Koulua käymättömien määrä kasvaa – avun ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään ja lupaavat lopettaa pallottelun

Vaativaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on Suomessa noin 10 000.

erityislapset
Huppariin pukeutunut nuori on painanut päänsä pulpettiin
Jarkko Riikonen / Yle

Viiltelyä, riehumista ja oppilaita, jotka eivät tule kouluun lainkaan. Vaikka suurimmalla osalla koululaisista menee mukavasti, yhä enemmän on heitä, joiden päässä pyörivät aivan muut asiat kuin oppiminen.

Henkisestä ahdistuksesta johtuvan oireilun kanssa ensimmäisenä joutuu useimmiten tekemisiin luokanopettaja, joka miettii mitä tehdä tilanteessa, jossa luotsattavana on myös parikymmentä muuta oppilasta.

Tukea tarvitsevien oppilaiden palveluiden parantamiseksi perustettiin keväällä kansallinen VIP-verkosto. Verkoston tarkoitus on myös jakaa opettajille tietoa keinoista, joilla parhaiten auttaa vaativaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.

– Meillä on monenlaisia esimerkkejä siitä, että nykyisellään järjestelmä ei toimi. Lapset voivat jäädä kokonaan koulusta pois tai heille ei edes tarjota opetusta, sanoo VIP-verkoston kansallinen koordinaattori Terhi Ojala.

Hän kertoo, että kun lapsi sijoitetaan perheeseen tai laitokseen toisen kunnan alueelle, voi mennä viikkojakin niin, että lapsi ei käy koulua lainkaan. Tieto ja tarvittavat asiakirjat eivät kulje.

Jo alakouluikäiset saattavat lopettaa koulunkäynnin

Yhä kasvava ongelma niin Lapissa kuin koko Suomessa ovat nuoret, jotka itse kieltäytyvät aamulla lähtemästä kouluun.

– Tällä hetkellä heitä on eniten yläkouluikäisissä, mutta pikkuhiljaa se valuu myös sinne alakouluikäisiin eli meidän pitää tosi kiireesti tarttua tähän ongelmaan, Ojala sanoo.

Hänen mukaansa ongelmissa olevien auttamiseen on keinoja, mutta koulut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto eivät aina "pelaa samaan maaliin". Oppilaan asioita vatvotaan työryhmissä ja kokouksissa, mutta ratkaisevaa apua ei tule tai se on hajanaista. VIP-verkostoihin onkin koottu eri hallinnonalojen ammattilaisia. He aikovat esimerkiksi käydä kuntakohtaisesti läpi, miten hyvin tai huonosti tukea on tarjolla.

Marja Pulju ja Mari Raappana
Koulukuraattori Marja Pulju ja koulupsykologi Mari Raappana kertovat, että tällä hetkellä Rovaniemen kouluissa ratkotaan erityisesti tietokonepelaamiseen liittyviä ongelmia.Annu Passoja / Yle

Pohjoisen alueen VIP- verkoston tapaamisessa Rovaniemellä useampi ammattilainen totesi, että ongelmien pallottelun ja "lähettämisen kulttuurin" sijaan pitää päästä yhdessä tekemiseen. Tapaamisessa harjoiteltiin ongelmatilanteiden ratkaisua ja esiteltiin hyväksi havaittuja keinoja. Rovaniemen kouluissa on käytössä Hyvinvoinnin vuosikello sekä varhaisen puuttumisen malli koulupoissaoloihin. Varhainen puuttuminen tarkoittaa, että hälytyskellot soivat automaattisesti, jos oppilas on ollut yli 50 tuntia pois koulusta.

– Silloin viimeistään luokanvalvoja puuttuu tilanteeseen. Poissaolon syy voi olla terveydellinen, mutta aika usein siinä on psykosomaattista oirehdintaa myös. Mallin avulla ongelmiin on voitu tarttua aiemmin ja antaa tukea oppilaalle, kertoo koulukuraattori Marja Pulju Napapiirin yläasteelta.

Peruskoulun etäopetukselle kysyntää enemmän kuin tarjontaa

Puljua sekä koulupsykologi Mari Raappanaa työllistävät näinä aikoina erityisesti tietokonepelaamisesta juontuvat ongelmat. Yläasteikäiset pelaavat kilpailuhenkisesti ja tuntimäärät ovat sellaisia, että yöunet jäävät väistämättä lyhyiksi ja läksyjen teko kenties kokonaan.

– Myös tietynlainen aggressiivisuus näkyy koulussakin. Olisi hyvä jos vanhemmat pystyisivät asettamaan rajoja ja huomioimaan myös pelien ikärajat, Raappana sanoo.

Rovaniemelläkin on ehditty alkysyksyn aikana ratkoa myös koulusta kieltäytyvien ongelmia. Ojala kertoo, että yksi valtakunnallisesti käytetty keino on Tuuve-verkko-opetus.

– Lapsille räätälöidään heidän tarpeisiinsa sopivat kurssit ja yritetään näin varmistaa, että nuoret saavat päästötodistuksen. Oppilas opiskelee tietokoneen välityksellä opettajan kanssa tai joskus pienessä ryhmässä niin, että hän saa vähän siedätystä ryhmässä olemiseen, Ojala kertoo.

Tällä hetkellä tulijoita verkko-opetukseen on paljon enemmän kuin heitä voidaan ottaa.