Seurasimme Piia-Noora Kaupin päivää: Finanssialan ykköslobbari toivoo, että seuraavan hallituksen listalla olisivat hänen asiansa

Moni kansanedustaja kannattaa Ylen kyselyssä lobbarirekisterin luomista Suomeen.

lobbaus
Kättely eduskunnan käytävällä.
Finanssialan päälobbari Piia-Noora Kauppi ja kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari tapaavat eduskunnassa. Tapaamisen asialistalla on muun muassa kertamaksuinen lisäeläke.Pekka Tynell / Yle

Lobbari-sanalla on ikävä kaiku. Kun sanan englanninkielisen version syöttää Google-kuvahakuun, eteensä saa loputtomasti pilapiirroksia, joissa mielipiteet ja dollarit vaihtavat omistajiaan.

Yhdessä pilapiirroksessa poliitikko sanoo, ettei kukaan kerro hänelle, mitä hänen pitäisi sanoa. Piirroksen puhekuplaa puolestaan kirjoittaa lobbarin kynä.

Pilapiirroksen painostava tunnelma on poissa, kun Finanssialan päälobbari, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi astelee reippaasti etujärjestön pääkonttorin ala-aulaan Helsingin Ruoholahdessa.

Kohtelias keskustelu käynnistyy puheella siitä, milloin etujärjestö muutti Punavuoren tiloista Ruoholahteen.

Vaikka pilapiirrosten tunnelma loistaa poissaolollaan, mielikuvan selvittäminen ei jää tähän. Seuraamme päivän Kaupin työtä ja selvitämme, kirjoittaako hän muiden puhekupliin tekstejä valmiiksi.

Kello 8:58: Aamiaistapaaminen Pron edunvalvontajohtajan kanssa

Kuluva hallituskausi on finanssialan edunvalvojalle hyvä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden aikana Finanssiala on lobannut eteenpäin muun muassa pienomistajien osakesäästötilin, positiivisen luottorekisterin ja asiakassetelin osaksi sote-uudistusta.

Piia-Noora Kaupin ja muiden Finanssialan lobbareiden katse ei kuitenkaan ole kiinni kuluvassa hallituskaudessa. Eduskuntavaalit pidetään noin kuuden kuukauden päästä, jonka jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja alkaa muodostaa hallitusta ja hallitusohjelmaa.

Lobbaus käy nyt kuumimmillaan, jotta eri etujärjestöt saavat tavoitteitaan läpi seuraavan hallituksen ohjelmaan. Finanssiala on tavannut kaikki eduskuntapuolueet.

– Hallitusohjelma määrittelee, millaisia asioita aletaan valmistella, mitä asioita painotetaan ja mistä asioista tulee strategisia kärkialoitteita, Kauppi sanoo.

Kävelemme Finanssialan konttoria vastapäätä olevaan ammattiliitto Pron toimistoon. Pron toimiston ala-aulassa on vastassa edunvalvontajohtaja Antti Hakala.

Ammattiliitto Pron ovella
Piia-Noora Kaupin päivä alkaa aamiaistapaamisella ammattiliitto Pron toimistolla. Vastassa on Pron edunvalvontajohtaja Antti Hakala.Pekka Tynell / Yle

Nousemme hissillä ravintolaan, jossa on tarjolla aamiaista. Kauppi ja Hakala keräävät harmaille tarjottimille leipää, mehua ja kahvia. Alkaa keskustelu hallitusohjelmatavoitteista.

Pro on hyväksynyt omansa muutamaa päivää aiemmin.

–Oliko teidän tavoitteissa selkeästi sellaisia asioita, jotka tangeeraavat meidän kanssa, Kauppi kysyy.

Finanssiala on päättänyt omat hallitusohjelmatavoitteensa jo tammikuussa. Pro perkasi Finanssialan tavoitteet läpi ennen kuin se alkoi määritellä omiaan.

Molemmat ovat samaa mieltä, että digitalisaatio murtaa finanssialan rakenteita. Siksi työntekijöiden koulutuksesta pitää huolehtia. Maailma muuttuu ja työntekijöiden osaamista pitää päivittää jatkuvasti.

