Hätäpuheluun vastaaminen voi pahimmillaan kestää jopa viisi minuuttia – hätäkeskukset kuormittuvat henkilöstöpulassa

Hätäkeskuslaitos, sisäministeriö ja Pelastusopisto ovat eri mieltä siitä, miten hätäkeskusten henkilöstöpula tulisi ratkaista.

hätäkeskukset
Hätäkeskuspäivystäjä Tuuli Torssonen ja vuoromestari Artturi Jortikka pitävät työstään Keravan hätäkeskuksessa, mutta viime aikoina siitä on tullut aiempaa kuormittavampaa henkilöstöpulan vuoksi.
Hätäkeskuspäivystäjä Tuuli Torssonen ja vuoromestari Artturi Jortikka pitävät työstään Keravan hätäkeskuksessa, mutta viime aikoina siitä on tullut aiempaa kuormittavampaa henkilöstöpulan vuoksi.Ulla Malminen / Yle

Tuuli Torssonen on tehnyt neljä vuotta kolmivuorotyötä Keravan hätäkeskuksessa. Hätäkeskuspäivystäjänä hän joutuu ensimmäisenä arvioimaan, millaista apua tarvitaan, kun pulassa oleva ihminen soittaa.

Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia. Niitä tehdään niin arkena kuin pyhänä, mutta se ei ole Torssoselle ongelma.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Jokainen päivä on erilainen, eikä töitä voi viedä kotiin.

Viime aikoina työ on kuitenkin käynyt aiempaa kuormittavammaksi työvoimapulan vuoksi. Keravan hätäkeskuksesta uupuu toistakymmentä päivystäjää.

– Puhelut ovat syntymästä kuolemaan ja kaikkea siltä väliltä, Torssonen kuvaa työtään.

Kaikissa Suomen kuudessa hätäkeskuksessa vastataan vuositasolla yhteensä yli 2,6 miljoonaan puheluun. Niistä noin kolmannes hoidetaan Keravalla.

Keravan hätäkeskuksessa vuoromestarina työskentelevä Artturi Jortikka on vastannut hätäpuheluihin yli kymmenen vuotta.

– Työ on kuormittavaa ja käy jotenkin salakavalasti tuonne korvien väliin. Silti se on myös palkitsevaa, Jortikka sanoo.

Eniten henkilöstövajetta on Keravalla ja Turussa

Torssonen ja Jortikka toivovat saavansa uusia työkavereita mahdollisiman pian jakamaan työtaakkaansa. Koko maassa tarvittaisiin välittömästi 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää. Eniten vajetta on Keravalla ja Turussa.

Yle kertoi lokakuun alussa, että poliisin tai ambulanssin saapuminen voi pian hidastua, jos hätäkeskuksiin ei saada lisää päivystäjiä.

– Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Koulutusmäärät eivät ole vastanneet meidän poistumaamme. Uudellemaalle ja moneen muuhunkaan hätäkeskukseen ei ole päivystäjiä tullut, sanoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.

Keravan noin 150 ihmisen organisaatiossa on vuositasolla vaihtuvuutta noin kymmenen henkilön verran. Osa jää esimerkiksi eläkkeelle, osa vanhempainvapaalle.

Jotkut taas saattavat huomata, että ala ei ollutkaan se oma juttu.

Koulutusmäärien lisäys ei riitä Hätäkeskuslaitokselle

Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan pääsääntöisesti Pelastusopistossa Kuopiossa. Kurssi kestää puolitoista vuotta. Tähän saakka kurssilla on aloittanut 24 opiskelijaa vuosittain.

Sisäministeriö on myöntänyt koulutukseen 265 000 euron vuosittaisen lisämäärärahan. Sen avulla aloituspaikkoja on nostettu tänä vuonna 32:een. Ensi vuonna Pelastusopistolla on valmius nostaa opiskelupaikkojen määrää neljäänkymmeneen.

Hätäkeskuslaitoksen mukaan tämäkään ei riitä.

