilta ja vaikutusvaltaisilta helluntalaisilta ja evankelikaalisilta kirkoilta, joiden jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti, huomauttaa Teivainen.

Markkinat ja osa liike-elämää tuntuvat nekin hyväksyvän hänet pienempänä pahana tärkeimpään kilpakumppaniin, työväenpuolueen Haddadiin verrattuna.

Bolsonaro tunnetaan myös takinkääntäjänä ja tuuliviirinä. Esimerkiksi markkinaliberalismi ei suinkaan aina ole ollut hänen aatteensa. Menneisyydessään hän on armeijan tavoin kannattanut suuria valtionyhtiöitä ja valtion ohjausta taloudessa.

Bolsonaro on mennyt jopa niin pitkälle, että hän on kannustanut valtionyhtiöitä yksityistäneen entisen presidentin surmaamista.

Bolsonaro on korjannut kantojaan ja pyörtänyt sanomisiaan. Välillä työtä on tehnyt hänen avustajakuntansa. Vitsi, vitsi, on vastattu arvostelijoille.

Vuonna 2016 katolinen Bolsonaro antoi kastaa itsensä Israelissa Jordan-joessa. Hän sinetöi näin suhteensa evankelikaaliseen liikkeeseen ja sen laajaan äänestäjäkuntaan – mutta ei koskaan luopunut katolilaisuudestaan.

Yksi asia on pysynyt kautta linjan: Brasilian sotilasdiktatuurin (1964–1985) avoin ja julkinen ihailu. Presidenttiehdokkaalta tämä on ennennäkemätöntä. Vastustajien mukaan Bolsonaro on vaaraksi kansanvallalle.

– Diktatuurin virhe oli, että se kidutti mutta ei tappanut, Bolsonaro on sanonut aiemmin haastattelussa.

– 30 000 lahjontaan osallistunutta ihmistä olisi pitänyt surmata diktatuurin aikana, hän sanoi toisessa haastattelussa vuonna 1999.

Viime viikkoina Bolsonaro on vihjaillut sotilaskaappauksen mahdollisuudella – ja sitten jälleen pyörtänyt puheitaan.

Hänen aisaparinaan varapresidenttiehdokkaana vaalissa on eläkeläiskenraali Hamilton Mourão, joka viime vuonna vielä virassa toimiessaan esitti armeijan väliintuloa korruptioskandaalien riivaaman maan ruotuun panemiseksi.

Teivaisen mukaan valtaosa brasilialaisista suhtautuu nykyään penseästi sotilasvaltaan. Kaikki eivät kuitenkaan muistele sitä julmuuden kautena.

– Sotilasvallan aikana Brasiliassa järjestettiin myös vaaleja ja siellä oli demokratian näennäispiirteitä. Talous kasvoi, puhuttiin Brasilian ihmeestä, jalkapallossa meni ajoittain hyvin. Sen aiheuttama trauma ei siksi ole Brasiliassa yhtä voimakas kuin esimerkiksi Argentiinassa, Teivainen sanoo.

Olisiko Bolsonaro presidenttinä uhka demokratialle?

Teivainen ei usko sotilashallituksen uuteen tulemiseen. Jonkinlaista demokratian kaventamista hän pitää kuitenkin mahdollisena.

– Jos Bolsonaro voittaa presidentinvaalin, hänellä ei todennäköisesti silti ole parlamentissa enemmistöä. Hänen aiempi tapansa toimia politiikassa ei viittaa perinteisten liittolaissuhteiden rakentamiseen, hän sanoo.

Teivaisen mukaan on mahdollista, että Bolsonaro tällöin pyrkisi syrjäyttämään parlamenttia päätöksenteossa.

Juttua päivitetty 8.10. kello 11.31: Päivitetty otsikointi sekä tiedot presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksista.

Lue myös:

Analyysi: Brasilian presidentiksi pyrkii kaksi vihattua ehdokasta

Epävarmuus piinaa vaaleihin valmistautuvaa Brasiliaa – "Haluaisin, ettei kukaan äänestäisi, jotta vaalien tulos mitätöitäisiin"

Lähteet: Reuters, AP, AFP