Pro ja Finanssiala näkevät myös Suomen roolin EU:ssa samalla tavalla. Esimerkiksi jäsenmaiden velkojen yhteisvastuuseen pitää suhtautua erityisen varauksellisesti.

Kauppi ja Hakala sopivat, että etujärjestöt tapaavat vielä vuodenvaihteen jälkeen uudelleen. Mikäli järjestöt löytävät yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita, ne voivat tulla asiasta yhdessä julkisuuteen.

Kello 9:36: Takaisin Finanssialan pääkonttoriin

Lähdemme Pron toimistolta takaisin Finanssialan pääkonttorille. Taivaalta tihkuu vettä, mutta sateenvarjoa ei tarvitse vielä avata.

Tavallinen kaduntallaaja voisi ihmetellä, mitä Kauppi tekee Pron toimistolla. Perinteisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöt on nähty vastinparina toisilleen ja sellaisia ne ovatkin, kun liitot sovittelevat työehtosopimusneuvotteluissa yhteen ristiriitaisia vaatimuksia.

Samaan aikaan järjestöt etsivät silti yhteisiä tavoitteita, joita ne voisivat lobata kulloisellekin hallitukselle. Taktiikkaa on siinä mielessä tehokas, että Finanssialalla on perinteisesti läheiset suhteet porvaripuolueisiin ja Prolla vasemmistoon.

Kauppi on kokoomuksen entinen euroedustaja ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toimi pitkään Pron puheenjohtajana.

– Se vahvistaa viestiä, jos molemmat toteavat, että digielämän realiteetit työpaikoilla ovat tärkeitä ja ne vaativat kirjauksia hallitusohjelmaan, Kauppi sanoo.

Kauppi on tyytyväinen, että Ammattiliitto Pro on selvästi ottanut mallia hallitusohjelmatavoitteisiinsa Finnanssialalta.

– Kannatti briiffata Prolle meidän tavoitteet, Kauppi sanoo.

Kello 9:55: Tapaaminen Nuorten Akatemian kanssa

Lobbaaminen ei ole Suomessa nappikauppaa. Perheyritysten liiton perustaja ja lobbari Anders Blom on maaliskuussa ilmestyneessä väitöskirjassaan laskenut, että Suomessa käytetään lobbaamiseen 120 euroa asukasta kohden vuosittain.

Blomin mukaan summa on suurempi kuin Yhdysvalloissa, jota pidetään lobbaamisen emämaana.

Vahvimpia lobbaajia Suomessa tutkimusten mukaan ovat työmarkkinajärjestöt, joilla on suoria suhteita päättäjiin. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa vaikuttaa yhteiskuntaan. Eri tahot pyrkivät vaikuttamaan myös kansalaisten mielipiteisiin.

Yksi asia, josta Finanssiala on huolissaan, on vakuutusalan työnantajakuva. Alalle voi jatkossa olla vaikea saada päteviä työntekijöitä, jos opiskelijat eivät hakeudu alalle.

Tähän liittyen Kauppi tapaa Finanssialan toimiston vastaanottoaulassa Nuorten Akatemian toimitusjohtaja Heikki Vuojakosken ja projektipäällikkö Maija Vuorjoen.

Keskustelua
Nuorten akatemian toimitusjohtaja Heikki Vuojakoski selittää Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupille ja asiantuntija Jussi Karhuselle, missä vakuutusalan työpajassa mennään. Hanketta vetää Nuorten akatemian projektipäällikkö Maija Vuorjoki.Pekka Tynell / Yle

Finanssiala ja Nuorten Akatemia suunnittelevat kouluihin vakuutuksista kertovia työpajoja. Finanssiala rahoittaa työpajan ja Nuorten Akatemia toteuttaa sen.

Keskustelu Finanssialan pääkonttorin huoneessa D 513 käy vilkkaana siitä, miten työpaja pitäisi toteuttaa.

– Ajatella, että 13-vuotiaat pitäisi saada jotenkin kiinnostuneiksi eläkkeistä, Vuojakoski sanoo.

– Minun ajatuksenani on, että asia pitää saada jotenkin helpoksi ja keveäksi käsitellä, Vuorjoki kertoo.

