Jo kymmenet vauvat syntyvät tien päällä – tässäkö ratkaisu? Kun hätä on suurin, kätilö Paula Malinen nappaa laukun mukaansa ja rientää perheen avuksi

Matkasynnytysten määrä on lähes tuplaantunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana.

kätilöt
Paula Malinen lähtövalmiudessa tien päälle Lohjan sairaalan synntysosaston salissa numero 3.
Paula Malinen on lähtövalmiudessa tien päälle Lohjan sairaalan synntysosaston salissa numero 3.Paula Tiainen / Yle

Raasepori, ensihoitotehtävä 791 synnytys, 28.9.2018 kello 10:37.

Kätilö Paula Malinen on työvuorossa Lohjan sairaalan synnytysosastolla ja ensihoidon kenttäjohtaja Janne Keto Lohjan paloasemalla, kun kohdalle osuu ensimmäinen kokeilussa olevan toimintamallin mukainen hälytys.

Viimeisillään raskaana oleva äiti epäilee, että ei ehdi sairaalaan asti ennen kuin lapsi on jo maailmassa, joten hänen luokseen kiirehtii ambulanssin lisäksi ensihoidon kenttäjohtaja kätilö kyydissään.

Tuosta tapahtumasta on nyt reilu viikko. Keto ja Malinen muistelevat sitä hyvillä mielin.

– Kätilö suoritti paikalla ensiarvion äidille ja totesi, että ehdimme sairaalaan, eikä synnytystä tarvinnut aloittaa vielä tien päällä, kenttäjohtaja Keto kertaa.

Kätilö Paula Malinen ensimmäistä kertaa tien päällä Tammisaaressa 28.9.2018.
Kätilö Paula Malinen ensimmäistä kertaa tien päällä Tammisaaressa 28.9.2018.Toni Sihvonen / HUS

– Toimintamalli mahdollisti sen, että pystyin saattamaan äidin tien päältä osastolle ja hoitamaan synnytyksen täällä loppuun asti, kätilö Paula Malinen lisää.

Kaksikko kertoo saaneensa myös synnyttäneeltä äidiltä positiivista palautetta tilanteen hoitamisesta.

Kokeilu: Kätilöt tien päällä nyt myös Uudellamaalla

Kätilö rientää ambulanssihenkilökunnan mukana kenttätyöhön nyt siis myös Uudellamaalla. Lohjan ja Raaseporin seudulla kokeillaan tomintamallia, jonka on tarkoitus parantaa jo matkalla syntyvän lapsen ja äidin turvallisuutta.

Käytännössä Lohjan sairaalan synnytysosastolla on tällä hetkellä kaikissa vuoroissa erikseen nimetty kätilö, joka lähtee kentälle, jos synnytysosaston muu tilanne sen sallii.

Kätilön varustukseen kuuluvat takki ja valmiiksi pakattu laukku, jossa on periaatteessa kaikki vauvan ja äidin hoitoon tarvittava välineistö.

– Sanoisin, että matkasynnytyslaukku ja ambulanssin varustus täydentävät aika hyvin toisiaan eli näillä eväillä saadaan kyllä synnytykset hyvinkin hoidettua myös tien päällä, Malinen lupaa.

Tien päälle lähtevän kätilön varustukseen kuuluu takki ja matkasynnytyslaukku.
Tien päälle lähtevän kätilön varustukseen kuuluvat takki ja matkasynnytyslaukku.Paula Tiainen / Yle

Ensihoitajille suurin hyöty tulee kätilöiden ammattitaidosta. Siinä missä Malinen on hoitanut 13 vuotta jatkuneen uransa aikana lukemattoman määrän synnytyksiä, ensihoitajan kohdalle tehtävä osuu vain harvoin.

– Kätilö tuo kentälle turvaa ja laatua sekä toimii samalla myös kouluttajana, eli nämä ovat todella hyviä oppimisen paikkoja ensihoidon henkilöstölle, kenttäjohtaja Janne Keto korostaa.

Erityisesti vastasyntyneen vauvan lämpimänä pitäminen on kenttäolosuhteissa haastavaa, mahdollisista muista ongelmista puhumattakaan.

Syntyvyys laskee, mutta matkasynnytysten määrä kasvaa

Jo matkalla sairaalaan syntyneiden vauvojen määrä on lähes tuplaantunut kymmenen viime vuoden aikana, vaikka kaikkien synnytysten määrä on vähentynyt saman ajanjakson aikana lähes 10 000 vauvan verran.

Matkasynnytykset ja synnytykset yhteensä
Yle Uutisgrafiikka

Matkasynnytyksien yleistyminen johtuu ainakin osittain synnytysosastojen vähenemisestä. Uudeltamaalta on kuluvan vuosikymmenen aikana lakkautettu synnytysosastot sekä Tammisaaresta että Porvoosta, ja se on pidentänyt synnytysmatkoja maakunnan laitamilla.

– Lohjan sairaalaan tullaan synnyttämään tosi laajalta alueelta, myös Varsinais-Suomen puolelta esimerkiksi Salosta. Toisaalta Hangostakin ajoaikaa kertyy helposti toista tuntia, Paula Malinen laskee.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajat avustivat synnyttävää äitiä ilman kätilön apua Lohjalla 19.9.2018.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajat avustivat synnyttävää äitiä ilman kätilön apua Lohjalla 19.9.2018.Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Toimintamallilla on pitkät perinteet esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla

Kätilöt kentälle vievä toimintamalli on käytössä ainakin Päijät-Hämeessä, Kuopiossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen välillä yhteistyö on jatkunut jo pitkästi toistakymmentä vuotta.

– Totta kai siitä on hyötyä. Kätilöt, jotka kentälle lähtevät mukaan, pystyvät arvioimaan synnyttäjän tilanteen huomattavasti ensihoitajia paremmin ja myös hoitamaan tarpeen mukaan, kuvailee Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Ari Ehrola.

Tämä tyttö syntyi kuvanottohetkeä edeltäneenä yönä Lohjan sairaalassa.
Tämä tyttö syntyi kuvanottohetkeä edeltäneenä yönä Lohjan sairaalassa.Paula Tiainen / Yle

Esimerkiksi Kuusamosta tai Pudasjärveltä Ouluun ambulanssilla synnyttämään lähtevä äiti saattaa saada kätilön mukaansa jopa heti lähtöpaikasta. Käytäntö se ei kuitenkaan ole.

– Kyseessä täytyy olla hyvin välittömästi uhkaava synnytystilanne tai vaikea synnytys, esimerkiksi lapsi perätilassa, että kätilö haetaan mukaan, Ehrola lisää.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajia on lisäksi koulutettu varta vasten synnytysten avustamiseen viimeksi tänä syksynä.

Uudellamaalla, Lohjan ja Raaseporin seudulla, toimintamallia kokeillaan ainakin kuluvan syksyn ja mahdollisesti vielä ensi kevään ajan. Päätös jatkosta tehdään nyt kertyvien kokemuksien pohjalta.