Lisääntynyt metsänhakkuu tummentaa ennestään kirkkaita järviä – ilmiön hillitsemiseen voisi löytyä ratkaisu hakkuujätteestä

Hakkuiden suuri määrä lisää tarvetta tehostaa vesiensuojelua. Hakkuumäärien kasvu on nopeuttanut ravinteiden valumista vesistöihin.

vesiensuojelu
Koululaisia kantamassa rankanippuja.
Ryhmä Savitaipaleen lukiolaisia sitoo hakkuujätteestä rankanippuja Kuolimo-järven rannalla.Antje Tolpo/Yle

SavitaipaleSitä mukaa kun metsien hakkuumäärät Suomessa kasvavat, lisääntyy tarve kehittää nykyistä tehokkaampia keinoja vesistöjen suojelemiseksi. Eräs metsäteollisuudessa tuntematon, yllättävän toimivaksi ennustettu menetelmä, olisi jättää osa hakkuujätteestä korjaamatta vesistöjen läheisyydessä.

Menetelmä on otettu kokeiluun kolmessa eri kohteessa Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Etelä-Karjalassa Savitaipaleen Kuolimo-järven rannalla tutkimus keskittyy selvittämään, auttavatko ohuista puunrungoista ja oksista sidotut rankaniput järvien laskuojissa hillitsemään ravinteiden valumista järveen.

Rankanippuja purossa
Järven laskuojaan asetetut rankaniput estävät humusta ja ravinteita valumasta eteenpäin.Antje Tolpo/Yle

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa tutkimusta vetää Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori.

– Lisäämällä hakkuujätettä hallitulla tavalla sopiviin kohtiin, esimerkiksi ojiin ja ranta-alueille, luodaan luonnontilainen itsepuhdistamo, biologinen suodatin, joka ottaa valumavesistä ravinnetta talteen, Vuori kertoo.

Kyllä järviveden kirkkaus on minulle tärkeää.

Suvi Kimmo, lukiolainen

Savitaipaleella vesistötutkimukseen on kutsuttu mukaan ryhmä paikkakunnan lukion opiskelijoita. He ovat tänä syksynä vastanneet muun muassa rankanippujen kokoamisesta. Opintoihin kuuluu myös vesinäytteiden ottamista ja laboratoriotutkimuksia.

– Kesällä uin tässä järvessä paljon. Kyllä sen kirkkaus on minulle tärkeää, huikkaa lukion opiskelija Suvi Kimmo rankoja raahatessaan.

Opettaja auttaa kahluuhousuja oppilaan päälle
Savitaipaleen lukion opettaja Anne Hömppi-Keränen auttaa Miso Nousiaista kahluuhousujen pukemisessa.Antje Tolpo/Yle
rankatukki
Rankaniput voidaan koota puunkorjuussa käyttämättä jäävästä materiaalista.Antje Tolpo/Yle

Puu puhdistaa kahdella tapaa

Kari-Matti Vuoren mukaan järven laskuojaan asetetut rankaniput toimivat vedenpuhdistajina kahdella tapaa. Ensinnäkin ne pystyvät jonkin verran pidättämään maa-ainesta ja estämään sen valumista kohti järveä.

Maaperän humuksen kulkeutuminen järviveteen on tummentanut veden väriä monissa Suomen kirkasvetisissä järvissä. Esimerkiksi Savitaipaleen Kuolimo-järven on huomattu hitaasti muuttuvan väriltään ruskeaksi.

Järvien tummuminen on osittain seurausta lisääntyneestä metsänhakkuusta, sillä puunkorjuu muuttaa maaperän rakennetta. Ilmiötä kiihdyttää hakkuiden lisäksi myös ilmaston lämpeneminen ja roudattoman jakson piteneminen.

Ennätysmäärä hakattua metsää

Viime vuonna teollisuuden käyttöön hakattiin raakapuuta enemmän kuin koskaan aikaisemmin eli 62,9 miljoonaa kuutiometriä. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä oli 1,1 miljoonaa kuutiometriä eli 2 prosenttia edellisvuotista suurempi ja 17 prosenttia suurempi kuin edeltävän kymmenvuotisjakson hakkuiden keskiarvo.

Teollisuuspuun hakkuut 1987–2017
Yle Uutisgrafiikka

Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori arvioi, että lähitulevaisuudessa nykyisten ja kaavailtujen uusien biojalostamojen aiheuttama hakkumäärien kasvu otetaan suureksi osaksi suometsistä. Suometsissä vesistönsuojelun tarve korostuu entisestään.

– 1960- ja 70-luvuilla ojitettujen turvemaiden metsät ovat nyt joko päätehakkuuvaiheessa tai voimakkaan harvennustarpeen kohteena. Tällaisten kirkasvetisten järvien rannoilla ei Suomessa oikein muuta kuormitusta ole. Kyllä metsätalous on merkittävin, Vuori pohtii syyskylmän Kuolimo-järven rannalla.

SYKE vanhempi tutkija Kari-Matti Vuori
Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kari-Matti Vuori etsii tehokkaita keinoja talousmetsien vesiensuojeluun.Antje Tolpo/Yle

Puu muuntaa ravinteet ruuaksi

Toinen keino, jolla rankaniput edistävät veden puhdistumista, liittyy puun ikiaikaiseen kykyyn sitoa ravinteita itseensä. Veden alle päätyneen puun pinnalla alkavat pian viihtyä monenlaiset pieneliöt ja sienirihmastot.

Seuraavaksi ravintoketjussa vuorossa ovat selkärangattomat pohjaeläimet, jotka laiduntavat rankanipun päällyskasvustoa. Sitten paikalle uivat kalat, jotka tulevat syömään päällyskasvustoa laiduntavia pohjaeläimiä. Lopulta ravinteet siirtyvät luonnonmukaisesti pois systeemistä.

– Puu on luontaisesti ikään kuin ruokapöytä monenlaisille eliöille, tutkija Kari-Matti Vuori kuvaa.

Lukiolaisia kuuntelemassa opetusta
Savitaipaleen lukion oppilaat kuuntelemassa ohjeita ennen rankanippujen tekoa.Antje Tolpo/Yle

Puun puhdistava vaikutus on tunnettu kauan

Puuaineksen lisääminen veteen on ollut jo pitkään hyväksi tiedetty keino taimenpurojen kunnostamisessa. Taimenpuroissa tehdyissä tutkimuksissa keinotekoisesti lisätyn puun on todettu olevan tehokas tapa parantaa taimenen elinolosuhteita ja lisätä taimentuotantoa.

– Jostain syystä menetelmä ei vain ole ollut mielessä, kun on pohdittu, miten metsätalouden vesiensuojelua voidaan tehostaa, Vuori pohtii.

Näytteenottoa purosta
Matilda Kolehmainen ottaa maaperänäytettä Kuolimo-järveen laskevasta purosta.Antje Tolpo/Yle

Puun tehokkuus vesien luonnonmukaisena itsepuhdistaja perustuu sen hyvään säilyvyyteen veden alaisissa hapettomissa oloissa. Toisin kuin purojen kunnostamisessa kokeiltuja helpommin hajoavia materiaaleja, havupuista tehtyjä rankanippuja ei tarvitse koskaan käydä poistamassa.

– Esimerkiksi Kuolimon luonnontilaisissa osissa, missä ei ole mökkiasutusta, rannat ovat aivan täynnä vedenalaista liekopuuta, ja ne voivat olla jopa 4000 – 5000 vuotta vanhoja, tutkija Kari-Matti Vuori kertoo.