Finanssialan tehtävänä on pitää huoli omalta osaltaan alan työnantajakuvasta, vaikka päävastuu työnantajien maineesta on yrityksillä itsellään.

– Emme voi alkaa tehdä heidän puolestaan brändityötä, mutta yleinen mielikuva finanssialasta työnantajana on meidän vastuullamme, Kauppi sanoo.

Kello 10:45: Matka pääkonttorilta eduskuntaan

Laskedumme taas pääkonttorilta alas ja kävelemme noin 200 metriä Ruoholahden metroasemalle.

– Minulla on mobiililippu. Me käytämme töissä tätä, Kauppi sanoo samalla, kun kuvaajamme hakee automaatista omaa lippuaan.

Metroon menossa.
Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kulkee usein tapaamisiin keskustaan metrolla Ruoholahdesta, jossa sijaitsee etujärjestön pääkonttori.Pekka Tynell / Yle

Olemme matkalla eduskuntaan, jossa Kaupilla on kolme tapaamista. Ensin Kauppi tapaa demarikansanedustaja Tytti Tuppuraisen, jonka kanssa on tarkoitus käydä läpi puolueen eurovaalitavoitteita ja talletussuojan etenemistä EU:ssa.

Kokoomuksen kansanedustajan Harri Jaskarin ja keskustan Petri Honkosen kanssa Kauppi haluaa keskustella ajankohtaisista hallituksen esityksistä. Molemmat heistä ovat talousvaliokunnan jäseniä.

– Agenda Jaskarin ja Honkosen tapaamisissa on sama, mutta toisaalta meidän tehtävä on toistaa tavoitteitamme, jotta sanomamme kuullaan, Kauppi toteaa.

Tapaamisissa on esillä ainakin osakesäästötili, sähköinen asunto-osakerekisteri ja kertamaksuinen lisäeläke, jonka verotusta Finanssiala on pyrkinyt muuttamaan pitkään.

Muutokset tuottaisivat markkinat lisäeläkkeille, mikä edistäisi vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa.

–Meidän pitkällisen lobbaamisen tuloksena olemme saamassa Suomeen kertamaksuisen lisäeläkkeen. Tämä on ollut meidän agendalla niin kauan kuin olen ollut Finanssialan toimitusjohtajana, Kauppi sanoo.

Asia on tällä hetkellä virkamiesvalmistelussa ja Finanssiala pyrkii seuraamaan, millaisiksi pykälät muutoksen ympärillä muodostuvat.

Kello 11:12: Tapaaminen Tytti Tuppuraisen kanssa

Samaan aikaan kun Piia-Noora Kauppi astelee eduskunnan portaita ylös, mielenosoittajat osoittavat mieltään ilmastonmuutosta vastaan talon edessä.

Kauppi ja Tuppurainen tapaavat eduskunnan päärakennuksessa. Molemmat tuntevat toisensa jo entuudestaan, sillä he ovat Oulusta kotoisin.

Tuppurainen on paitsi EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen, myös SDP:n johtavia ulkopoliittisia ajattelijoita. Kauppi aloittaa keskustelun EU:n lakihankkeilla ja hän kertoo muun muassa kestävän rahoituksen käsittelystä EU:ssa.

Piia-Noora Kauppi ja Tytti Tuppurainen.
Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo etujärjestön hallitusohjelmatavoitteita SDP:n kansanedustajalle Tytti Tuppuraiselle. Tuppurainen vetää demareiden Eurooppa-työryhmää.Pekka Tynell / Yle

EU:n tasolla pyritään luomaan kriteerit, joiden avulla pystyttäisiin määrittelemään vihreät joukkorahoitusvälineet. Tämä helpottaisi sijoittajia tekemään sijoituksia ilmastoystävällisiin yrityksiin.

– Näille tuotteille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, Kauppi sanoo.

Tällä kertaa pelkästään Kaupilla ei ole asiaa. Kauppi keskittyy kuuntelemaan tarkasti analyysiä Saksan hallituksen eurolinjauksista, koska Tuppurainen tuntee Saksan demareita.

