Leena Vilkan kolumni: Lapset pelastavat maapallon – ihmisen asema ja arvo on ajateltava uudelleen

Maapallo on tänään ihmiselle valtavasti parempi paikka kuin menneinä aikoina, kirjoittaa ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkka.

kolumnit
Leena Vilkka
Juha Kivioja / Yle

Tällä viikolla IPCC julkaisi uusimman raporttinsa maapallon ilmaston tilasta. Raportti tukee näkemystä, että Suomen pahin tulevaisuuden uhka ei ole sote, Soini eikä syrjäytyminen vaan ilmastonmuutos.

Elintasomme ja elämäntapamme on rakennettu kestämättömälle perustalle, luonnon laajamittaiselle hyväksikäytölle: luonnon näkemisenä loputtomana raaka-ainelähteenä ihmistä varten.

Talouskasvu tarkoittaa pääsääntöisesti kiihtyvää luonnonvarojen kulutusta. Luonnonvarojen kulutus kiihtyy samassa tahdissa väestöräjähdyksen kanssa. Maapallomme kohtalonkysymys on talouskasvun, luonnonvarojen kulutuksen ja väestömäärän kasvun hillitseminen.

Lapsilta ja nuorilta ei saa riistää toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Onneksi ratkaisu ilmastonmuutokseenkin on jo olemassa: uusiutuvan energian käyttö öljyn sijasta ja maapallon laaja uudelleen metsitys hiilidioksidin sitomiseksi. Lisäksi tarvitaan ylikansalliset luonnonvarojen käytön sopimukset ja kahden lapsen politiikan väestöohjelmat, jotta maailmanlaajuiset ongelmat saadaan ratkaistuiksi.

Se mikä eilen oli radikaalia, on tänään itsestäänselvyys.

Ei ihan helppoa, mutta uhkaskenaarioiden todellisuudessa on hyvä muistaa, että monet asiat ovat paremmin kuin ennen. Edeltävät sukupolvet ovat tasoittaneet tien tämän päivän nuorille. Se mikä eilen oli radikaalia, on tänään itsestäänselvyys.

Tehtaat eivät enää saastuta. Suomessa typpipäästöt ovat vähentyneet lähes puoleen ja rikkipäästöt alle neljäsosaan vuodesta 1990. Järvien tila on parantunut, kierrätys on arkipäiväistynyt, luomuviljely ja eläinten hyvinvointi on lisääntynyt maatiloilla, kasvisruoka on kaikkien ulottuvilla.

Maassamme on Euroopan puhtaimmat luonnonjärvet, joista voi täyttää retkipullonsa. Meillä on oikeus iloita ja olla ylpeitä metsiemme elinvoimaisuudesta, maamme luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Jokamiehenoikeus kulkea ja liikkua vapaasti metsissä ei ole itsestäänselvyys maailmassa. Metsäterapia on kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi. Voimme pulahtaa metsälampeen, leiriytyä, nauttia luonnon antimista ja tulevan talven raikkaudesta. Metsissämme ei tarvitse pelätä jyrkkiä rotkoja, lumivyöryjä eikä vaarallisia hyönteisiä tai eläimiä.

Maapallo on tänään ihmiselle valtavasti parempi paikka kuin menneinä aikoina.

Nälänhätä ja köyhyys on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Ruoan hinta on laskenut vuosikymmenten saatossa ja ihmisten ravitsemuksellinen tila on parantunut. Aliravitsemuskuolemat ovat vähentyneet. Suomessa ihmisten elinikä on pidentynyt sadassa vuodessa vuosikymmenillä. Lapsikuolemat ovat puolittuneet 30 vuodessa, alle 5-vuotiaita lapsia kuolee nykyisin yli puolet vähemmän kuin vuonna 1990.

Ihmisillä menee siis paremmin kuin koskaan.

Ihmisen asema ja arvo on ajateltava uudelleen ja suhteutettava muiden elämänmuotojen asemaan ja arvoon.

Ihmislapsi, viljele ja varjele, mutta unohda lisääntyminen, sillä maapallolla on liikaa ihmisiä. Meidän tehtävämme on tehdä maapallosta parempi paikka kaikille maapallon asukkaille ja eliöille, vaalia koko luonnon monimuotoisuutta.

Maailma muutetaan ajattelemalla toisin. Ihmisen asema ja arvo on ajateltava uudelleen ja suhteutettava muiden elämänmuotojen asemaan ja arvoon. Tarvitsemme uudenlaista luonnon ymmärtämistä luontoa esineellistävän ja materiaalistavan ajattelun sijaan. Tarvitsemme uudenlaista ympäristöfilosofiaa, joka kunnioittaa maapallon kaikkia elämänmuotoja.

Tulevaisuuden tulee olla yhdenvertainen kaikille ja suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia – niitä, jotka eivät pysty itse oikeuksiaan ja hyvinvointiaan puolustamaan. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuuden piiriin kuuluvat myös eläimet, kasvit, puut, metsät, järvet ja ekosysteemit. Viime kädessä ihmisen ja luomakunnan kohtalot limittyvät ja lomittuvat. Ihminen on oikeutettu toteuttamaan itseään vahingoittamatta muita ja hänen on korvattava muille aiheuttamansa vahingot. Ja ne muut tarkoittavat kaikkia maapallon asukkaita ja eliöitä, eläimiä, kasveja ja ekosysteemejä.

Parasta mitä voimme tehdä on kasvattaa lapset ja nuoret ympäristötietoisuuteen ja ekologiseen elämäntapaan. Jokaisessa lapsessa asuu kaipuu eläin- ja luontoyhteyteen. Omakohtaisesta suhteesta eläimeen tai metsään kasvaa syvä kiintymys ja huolenpito luomakunnasta.

Luonnosta ja eläimistä iloa kokeva lapsi ja nuori toimii paremman elinympäristön puolesta myös aikuisena. Kun lapsi painaa poskensa hevosen lämmintä turpaa vasten, siinä on universaali rakkaus ja jaksan uskoa parempaan huomiseen.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on ympäristöfilosofian dosentti, joka työskentelee Helsingin NNKY:n toiminnanjohtajana.