Väitöstutkija: Valtio haluaa itse päättää saamelaisia koskevista asioista – itsehallinnon kehitys on pysähtynyt

Väitöskirjatutkija Juha Guttormin mukaan saamelaisten itsehallintoa oli tarkoitus kehittää asteittain sen jälkeen, kun perustuslakiin lisättiin 1990-luvun puolivälissä pykälä saamelaisten itsemääräämisestä. Itsehallinto ei kuitenkaan koskaan kehittynyt odotusten mukaisesti.

saamelaiset
Juha Guttorm
Juha Guttormin väitöskirja ”Saamelaisten itsehallinto Suomessa – dynaaminen vai staattinen?” tarkastettiin perjantaina 5.10.2018 Inarissa.Vesa Toppari / Yle

"Suomi ei ole kyennyt toteuttamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja sitä toteuttavaa itsehallintoa oman perustuslakinsa tavoitteiden ja kansainvälisen oikeuden kehityskulun mukaisesti", todetaan tuoreessa väitöskirjassa, jossa käsitellään saamelaisten itsehallintoa Suomessa.

Hallintotieteiden maisteri Juha Guttorm väitteli aiheesta perjantaina Inarissa. Oikeustieteellisen väitöstutkimuksen päätuloksena voidaan pitää havaintoa, jonka mukaan valtiovalta kohtelee saamelaisten itsehallintoa lähinnä staattisena järjestelmänä. Sen vuoksi itsehallinto toteutuu heikosti Suomen lainsäädännössä.

Suomen perustuslaissa todetaan, että saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin on Saamelaiskäräjät, jonka tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa saamelaiskäräjälain (siirryt toiseen palveluun) puitteissa.

Guttorm on väitöskirjassaan tarkastellut 36 eri lakia, jotka Suomessa on hyväksytty vuonna 1996 voimaantulleen saamelaiskäräjälain jälkeen ja joiden asetuksissa huomioidaan saamelaisten perustuslaillinen itsemääräämisoikeus.

– Joissain tapauksissa itsehallinto on Suomen lainsäädännössä edistynyt vuoden 1996 jälkeen, mutta erityisesti vuoden 2003 jälkeen asetetuissa laeissa kehitys on pysähtynyt, toteaa Guttorm.

Saamelaisten näkemyksillä ei juridista merkitystä

Tällä hetkellä saamelaisten itsehallinto tarkoittaa väitöskirjatutkija Juha Guttormin mielestä Saamelaiskäräjien kuulemista ja neuvottelua. Hän kuitenkin lisää, että neuvotteluilla ja Saamelaiskäräjien näkemyksillä ei ole minkäänlaista juridista merkitystä, sillä ne eivät sido viranomaisten päätöksentekoa.

– Ne ovat ennemminkin toiveita, joita viranomaiset joko ottavat huomioon, tai sitten eivät. Useimmiten käy niin, että niitä ei huomioida, tai jos huomioidaan, ovat ne pieniä asioita.

Saamelaisten näkemykset sivuuttaen tehty Tenon kalastussopimus, alkuperäiskansojen ILO 169 -sopimuksen ratifioimatta jättäminen ja Saamelaiskäräjälain uudistustyön pysähtyminen kuvaavat Guttormin mielestä hyvin sitä tilannetta, jossa saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu heikosti.

Näistä ajankohtaisin on saamelaiskäräjälaki.

Lähes 20 vuoden työkokemus saamelaisten itsehallinnollisessa elimessä

Saamelaiskäräjälakiin ei ole tehty sen lähes 23 vuotta kestäneenä voimassaoloaikana yhtäkään itsehallinnon kehittämistä merkitsevää muutosta, toteaa väitöskirjatutkija Juha Guttorm.

– Saamelaiskäräjillä on yhä nykyisinkin lähinnä neuvoa-antava asema edeltäjänsä Saamelaisvaltuuskunnan tavoin.

Juha Guttorm työskenteli vuosina 1986–1995 Saamelaiskäräjiä edeltäneen Saamelaisvaltuuskunnan pääsihteerinä ja sen jälkeen Saamelaiskäräjien hallintopäällikkönä vuoteen 2013 saakka.