– Koulutusmääriä pitäisi lisätä, ja Uudenmaan alueelle pitäisi lisätä alueellista koulutusta, Vesa Seppä sanoo.

Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.
Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.Nella Nuora / Yle

Hän on huolissaan siitä, että Kuopiossa koulutetut ihmiset eivät välttämättä halua muuttaa Etelä-Suomeen töihin, jos heillä ei ole alueella sosiaalista verkostoa. Myös elinkustannukset ovat korkeammat kuin muualla maassa, jolloin palkasta jää vähemmän käteen.

Hätäkeskuspäivystäjän aloituspalkka on 2 794,32 euroa kuukaudessa. Vuorolisien kanssa bruttotulot voivat olla 3 000 euron tietämillä.

Muuttaako väki työn perässä?

Pelastusopisto on toisinaan järjestänyt kursseja eri paikkakunnilla, ja yksi sellainen on parhaillaan meneillään Vaasassa. Sen avulla pyritään turvaamaan kaksikielisten hätäkeskuspäivystäjien saatavuus.

Pelastusopiston rehtorin Mervi Parviaisen mukaan alueelliset kurssit eivät ratkaise työvoimaongelmaa. Hän on huomannut, että töitä ei kuitenkaan aina ole riittävästi tarjolla juuri siellä, missä kurssi on järjestetty.

Silloin osa valmistuneista menetetään, jos he eivät halua muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle.

– Se huolestuttaa minua hieman. Kun kävin tapaamassa Vaasan kurssin opiskelijoita, muutama heistä sanoi, että jos he eivät pääse Vaasan hätäkeskukseen, niin he eivät tule työllistymään ollenkaan Hätäkeskuslaitokselle.

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.Antti Kolppo / Yle

Alueellisten kurssien järjestäminen on sikäli haastavaa, että Kuopiossa asuvat opettajat joutuvat tekemään pitkiä työmatkoja eikä niitä lasketa työajaksi valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

– Opettajamme ovat istuneet reissun päällä tänä syksynä 350 tuntia, ja Vaasassa on ollut ongelmia etäyhteyksien kanssa, Parviainen sanoo.

Paikallisesta kurssista yli 10 000 euron lisälasku oppilasta kohti vuodessa

Hänen mukaansa alueelliset kurssit ovat myös kalliimpia kuin Kuopion tiloissa järjestetty opetus.

Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen vuosikustannukset ovat Kuopiossa toteutettuna 37 169 euroa opiskelijaa kohti ja muualla toteutettuna 47 422 euroa.

Myös alueellisten kurssien opiskelijat joutuvat joka tapauksessa suorittamaan osan opinnoistaan Kuopiossa.

– Koulutus on kallista, koska siinä tarvitaan simulaattoria. Sitä ei voi jokaiselle paikkakunnalle pystyttää.

Voisiko pätevyysvaatimusta muuttaa?

Nykyisin ainoastaan hätäkeskuspäivystäjäkurssilta ja poliisin koulutuksesta saa pätevyyden hätäkeskuspäivystäjän työhön. Hätäkeskuslaitoksessa halutaan, että pätevyyskelpoisuutta laajennetaan koskemaan esimerkiksi joitakin turvallisuus- ja terveysalan ammattilaisia.

– Silloin muu ammattitutkinto antaisi muodollisen pätevyden, minkä jälkeen me työpaikalla antaisimme lisäkoulutuksen, sanoo Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä.

Täällä on hyvät työkaverit ja hyvä työyhteisö ja itselleni sopivat työajat.

Tuuli Torssonen, hätäkeskuspäivystäjä, Keravan hätäkeskus

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ja sisäministerön pelastusosaston pelastusylijohtaja Janne Koivukoski eivät niele ajatusta pätevyysvaatimuksen laajentamisesta.

– Jos halutaan turvata laadukas hätäkeskuspäivystäjätoiminta, niin lisäkoulutus muille ryhmille, jotka eivät ole päteviä, lähentelee normaalin hätäkeskuspäivystäjäkurssin pituutta, Koivukoski sanoo.

