Vastaako viinin laatu mielikuvaa kumpuilevista viinitarhoista? Tammen makua lankuista

Viinissä voi olla yli 60 lisäainetta, mutta niista ei tarvitse kertoa tuoteselosteessa. Edullisiin viineihin saadaan tammen mausteisuutta liottamalla viinisammioissa tammilankkuja.

viinit
Viinipullosta kaadetaan viiniä lasiin.
Getty Images

Ruotsissa on herättänyt kohua Mats-Eric Nilssonin tuore kirja Chateau vadå: det okända valfusket med ditt vin. Nilsson puhuu viinivilpistä. Tynnyrin sijaan viini valmistetaankin usein terässammiossa ja käytössä on yli 60 lisäainetta, joista ei kerrota etiketissä.

Alkon tuoteviestintäpäällikkö, viiniasiantuntija Taina Vilkuna kertoo, että lisäaineita käytetään yleensä viinin laadun parantamisen takia.

– Halutaan tarjota kuluttajille tasalaatuisia tuotteita, jotka vuodesta toiseen maistuvat hyvältä. Trendaava ryhmä on luonnonviinit eli alkuviinit. Jos tuottaja ilmoittaa viinin olevan alkuviini, voi luottaa siihen, että niissä ei ole lisättyä rikkiä tai sitä on hyvin vähän.

Vilkunan mukaan luonnonviineissä laatu vaihtelee enemmän kuin tavallisissa viineissä.

– Jos on valmis siihen, että esimerkiksi joka viides pullo voi olla samea tai että siinä on hapettuneita aromeja, niin alkuviinit ovat sellaisen henkilö valinta.

EU:ssa luomuviineistä on oma asetus.

– Luomuviineistä EU:ssa on tarkemmat säädökset. Niissä voidaan käyttää rikkidioksidia ja lisäaineita, mutta määrät ovat alempia kuin tavallisille viineille.

Rypäleitä sekoitetaan puutynnyrissä.
Abel Mitja Varela / Getty Images

Elintarvikkeiden lisäaineet kerrotaan tuoteselosteessa, mutta tämä ei koske viinejä. Sulfiitin eli rikkidioksidin käytöstä mainitaan. Se estää hapettumista.

Europarlamentaarikko ja parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa toimiva Sirpa Pietikäinen kertoo, että asiasta väännettiin kättä kahdeksan vuotta sitten.

– Valiokunta päätyi siihen, että viinit eivät ole mukana elintarvikkeiden merkintälainsäädännössä. Perusteluna oli, että alkoholi ei ole elintarvike. Ei haluttu ohjata merkinnöillä ihmisiä siihen, että he pitäisivät viiniä ruokatavarana, sanoi Pietikäinen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

Sirpa Pietikäisen mielestä on oikein, että viinit eivät ole elintarvikelainsäädännössä. Hän toivoo kuitenkin, että tuoteturvallisuuslainsäädäntöä muutettaisiin.

– Viineillä pitäisi olla oma lainsäädäntö ja myös nykyistä tiukempi torjunta-ainetestaus. Pitäisi tarkastella, onko viineissä liian suuria määriä sallittuja lisäaineita tai onko niissä myös kiellettyjä lisäaineita. Myyjällä pitäisi olla vastuu testaamisesta ja dokumentit siitä pitäisi olla verifioituja.

Korissa viinirypäleitä, koria pitelevät kädet joissa myös oksaleikkuri.
Työntekijä kerää rypäleitä Bordeaux'n lähellä olevalla viinitilalla.Caroline Blumberg / EPA

Etikettiin luotetaan

Alkon tuoteviestintäpäällikö Taina Vilkuna kertoi Ykkösaamussa, että Alko viinin alkuperän. Esimerkiksi sen, että rypälelajikkeet vastaavat sitä, mitkä lajikkeet ovat kyseisellä alueella sallittuja.

– Yleensä luotamme siihen, mitä etiketissä lukee. Paikalliset viranomaiset pitävät huolta siitä, että viini on sitä, mitä etiketissä lukee. Se, että viini tulisi eri alueelta, mitä etiketti kertoo, on äärimmäisen harvinaista.

Alko keskittyy Vilkunan mukaan sellaisiin testeihin, jotka ovat olennaisia laadun ja tuoteturvallisuuden kannalta olennaisia.

Viinirupäleitä viiniköynnöksissä.
Viinitila Belgiassa.Olivier Hoslet / EPA

Tammilankut sammiossa demokratisoivat viinin

Mats-Eric Nilsson kertoo kirjassaan, että teollisuus liottaa terässammioissaan tammilautaa, jotta tammitynnyrin makua saadaan viiniin. Viiniasiantuntija Taina Vilkuna ei pidä tammilankkujen käyttöä huonona asiana.

– Tammilankkujen käyttäminen demokratisoi laatuviinin. Uudet tammitynnyrit maksavat 1 000-1 2000 euroa kappaleelta. Tammitynnyrin käyttämisestä tulee hintaa pulloa kohti kolme-neljä euroa, koska tynnyriin mahtuu 225 litraa eli 300 pullollista. Sellaisen viinin hinta ei voi olla alle 15 euroa pullolta.

- Myös edullisempiin hintaluokkiin saadaan tammen tuomaa mausteisuutta ja vivahteikkuutta, kun käytetään tammilankkuja tai tammilastuja.

Asiantuntijat voivat löytää viinistä häivähdyksiä esimerkiksi persikasta, lampaan villasta ja jopa hevosen lannasta. Mistä nämä maut tulevat?

Taina Vilkuna kertoo, että tällaiset vivahteet syntyvät käymisprosessin aikana, tai kun viiniä kypsytetään tammitynnyrissä.

- Kaikki oudoltakin kuulostavat vivahteet tulevat rypäleen, hiivan ja kypsymisprosessin avulla. Esansseja ei käytetä. Kun viiniharrastuksessa menee syvemmälle, harrastajat havaitsevat viinistä yhä pienempiä ja oudompiakin vivahteita. He myös arvostavat niitä. Myös minä, kertoo viiniasiantuntija Taina Vilkuna Alkosta.

Lisää aiheesta:

Podcast: Ranskalaiset rakastavat viiniä, mutta nyt ilmastonmuutos uhkaasen viljelyä – Presidentti jyrähti, että hän juo viiniä sekä lounaalla ettäillallisella