1. yle.fi
  2. Uutiset

Jakautunut Bosnia-Hertsegovina äänestää parlamenteista ja presidenteistä – talousongelmat jääneet etnisten kysymysten varjoon

Vaalien monimutkaisuus kuvaa maan jakautumista eri osiin yli 20 vuotta sitten soditun verisen sodan jäljiltä.

Bosnia-Hertsegovina
Vaalimainoksia Sarajevossa
Vaalimainoksia Bosnia-Hertsegovinan pääkaupungissa Sarajevossa.Fehim Demir / EPA-EFE

Bosnia-Hertsegovinassa äänestetään sunnuntaina parlamentti- ja presidentinvaaleissa.

Vaalien monimutkaisuus kuvaa maan jakautumista eri osiin yli 20 vuotta sitten soditun verisen sodan jäljiltä.

Parlamenttivaaleissa valitaan sekä kansallinen parlamentti että parlamentit maan kahdelle osalle, bosniakkien ja kroaattien federaatiolle ja serbitasavallalle.

Presidentinvaaleissa valitaan jäsenet kolmihenkiseen presidenttineuvostoon. Serbien presidentti valitaan serbitasavallasta ja bosniakkien ja kroaattien presidentit federaatiosta. Yksi jäsenistä toimii valtionpäämiehenä aina kahdeksan kuukautta kerrallaan.

Bosnia-Hertsegovina kuuluu Euroopan köyhimpiin maihin. Tarkkailijoiden mukaan talousongelmat ovat kuitenkin pitkälti jääneet etnisten kysymysten varjoon vaalien kampanjoinnissa.

Milorad Dodik
Serbien kansallismielinen presidenttiehdokas Milorad Dodik on kutsunut sodan jälkeistä Bosnia-Hertsegovinaa epäonnistuneeksi.Georg Hochmuth / EPA

Ketkä ovat ennakkosuosikkeja?

Yksi vaalien ennakkosuosikeista, serbien kansallismielinen Milorad Dodik, on johtanut serbitasavaltaa vuodesta 2006 lähtien. Hän on nimittänyt pääkaupunki Sarajevoa "vihollisen maaperäksi".

Serbien toinen ennakkosuosikki on virkaa tekevä presidenttineuvoston jäsen Mladen Ivanić, joka on arvostellut Dodikia kovin sanoin.

Kroaattien ennakkosuosikki on niin ikään virassa oleva Dragan Čović, joka on kannattanut Dodikin tapaan selvempiä rajoja maan alueiden välille.

Čovićia vastassa on kroaattien Željko Komšić, joka ei hyväksy maan etnisten ryhmien erottamista toisistaan entisestään. Komšić on suosittu niiden äänestäjien keskuudessa, jotka haikailevat Sarajevossa ennen sotaa vallinneen monikulttuurisuuden perään.

Mediamoguli Fahrudin Radončić on bosniakkien ennakkosuosikki, koska virassa oleva Bakir Izetbegović ei voi enää asettua ehdolle. Radončićin on katsottu olevan edeltäjäänsä liberaalimpi ja siten kykeneväinen kompromisseihin kroaattien ja serbien kanssa.

Radončićin varteenotettavin kilpailija on konservatiivipuolueen Šefik Džaferović.

Fahrudin Radončić
Mediamoguli Fahrudin Radončićin on katsottu olevan kykeneväinen kompromisseihin serbien ja kroaattien kanssa.Fehim Demir / EPA

Keskitetty hallinto vai alueiden itsehallinto?

Bosnia-Hertsegovinassa kansallinen hallitus on vastuussa puolustusvoimista, oikeusjärjestelmästä, ulkomaankaupasta ja diplomaattisista suhteista.

Serbitasavalta ja federaatio vastaavat kuitenkin itse poliisivoimistaan, koulutuksestaan, terveyspalveluistaan ja taloudestaan.

Bosniakit ovat perinteisesti halunneet hallinnon keskittämistä ja serbit alueiden itsehallintoa. Kroaatit ovat tässä asiassa enemmän jakautuneita.

Väestöstä runsaat 50 prosenttia on bosniakkeja, vajaat 31 prosenttia serbejä ja runsaat 15 prosenttia kroaatteja. Maassa asuu yhteensä runsaat 3,5 miljoonaa ihmistä.

Äänestys kestää aamukahdeksasta iltakahdeksaan Suomen aikaa. Lopullisia tuloksia voidaan odottaa myöhään sunnuntai-iltana.

Lue myös:

Suomen rauhanturvaajat vetäytyivät lopullisesti Bosniasta lähes 26 vuoden jälkeen – Suomen lippu laskettiin Sarajevossa viimeistä kertaa

Lähteet: AFP, STT

Lue seuraavaksi