Professori Niklas Bruun: Poliittiset lakot pitäisi tutkia tapauskohtaisesti

Hankenin professorin mukaan Ruotsissa ja Norjassa poliittisia lakkoja ei ole rajoitettu mitenkään kaavamaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii pohjoismaista mallia Suomeenkin.

työtaistelut
Lakkovahti Meyer Turku -telakan portilla.
Roni Lehti / Lehtikuva

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi aamulla tiedotteen, jossa se vaatii poliittisten työtaisteluiden rajoittamista Suomessakin pohjoismaisen mallin mukaan.

– Tällöin mielenilmaukset olisivat lyhyitä ja oikeassa suhteessa asian vakavuuteen nähden, EK:n tiedotteessa sanotaan.

– Ehdottomasti viime keskiviikko, kokonaisen työpäivän mittainen lakko valituilla toimialoilla, oli liian raskas ja liian iso lasku yrityksille, sanoi puolestaan EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Ylen haastattelussa.

Häkämies ei kuitenkaan halunnut arvioida, mikä EK:n mielestä voisi olla poliittisen lakon maksimikesto.

Professori Bruun: Ruotsissa tai Norjassa ei ole kaavamaista aikarajaa

Professori Niklas Bruun, Handelshögskolan
Professori Niklas BruunJaani Lampinen / Yle

Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin työoikeuteen perehtynyt professori Niklas Bruun muistuttaa kuitenkin, ettei Ruotsissa tai Norjassakaan ole lailla säädetty mitään enimmäiskestoa poliittisella lakolle. Myöskään kaavamaista oikeuskäytäntöä ei näissä Suomen naapurimaissa ole.

– Siellä ne tutkitaan case by case, tapaus tapaukselta, Bruun toteaa.

Hänen mukaansa jopa kahden viikon poliittinen lakko on naapurissa todettu tuomioistuimessa lailliseksi.

Toisaalta Bruun nostaa esiin, etteivät poliittiset lakot ole nytkään täysin sallittuja Suomessa. Voimassaolevaan työehtosopimukseen tai sen osaan kohdistuvat lakot ovat Suomessakin kiellettyjä.

– Poliittisenkin lakon voi tulkita laittomaksi, jos se tosiallisesti tekee tyhjäksi työehtosopimukseen kohdistuvan työtaistelun kiellon.

Bruunin mielestä myös Suomessa pitäisi tutkia poliittiset lakot tapauskohtaisesti. Mikään kaavamainen, esimerkiksi kahden tunnin aikarajoitus ei toimi.

Kristillisdemokraatit: Jäsenmaksujen verovapaudesta luovuttava

Oppositiossa olevat kristillisdemokraatit puolestaan hämmensivät tänään työmarkkinakenttää vaatimalla ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden purkamista. KD:n mielestä muutos pitäisi tehdä asteittain niin, että ensin verovähennysoikeus puolitettaisiin.

Tasapuolisuuden nimissä kristillisdemokraatit ulottaisivat verävähennysoikeuden purkamisen myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksuihin.