5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Menikö päivän tärkein ilmastouutinen ohi? Yle kokosi yhteen IPCC:n ilmastoraportin pääkohdat.

ilmastonmuutos
Jakobshavnin jäätikkö, tunnettu myös grönlantilaisella nimellään Sermeq Kujalleq, kuvattuna lentokoneesta.
Ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen muun muassa siksi, että arktisen jään sulaminen ei kiihtyisi entisestään.John Sonntag / EPA

1. IPCC:n raportti on maailman "ilmastoraamattu"

IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin (siirryt toiseen palveluun) tuottamat laajat raportit toimivat kansainvälisen ilmastopolitiikan pohjana.

YK:n alainen elin koostuu tutkijoista ja YK:n jäsenmaiden edustajista. Se ei tee omaa tutkimusta, vaan kokoaa yhteen kaikkein merkittävimmän ilmastotutkimuksen.

Tänään julkaistu raportti on tämän hetken kattavin tieteellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta. Raportissa viitataan noin 6 000 tutkimukseen. Raporttia on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta ja sitä on kommentoitu yli 40 000 kertaa ennen sen julkaisua.

IPCC:n raportit ovat pohjana kansainvälisille ilmastokokouksille, joista seuraava pidetään joulukuussa Puolan Katowicessa (siirryt toiseen palveluun). Puolassa pitäisi päättää, miten edellisessä Pariisin kokouksessa vuonna 2015 asetetut tavoitteet saavutetaan.

IPCC:n raportti ei kerro suoraan, mitä päättäjien pitäisi tehdä, mutta listaa keinoja, joiden avulla maapallon lämpenemistä voitaisiin hidastaa.

Maanantaina julkaistu raportti on vuonna 1988 perustetun IPCC:n kuudes. Se julkaistiin varhain aamulla Suomen aikaa.

Kuollutta korallia Isolla valliriutalla marraskuussa 2016.
Koralliriutoista voi tuhotua jopa 90 prosenttia siitä huolimatta, että lämpeneminen saataiisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen.ARC / EPA

2. Lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen – mitä väliä on puolella asteella?

IPCC:n raportin keskeinen sisältö on, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Aiemmin ilmaston kannalta turvallisena rajana on pidetty noin kahta astetta.

Lue tästä jutusta tarkemmin, mitä raportissa kerrotaan.

Alle kahden asteen tavoite linjattiin Pariisin ilmastokouksessa vuonna 2015. IPCC:n raportin tavoite oli selvittää, mitä 1,5 asteen lämpeneminen tarkoittaisi käytännössä verrattuna puoli astetta suurempaan lukuun.

Asteista puhuttaessa verrataan maapallon lämpötilaa esiteolliseen aikaan eli vuosiin 1850–1900.

Maapallon lämpötila on ihmisen aiheuttamista päästöistä johtuen noussut jo yhden asteen esiteollisesta ajasta. Yhden asteen raja meni rikki (siirryt toiseen palveluun) vajaat kolme vuotta sitten.

Maailman maiden tämänhetkiset lupaukset ja sitoumukset päästövähennyksistä taas tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä.

Puolen asteen tiukennus tavoitteeseen kuulostaa vähäiseltä, mutta se tarkoittaa raportin mukaan dramaattisia muutoksia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset monien asioiden kohdalla karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta puolentoista asteen sijaan.

Raportissa nostetaan esiin erityisesti merenpinnan nousu, napajäätiköiden sulaminen ja koralliriutat.

Merenpinta nousisi noin kymmenen senttimetriä vähemmän, jos lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen.

Pieneltä kuulostava ero tarkoittaa käytännössä, että arviolta 10 miljoonaa ihmistä säästyisi merenpinnannousun aiheuttamilta riskeiltä maailmanlaajuisesti.

Merenpinnan nousu tuhoaa infrastruktuuria ja lisää esimerkiksi pohjavesien pilaantumisriskiä.

Koralliriutat tuhoutuisivat "vain" 70-90 prosenttisesti 1,5 asteessa. Puoli astetta enemmän taas tuhoaisi ne täysin.

Koralliriutat ovat "merivesien sademetsä", kuvasi WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle Ylen Aamu-tv:ssä. Niiden tuhoutuminen vaikuttaa muun muassa kalakantoihin.

Kolmas suuri ja hallitsematon ilmastonmuutoksen seuraus on arktisen jään sulaminen.

Kahden asteen lämpenemisen myötä esimerkiksi Pohjoinen jäämeri olisi täysin jäätön kerran kymmenessä vuodessa. 1,5 asteen lämpeneminen tarkoittaisi, että ekosysteemiltään herkkä merialue sulaisi kokonaan vain kerran sadassa vuodessa.