Hänen mielestään poliisin koulutuksesta kuitenkin saa hyvät valmiudet hätäkeskuspäivystäjän työhön.

– Poliisin työssä pitää selvittää kyselemällä, mistä on kyse. Poliisit ovat hyviä siinä.

Parviainen muistuttaa, että myös hätäkeskustyössä käytettävien järjestelmien haltuun ottaminen vie oman aikansa.

Tutkimus selvittää, mihin työvoima katoaa

Parviaisen ja Koivukosken mukaan työvoimapula juontaa juurensa vuoteen 2011, jolloin Suomen 15 hätäkeskuksen toiminta keskitettiin kuuteen hätäkeskukseen. Silloin menetettiin työntekijöitä, jotka eivät muuttaneet uudelle paikkakunnalle työn perässä.

– Työmatkat tulivat pitkiksi. Kun on kyse vuorotyöstä, niin siitä aiheutui varmaan ihmisille sellaisia käytännön esteitä, että he eivät pystyneet hommaa tekemään, Koivukoski sanoo.

Työvoimatilanne helpottunee, kun lisätyiltä kurssipaikoilta valmistuu hätäkeskuspäivystäjiä 2020-luvun alussa. Siitä ei kuitenkaan ole takeita, että kaikki valmistuneet alkavat tehdä hätäkeskuspäivystäjän työtä tai että he pysyvät työssään, sillä työvoimakatoa on ollut jo aiemmin.

Tämä on työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä täytyy löytää omat työkalunsa ja selvitä sen kanssa.

Artturi Jortikka, vuoromestari, Keravan hätäkeskus

Pelastusopisto ja Hätäkeskuslaitos selvittävät parhaillaan tutkimuksella, mihin pätevää työvoimaa on kadonnut ja minkä vuoksi. Vastauksia kysymyksiin pitäisi tulla ensi vuoden alkupuolella.

– Mihin he häviävät, palaavatko he entiseen työhönsä vai lähtevätkö muulle alalle? Jos opinnot keskeytyivät, niin minkä vuoksi? Parviainen kysyy.

Tutkimuksesta saadaan tietoa opiskelijarekrytointiin, jotta Pelastusopistoon osataan valita sopivia opiskelijoita. Tietoa voidaan hyödyntää myös opetuksen ja Hätäkeskuslaitoksen työkulttuurin kehittämisessä.

– Onko siellä jotain työhyvinvointiin liittyvää, jota olisi tarpeen tarkastella ja hoitaa toisin, että väki pysyy töissä, Parviainen pohtii.

Kun ovi sulkeutuu, työasiat jäävät mielestä

Ainakin Keravan hätäkeskuksessa päivystäjänä työskentelevä Tuuli Torssonen viihtyy hyvin työssään.

– Täällä on hyvät työkaverit ja hyvä työyhteisö ja itselleni sopivat työajat.

Vuoromestari Artturi Jortikan mielestä työvoimapula näkyy työtahdissa.

– Se, että ollaan lähtökohtaisesti aina negatiivisten asioiden kanssa tekemisissä, voi kuormittaa pitkässä juoksussa.

Hätäkeskustyö ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole hänen mielestään sen kuormittavampaa kuin muutkaan ammatit.

– Tämä on työtä siinä missä mikä tahansa muukin. Täytyy löytää omat työkalunsa ja selvitä niiden kanssa. Minulla niitä ovat liikunta ja joku muu tekeminen kuin näiden työasioiden vatvominen.

Kun hätäkeskuksen ovi sulkeutuu vuoron päättyessä, Torssonen ja Jortikka vaihtavat vapaalle eivätkä enää mieti työasioita.

Lue myös:

Poliisin tai ambulanssin saapuminen voi pian hidastua, jos ei hätäkeskuksiin saada lisää päivystäjiä – "Keravalle voisi yhden kurssin verran ottaa töihin heti" (1.10.2018)

Hätäpuhelujen ruuhkanpurkaja pahasti myöhässä – luvataan käyttöön koko maahan keväällä 2019 (11.2.2018)