– Tapasin presidentti (Frank-Walter) Steinmeierin (sd.) ja keskustelin hänen kanssaan yleisellä tasolla asioista. Viesti oli se, että linja on sama kuin edellisellä hallituksella, Tuppurainen sanoo.

Suomalainen finanssiala pitää nyt Eurooppaa tarkasti silmällä. Sitä huolestuttaa Iso-Britannian lähteminen EU:sta, eikä se ole ihme.

Britannian lähdön jälkeen Suomella on yksi samanmielinen kumppani vähemmän EU:ssa ja siksi Saksa nousee yhä merkittävämmäksi kumppaniksi jäsenmaiden joukossa.

Finanssialaa kiinnostaa esimerkiksi se, miten maaliskuussa hallitukseen nousseet demarit suhtautuvat Saksassa euromaiden yhteiseen talletussuojaan.

Viesti linjan säilymisestä on suomalaiselle finanssialalle helpottavaa kuultavaa. Suomen ja Saksan hallituksen sekä suomalaisen finanssisektorin linjana on ollut, ettei euroalueelle pidä luoda yhteistä talletussuojaa, ennen kuin euromaiden pankkien riskitasot on siivottu kaikkialla samalle tasolle.

Muuten suomalaiset voivat joutua muiden maiden pankkien ongelmien maksumiehiksi ja –naisiksi.

Kello 12:05: Lounas eduskunnan kuppilassa

Lähdemme eduskunnan pohjakerroksesta nousemaan toisessa kerroksessa olevaan kuppilaan. Tarjolla on lohikeittoa.

On helppo huomata, että Kauppi on eduskunnassa kotonaan. Varsinkin kokoomusedustajat tulevat halaamaan Kauppia, joka on työskennellyt pitkään puolueessa.

Kauppi on toiminut muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän eduskunta- ja lainsäädäntösihteerinä, kaupunginvaltuutettuna Oulussa ja euroedustajana Brysselissä.

Kauppi on jo istumassa omaan pöytäänsä, kun kansanedustaja Eero Lehti (kok.) kutsuu hänet luokseen. He keskustelevat hallituksen aikeista heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa ja päivän äänestyksestä, jolla mitataan ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamusta.

Kesken aterian ajatustenvaihdon paikalle tulee kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Hänkin halaa Kauppia.

Keskustelu kääntyy nopeasti lobbarirekisteriin, josta luovutetaan samana päivänä selvitys kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

– Mitä lisäarvoa se toisi? Zyskowicz kysyy.

Eduskunnan kahvilassa.
Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on tuttu näky monelle eduskunnan kuppilassa. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.Pekka Tynell / Yle

Kauppi kannattaa lobbarirekisterin luomista Suomeen kuten suurin osa muistakin suomalaislobbareista. Miksi näin?

– Edunvalvonta on luonnollinen osa päätöksentekojärjestelmää. On olemassa eri tahoja, jotka tarjoavat tietoa omasta näkökulmastaan päättäjien käyttöön. Tämä pitäisi tehdä nykyistä läpinäkyvämmäksi, jotta toiminnasta katoaisi kaikki mystiikka, Kauppi sanoo.

Rekisteri on ajankohtaistunut, kun valtiovarainministeriö sai Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessorin Emilia Korkea-ahon ja tutkija Paul Tiensuun selvityksen rekistereistä toissa viikolla. Rekisteri olisi lobbareille paitsi tapa säädellä omaa alaansa, mutta myös legitimoida omaa toimintaansa.

Hyväksyttävyyden lisäämiselle on lobbareiden keskuudessa tarvetta, sillä alalla on huono maine Suomessa ja maailmalla.

Yhdessäkään pohjoismaassa ei ole lobbarirekisteriä ja sitä on perusteltu asiakirjojen laajalla julkisuudella. Näkemyksen mukaan rekisteri ei toisi mitään uutta päätöksenteon läpinäkyvyyteen.

Iso osa tutkijoista tosin näyttää puoltavan rekisteriä, koska sen avulla kansalaiset ja toimittajat voisivat seurata, keitä päättäjät ja johtavat virkamiehet tapaavat.

Kauppi pitää ongelmana, ettei Suomessa ole minkäänlaista sääntelyä lobbaamiselle.