Katso tästä jutusta, miten nopeasti arktinen jää sulaa tällä hetkellä ja mitä vaikutuksia sillä on.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt, painottaa esimerkiksi tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

Hän puhui Helsingin yliopiston järjestämässä, IPCC-raporttia ruotineessa tilaisuudessa tänään. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta täällä.

Arviolta 20–40 prosenttia maailman ihmisistä asuu alueilla, joilla on koettu yli 1,5 asteen lämpenemistä, Korhonen sanoo.

Suomi kuuluu niihin alueisiin: täällä ilmasto on lämmennyt noin 2 astetta.

Jos puolen asteen ero maapallon lämpötilassa kiinnostaa syvemmin, brittiläinen, ilmastonmuutokseen erikoistunut verkkomedia on laatinut aiheesta visuaalisen ja yksityiskohtaisen vertailun (siirryt toiseen palveluun).

IPCC:n raportin merkittävimpiä viestejä on silti, että peli ei ole menetetty.

Raportin mukaan ihmisen tähän mennessä tuottamat päästöt eivät todennäköisesti yksin riitä sysäämään maailman keskilämpötilan nousua yli 1,5 asteen vielä parina seuraavana vuosikymmenenä.

– Peli ei ole vielä pelattu. Mutta aikaa vitkutteluun ei enää missään tapauksessa ole, tutkimusprofessori Hannele Korhonen sanoo.

Maailman hiilidioksidipäästöt IPCC:n mukaan.
Yle Uutisgrafiikka

3. Maailman pitäisi olla täysin päästötön vuonna 2050. Miten se on mahdollista?

Raportin pääviesti on, että toimiin lämpenemisen taittamiseksi täytyy ryhtyä välittömästi. Vaadittavia toimia kuvataan "nopeiksi, kauaskantoisiksi ja ennätyksellisiksi".

– Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa, arvioi IPCC:n puheenjohtajistoon kuuluva Debra Roberts tiedotteessa aamulla.

Myös Helsingin yliopiston IPCC:n raporttia käsittelevään tilaisuuteen aamulla kokoontuneet, suomalaiset ilmastoasiantuntijat toistivat kukin vuorollaan, että tehtävä on vaativa.

Päästöjä täytyy vähentää erittäin rajusti jo lähivuosina. Raportin mukaan 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi sitä, että maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi kääntää jyrkkään laskuun jo vuonna 2020.

Täyteen päästöttömyyteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.

Nettopäästö tarkoittaa, paljonko hiilidioksidipäästöjä tuotetaan enemmän suhteessa siihen kuinka paljon luonto niitä sitoo. Merkittävä hiilinielu ovat esimerkiksi metsät.

Haastetta kuvaa se, että päästöt pitäisi poistaa 20 vuotta aiemmin kuin tähän saakka on kaavailtu.

Raportissa esitetään neljä vaihtoehtoista tapaa toteuttaa täysi päästöttömyys.

Ensisijainen ratkaisu on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen.

1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta globaalisti.

Raportin kaavailemat tavat nopeaan päästöjen vähentämseen nojaavat suurelta osin siihen, että hiiltä alettaisiin jossain vaiheessa poistaa suoraan ilmakehästä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tehtaanpiipusta tuleva hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan.

Raportissa todetaan, että tekniikka on vielä alkuvaiheessa. Myös esimerkiksi Euroopan tiedeakatemiat huomauttivat alkuvuodesta, että hiilen talteenotosta ei pidä odottaa pelastajaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Talteenoton tekniikka herätti keskustelua myös suomalaisten ilmastoasiantuntijoiden joukossa.

– Jos jätämme päästöjen vähentämisen näiden teknologioiden varaan, otamme suuria riskejä. Tekniikat ovat kalliita eivätkä ne ole laajamittaisessa käytössä, sanoo tutkimusprofessori Hannele Korhonen.

Suomen kannalta erityisen kriittinen asia ovat hiilinielut.

Niillä tarkoitetaan metsien muodostamien hiilivarastojen kasvua. Metsät sitovat merten ohella enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu ilmakehään.

Metsähakkuut pienentävät hiilinieluja. Suomi taas panostaa parhaillaan biotalouteen, ja hallitus ajaa aiempaa laajempia hakkuita.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen arvostelee Suomen hakkuupolitiikkaa rajusti.

– Metsäkato täytyy lopettaa. Vajaa kaksi miljoonaa tonnia päästöjä tulee pelkästään pellonraivaamisen kautta. Missään tapauksessa ei pitäisi ruveta tekemään puusta biopolttoaineita, se pitäisi unohtaa viimeistään nyt.

Ollikainen ehdottaa lisäksi, että metsänomistajille alettaisiin maksaa hiilikorvauksia, jotta he antaisivat puiden kasvaa vanhemmiksi.

Metsätieteen professori Markku Kanninen toteaa YK:n maankäyttötavoitteiden edellyttävän, että maapallolle istutettaisiin uusi Euroopan kokoinen metsä.

