Suomi hakee sateisesta Irlannista tarkkuusoppia salaojitukseen – kuoppatestillä saa nopeasti tietoa maaperästä

Muun muassa sään ääri-ilmiöt pakottavat viljelijät huolehtimaan entistä tarkemmin peltojen kuivatuksesta. Yksinkertaisella kuoppatestillä peltolohkoille voidaan suunnitella sopiva salaojitus.

salaojitus
Maaperän tutkimista pellolla Ilmajoella.
Irlantilaistutkijat Owen Fenton ja Patrick Tuohy pitävät kuoppatestiä edullisena ja nopeana keinona saada tarpeeksi tietoa maaperän syvistäkin kerroksista salaojasuunnittelun perustaksi.Päivi Rautanen/Yle

Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla jätettiin kairat ja lapiot sivuun, kun pellolle kokoontuneet viljelijät, salaojituksen suunnittelijat ja urakoitsijat seurasivat, miten maaperästä saa nopeasti ja edullisesti tarpeeksi tietoa lohkokohtaista salaojasuunnittelua varten.

Tutkijat Patrick Tuohy ja Owen Fenton Irlannin maatalousinstituutti TEAGASC:sta olivat tilanneet paikalle kaivinkoneen. Maaperätutkimusta varten kaivettiin laajoja ja yli kaksi metriä syviä kuoppia peltoon.

Yliopistotutkija ja maanviljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista törmäsi irlantilaisten tutkimuksiin ja toi miehet Suomeen. Mattilan mukaan sään ääri-ilmiöt saattavat muokata Suomen ilmaston Irlannin kaltaiseksi.

– Siellä sataa kaksin-kolminkertaisesti Suomeen verrattuna ja talvella ei ole lainkaan pakkasta.

Ei uskota oppikirjoihin, vaan mennään pellolle ja katsotaan, mitä sieltä maan alta löytyy.

Tuomas Mattila

Tuomas Mattila viehättyi nuorten irlantilaistutkijoiden kokeelliseen toimintatapaan.

– Ei uskota oppikirjoihin, vaan mennään pellolle ja katsotaan, mitä sieltä maan alta löytyy ja käytetään näitä havaintoja siihen, että jokaiselle peltolohkolle suunnitellaan juuri sille pellolle sopiva salaojajärjestelmä, Tuomas Mattila jatkaa.

Viljelijät eivät tiedä tarpeeksi peltojensa maaperästä

Irlanti on maitotilojen maa. Lohkokohtaisella salaojasuunnittelulla Irlannissa on saatu pidennettyä laidunkautta helmikuulta marraskuulle. Tutkija Patrick Tuohy arvioi, että viljelijöiden maaperätuntemus on heikentynyt vuosien saatossa.

– Niin Suomessa kuin Irlannissa viljelijät ovat menettäneet tuntuman siihen, mitä maan alta löytyy. Heillä ei ole aikaa eikä asiantuntemusta lähettää näytteitä tutkimuksiin. Tässä meidän menetelmässä työkalut löytyvät tilalta ja viljelijät saavat maaperästä hyödyllistä tietoa pienillä kustannuksilla, Patrick Tuohy esittelee.

Suomalaisessa salaojasuunnittelussa käydään jo nyt tarkasti maaperää läpi – tosin ei aivan niin syvältä kuin Irlannissa, arvelee salaojateknikko Rainer Rosendahl ProAgrian ruotsinkielisestä neuvontajärjestöstä Österbottens Svenska Lantbrukssällskapista. Hän on suunnitellut ja toteuttanut salaojituksia pohjalaismaakuntien rannikkoalueille vuodesta 1981.

Kunnon monttu pitää olla, jotta maalajit ja rakenteet selviävät.

Rainer Rosendahl

– Olen samaa mieltä irlantilaistutkijoiden kanssa siitä, että kunnon monttu pitää olla, jotta maalajit ja rakenteet selviävät. Pelkällä kairalla kaivettaessa rakenteet rikkoontuvat, eikä silloin enää näe vesien kulkureittejä maaperässä.

Rainer Rosendahl katsoo irlantilaismiesten toimia montun pohjalla.

– Mutta ei me sentään noin syvälle kaiveta. Noin metrin salaojasyvyydestä selvitämme kerrokset ja sen, kuinka vesi liikkuu maaperässä.

Laiska lapiomies yltää vain kyntökerrokseen

Lapualainen maanviljelijä Kari Alasaari seurasi Ilmajoella kiinnostuneena saarivaltion miesten toimia. Kaivinkoneen sijasta hän kertoo tyytyneensä omissa maaperätukimuksissaan lähinnä lapioon, mutta nyt mieli muuttui.

– Sen verran laiska lapiomies, etten kaiva kovin syväätte. Jatkossa, jos on vähänkin isompi lohko, otan kaivurin ja taidan kyllä tutkia maaperästä muutakin kuin vain kyntökerroksen. Täytyy katsella tarkemmin niitä kohtia, joista niitä ongelmia löytyy, Kari Alasaari kertoo.

Kari Alasaari arvioi, että pohjalaismaakunnista löytyy vesitaloutensa puolesta vaihtelevassa kunnossa olevia peltoja, niin huonoja kuin hyviäkin.

– Ongelma on lyhyet vuokrasopimukset. Niille pelloille ei pääsääntöisesti tehdä mitään, Kari Alasaari toteaa.

maanäyte
Tämä puolen metrin syvyydestä otettu maanäyte kertoo, että juuret ja kastelierot rei'ittävät maata ja vesi kulkee maakerroksen läpi.Päivi Rautanen/Yle

Yllätyksiä syvästä maakuopasta

Irlantilaistutkijat huomauttavat, että tutunkin pellon rakenteista voi löytyä yllättäviäkin asioita, jotka määrittävät, millainen ja mihin syvyyteen lohkon salaojitus kannattaa tehdä.

Kun tietää mitä kerroksia maan alla on, voi arvioida, mikä niiden vaikutus on maan pinnalla tapahtuvaan toimintaan.

Patrick Tuohy

– Öljyä tai kultaa ei ole vielä tullut vastaan, Patrick Tuohy virnistää, mutta vakavoituu saman tien.

– Kun tietää mitä kerroksia maan alla on, voi arvioida, mikä niiden vaikutus on maan pinnalla tapahtuvaan toimintaan, Patrick Tuohy muistuttaa.

Tuomas Mattila kaivoi irlantilaisten kanssa monttuja myös omille pelloilleen ja hänkin löysi maakerroksista vastauksia.

– Ei tullut minullekaan öljyä vastaan, mutta ohut savikerros. Se on varmasti vuosien mittaan maksanut satoja tonneja viljaa, Tuomas Mattilaa harmittaa.

Maatalouden tärkein investointi

Sekä tutkija Tuomas Mattila että salaojateknikko Rainer Rosendahl nostavat salaojituksen maatalouden ykkösinvestoinniksi. Peltojen oikeaoppinen kuivatus on heidän mukaansa peltojen kasvukunnon perusta.

– Jos vesitalous pettää, seuraavaksi maa liettyy, sitten maan rakenne luhistuu ja juurien kasvu heikkenee. Iso osa kastelieroista sun muista ei selviä. Jos vesitalous pettää, sen myötä menee kaikki, Tuomas Mattila lukee madonluvut.

Irlantilaistutkijat vierailivat tällä viikolla Ilmajoen lisäksi myös Loimaalla Varsinais-Suomessa.