– Emme voi ajatella, että Suomi on mikään lintukoto, jossa ei koskaan tapahtuisi mitään. Ja onhan meillä omiakin kokemuksia kuten Kehittyvien maakuntien Suomi.

Kehittyvien maakuntien Suomi –yhdistys tuki eri puolueiden ehdokkaita eduskuntavaaleissa 2007 yhteensä 406 000 eurolla. Yhdistyksen taustalla oli liikemiehiä, joiden epäiltiin hakevan rahoituksella etua liiketoimilleen.

Vaalirahoitusskandaalista ei lähtenyt liikkeelle tapahtumien vyöryä, joka olisi johtanut rekisterin luomiseen Suomessa. Näin on käynyt useissa muissa maissa kuten Itävallassa ja Irlannissa, jossa korruptiotapaukset ovat olleet rekisterien liikkeellepaneva voima.

Nyt aika näyttää olevan kypsä muutokselle Suomessa. Ylen kyselyssä 38 kansanedustajaa 45:stä ilmoittaa, että he kannattavat rekisterin luomista. Kaksi ei osaa muodostaa kantaansa ja viisi vastustaa ajatusta. Kysely lähettiin kaikille kansaedustajille, ja siihen vastasi 45 edustajaa.

Pitäisikö Suomeen luoda lobbausrekisteri?
Yle Uutisgrafiikka

Asiasta päättänee kuitenkin vasta seuraava eduskunta, koska rekisterin luomiseen kuluu aikaa. Uudistuksen tehneissä maissa lobbausrekisterin luomisessa on mennyt noin kaksi vuotta.

Kello 12:33 ja 13:15: Tapaaminen talousvaliokunnan jäsenten kanssa

Piia-Noora Kaupilla on ongelma. Hän on sopinut kokoomusedustaja Harri Jaskarin kanssa tapaamisen eduskunnan ruokalan eteen, mutta miestä ei näy missään.

Kauppi ei voi soittaa Jaskarille, sillä hänen puhelimestaan osa numeroista on hävinnyt edellisenä iltana. Jaskari ilmestyy kuitenkin paikalle, juuri ennen kun numeroa aletaan etsiä muualta.

Sekä Jaskarin että keskustan edustajan Petri Honkosen tapaamisessa keskustellaan talousvaliokuntaa tulevista esityksistä.

Jaskari ja Kauppi aloittavat kestävän kehityksen rahoitusvälineistä ja etenevät pian osakesäästötiliin, josta hallitus päätti elokuussa. Sijoittaja voi kerryttää tilille sijoitustuottoja, ilman että niitä verotetaan.

Tuottoja verotetaan vasta sitten, kun tililtä nostetaan rahaa. Tilille voi siirtää 50 000 euron edestä varoja.

– Tiedätkin meidän kantamme asiaan. Tästä rajasta emme tykkää. Se kuitenkin riittää monille pienille sijoittajille, Kauppi sanoo.

Kaupin ja Jaskarin tapaaminen eduskunnan valtiosalissa päättyy, kun kansanedustajien pitää mennä saliin äänestämään ulkoministeri Soinin luottamuksesta.

Ennen seuraavaa tapaamista on hyvä vetäytyä kuppilaan, jossa Kaupilla on treffit Honkosen kanssa.

– No niin, terve! Honkonen sanoo ja kättelee Kauppia.

Keskustelussa päästään osakesäästötilin ja lisäeläkkeen kautta sähköiseen osakerekisteriin, josta maa- ja metsätalousministeri keräsi toukokuussa lausuntoja eri tahoilta.

Keskustelua eduskunnassa.
Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo keskustan kansanedustaja Petri Honkoselle sähköisestä asunto-osakerekisteristä. Pankit haluaisivat muuttaa itse osakekirjat sähköisiksi, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole kirjattu hallituksen esitykseen.Pekka Tynell / Yle

Finanssiala haluaa, että pankit voisivat muuttaa hallussaan olevat asiakkaidensa paperiset asunto-osakekirjat digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä hallituksen esityksessä vastuu asiasta on annettu asunnon omistajille.

Käytännössä pankit säilyttävät suurinta osaa ihmisten osakekirjoista. Siksi alan mielestä digitalisoiminen tapahtuisi nopeammin pankkien toimesta.