Työnsä puolesta hän oli mukana valmistelemassa saamelaiskäräjälakia 90-luvun puolivälissä. Silloin tavoitteena oli itsehallinnon vahvistaminen sekä saamelaiskäräjälakia että muuta lainsäädäntöä kehittämällä ja täydentämällä.

2000-luvun puolella asia alkoi vaivata Guttormin mieltä. Saamelaisten itsehallinto ei tuntunut etenevän niin kuin oli ajateltu.

Suomi valtiona ei halua kunnioittaa ja hyväksyä saamelaisille kuuluvia itsemääräämisoikeuksia.

Juha Guttorm, väitöskirjatutkija

Perjantaina tarkastetun väitöstyön päätavoitteena on ollut luoda kokonaiskuva siitä, miten saamelaisille perustuslaissa taattu itsehallinto toteutuu Suomen lainsäädännössä. Guttorm on tutkimuksessaan peilannut tilannetta Saamelaisvaltuuskunnan ja Saamelaiskäräjien näkemyksiin, pyrkimyksiin ja ehdotuksiin.

Keskustelu ei ole paljoa muuttunut siitä, kun Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996.

– Itse asiassa silloin käyty keskustelu muistuttaa aikalailla sitä keskustelua, jota nyt käydään ylipäänsä siitä, mistä asioista ja millä laajuudella saamelaisten itsehallintoa toteuttava Saamelaiskäräjät voi päättää asioista, Guttorm pohtii.

Saamelaiskäräjälaki pysynee muuttumattomana toistaiseksi

Saamelaiskäräjälakia pyrittiin muuttamaan edellisellä hallituskaudella huonolla menestyksellä. Vuonna 2017 asia otettiin jälleen työn alle. Lakiuudistusta valmisteltiin marraskuusta saakka toimikunnassa, jossa oli sekä Saamelaiskäräjien että hallituspuolueiden edustus.

Viime viikolla saamelaiskäräjälain uudistustyö kuitenkin pysähtyi, kun Saamelaiskäräjät hylkäsi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälaiksi.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mielestä saamelaiskäräjälaki kaatui Saamelaiskäräjien päätöksen vuoksi. Häkkänen vetoaa siihen, että lakimuutosta valmistellut toimikunta oli tehnyt yksimielisen esityksen uudeksi laiksi.

– Olen luvannut Saamelaiskäräjille, että heidän tahtonsa vastaisesti en tule viemään lakiesitystä eteenpäin, eli asia on yksimielisen toimikunnan esityksestä huolimatta ajautunut jumiin Saamelaiskäräjien osalta, Häkkänen totesi eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Kuvakaappaus Yle Areenasta Eduskunnan kyselytunnilta
Ministeri Häkkänen kommentoi saamelaiskäräjälain muutostyön pysähtymistä eduskunnan kyselytunnilla torstaina 5.10.2018.Yle Areena

Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaan valtion viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevissa asioissa. Pykälän soveltamisesta on laadittu Saamelaiskäräjien ja oikeusministerön yhteistyönä ohjeistusmuistio (siirryt toiseen palveluun). Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio muistuttaa, että vaikka Saamelaiskäräjät on edustettuna työryhmässä, se ei kumoa saamelaiskäräjälain mukaista neuvotteluvelvoitetta.

Häkkäsen mielestä oikeusministeriön neuvotteluvelvoite on täytetty. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on eri mieltä.

– Minä näen asian juuri toisinpäin. Neuvotteluvelvoite ei täyttynyt toimikunnan työn ja lausuntoajan jälkeen. Siitä on olemassa selvät pöytäkirjamerkinnät, lausunnot ja muistiot, jotka ovat menneet myös valtiolle, toteaa Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä neuvotteluvelvoite Saamelaiskäräjien kanssa ei täyttynyt saamelaiskäräjälain uudistusprosessin lopussa.Jyrki Ojala / Yle

Väitöskirjatutkija Juha Guttormin mielestä erityisesti saamelaiskäräjälaki on sellainen asia, josta suurin päätösvalta tulisi olla saamelaisilla itsellään.

– Lopultahan kyse on siitä, että Suomi valtiona ei halua kunnioittaa ja hyväksyä saamelaisille kuuluvia itsemääräämisoikeuksia. Valtio haluaa itse päättää niistä sekä asioista, jotka ovat erityisen tärkeitä saamelaisille.