Mikäli hallitus ei muuta esitystään, siihen pystyvät enää talousvaliokunnan jäsenet eduskunnassa.

Kello: 14:05: Paluu takaisin pääkonttorille

Kauppi laskeutuu eduskunnan portaita alas ja suuntaa askeleitaan kohti Kampin metroasemaa. Päivän varsinainen lobbausosuus alkaa olla ohi, sillä Kaupilla on enää tiedossa vain yritysten ilmastoasioihin keskittyvän ajatushautomon seminaaritilaisuus.

Tapaaminen järjestetään samassa rakennuksessa kuin missä Finanssialan pääkonttorikin on. Matkalla konttorille on vielä pakko palata peruskysymykseen: miksi Finanssiala lobbaa?

– Joudumme satsaamaan aika paljon lobbaamiseen, koska olemme sääntelystä täysin riippuvainen ala, Kauppi sanoo.

Finanssialan liiketoiminta ei perustu tehtaiden tuotantoon, vaan markkinat muodostuvat esimerkiksi osakesäästötilin kaltaisista välineistä. Nämä välineet ovat mahdollisia vain, jos lait ja asetukset sallivat ne.

Tulossa eduskunnasta.
Piia-Noora Kaupin päivä eduskunnassa on ohi. Päivän saldoksi tulee viisi tapaamista, jonka jälkeen hän suuntaa vielä seminaariin.Pekka Tynell / Yle

Finanssialan lobbaaminen ei perustu pelkästään Kaupin kaltaisiin ammattilaisiin, jotka sukkuloivat vallan linnakkeissa sujuvasti. Finanssialan asiantuntijat ovat antaneet pelkästään kuluvana vuonna liki sata lausuntoa joko hallituksen, eduskunnan valiokuntien tai virastojen esityksiin ja kysymyksiin.

Lobbareiden kohdalla on viime vuosina keskusteltu myös pyöröovi-ilmiöstä, jossa keskeiset avustajat tai poliitikot vaihtavat työpaikkaa yrityksiin, joiden sääntelystä ne ovat olleet aiemmin päättämässä.

Kriitikot ovat pitäneet toimintaa maan tapana, jossa on korruption piirteitä. Osa heistä on vaatinut karenssiaikoja, ennen kuin päättäjä voisi siirtyä lobbaajaksi.

Kaupille itselleen karenssiaika järjestyi luonnostaan. Hän siirtyi europarlamentaarikon paikalta Finanssialan ykköslobbariksi vasta sen jälkeen, kun hän oli synnyttänyt kolmannen lapsensa.

– Kriittinen keskustelu on ollut perusteltua. Aina pitää varmistua siitä, ettei synny eturistiriitoja, Kauppi toteaa.

Kyse on lainsäädäntöongelmasta. Korkeiden virkamiesten tai poliitikkojen siirtymisestä lobbariksi ei säädellä lainkaan.

Kauppi ei kuitenkaan usko, että etujärjestöt tai yritykset palkkaavat lobbareita heidän tuoreiden sisäpiiritietojen takia. Tuoreiden tietojen viimeinen käyttöpäivämäärä tulee vastaan nopeasti.

–Ihmiset, jotka ovat työskennelleet järjestelmässä pöydän toisella puolella, tuntevat alan keskeisimmät henkilöt ja asioiden kontekstin. Esimerkiksi kun työskentelin vuodesta 1999 lähtien finanssilainsäädännön kanssa, siihen syntyi osaamista.

Lobbarit tietävät myös, milloin heidän pitää vaikuttaa asioihin. Ensi vuodelle on suunnitteilla kolmet vaalit, joten vaikuttamisen aika on nyt.

Lisätty 5.10. kello 9:45 tieto kyselyn lähettämisestä kaikille kansanedustajille.

Jutun lähteenä on käytetty lobbausrekisteristä selvityksen tehneen Itä-Suomen apulaisprofessori Emilia Korkea-ahon pitkiä haastatteluja. Samoin lähteenä on käytetty Anders Blomin Veljeskunta-teosta suomalaisesta lobbaamisesta.