Kanninen oli ainona suomalaisena tutkijana mukana kirjoittamassa IPCC:n ilmastoraporttia.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen (vas.) ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmastonmuutospaneelissa Helsingissä maanantaina.
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen (vas.) ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmastonmuutospaneelissa Helsingissä maanantaina.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

4. Suomi tähtää tällä hetkellä kahden asteen rajaan

IPCC:n ilmastoraportti on suunnattu ensisijaisesti poliittisille päättäjille, jotta he voisivat perustaa ilmastopolitiikkansa tutkimustiedolle.

Raportin vaatimus nopeista toimista törmäsi heti ensi metreillä juuri poliitiikkaan. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) totesi tuoreeltaan, ettei Suomi pysty rukkaamaan päästötavoitteitaan lähiaikoina.

– Nykyinen hallitus vie olemassaolevat tavoitteet loppuun. Pikkuhiljaa hivutellaan 1,5 asteen suuntaan, Tiilikainen sanoo.

Suomen päästövähennykset tähtäävät siis toistaiseksi siihen, että ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua vanhaan, turvallisena pidettyyn rajaan: kahteen asteeseen.

Suomen tavoite on pudottaa päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliksi Suomi tähtää vuonna 2045. Se tarkoittaa, että tuolloin esimerkiksi metsät sitoisivat kaikki syntyvät hiilidioksipäästöt.

Vuoteen 2050 mennessä päästöjä on tarkoitus vähentää vasta 80–95 prosenttia.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoi olevansa järkyttynyt siitä, miten merkittävä ero puolentoista ja kahden lämpenemisen välillä raportin mukaan on.

– Olen paatunut ja kokenut, mutta silti olen järkyttynyt, vuosikymmeniä ilmastopolitiikkaa seurannut Ollikainen sanoo.

Ollikaisen mielestä Suomen olisi oltava hiilineutraali jo vuonna 2035 ja täysin päästötön 2050.

Grönlanti, Viulu-jäätikkö
Nasan IceBridge -ohjelma tutkii lentokoneesta arktisen jääpeitteen muutoksia. Tämä kuva on Viulu-jäätiköltä Grönlannin itäosista.Maria José Vinas/Nasa/Epa

5. "Ihmisiltä loppuvat ruoka ja vesi"

Usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan luonnonkatastrofeista, mutta vaikutukset ihmisten arjessa ovat yhtä vakavia.

– Ihmisiltä loppuvat ruoka ja vesi. Siinä on paha hyvinvointia ja taloutta rakentaa, Tiilikainen pohti Aamu-tv:n haastattelussa.

IPCC:n raportti on suunnattu päättäjille, mutta tavallisen ihmisen keinot hillitä ilmaston lämpenemistä ovat olennaisia.

Niitä on käytännössä kolme: asuminen, liikkuminen ja ravinto.

Näistä IPCC:n jäsenet nostavat itse esiin erityisesti ruokavalion ja lihan käytön vähentämisen. Lihantuotanto on merkittävä päästöjen aiheuttaja.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori ja Ilmastopaneelin jäsen Lassi Linnanen painottaa myös kulutuksen vähentämisestä.

– Kulutus määrittelee viime kädessä sen, miten paljon energiaa käytetään.

Linnanen huomauttaa, että toistaiseksi uusiutuvan energian kasvulla on vain katettu lisääntynyt energian kulutus. Sillä ei ole pystytty korvaamaan fossiilista energiaa.

Puolentoista asteen lämpenemistavoite vaatii sekä päättäjiltä että kuluttajilta tuskaisia päätöksiä. Ilmatieteen laitoksen Hannele Korhonen muistuttaa kuitenkin, että alemman lämpenemistavoitteen maailmassa on helpompi elää kuin maailmassa, jossa ilmasto saa lämmetä kaksi astetta.

IPCC:n mukaan esimerkiksi ruuantuotanto ja puhtaan veden saatavuus ovat turvatumpia 1,5 asteen maailmassa kuin kahden asteen tasolla.

Lisäksi satojen miljoonien ihmisten köyhyysriski pienenisi erityisesti kehitysmaissa.

– 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen vähentäisi merkittävästi inhimillistä kärsimystä ja suojelisi luontoa, Korhonen summaa.

Lue myös:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

Maailman on tehtävä täydellinen suunnanmuutos – Yle seuraa IPCC:n ilmastoraportin nostattamaa keskustelua

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Uusi jälleenrakennus vai sotatalous? Ilmastonmuutos tulee, ja sen hillitseminen vaatii radikaalia muutosta, sanovat asiantuntijat

Katso animaatiosta, miten Arktis sulaa – Mitä tapahtuu hauraalle eliöstölle ja pohjoisen ilmastolle?

Huippututkijat: Hiilen talteenottoon ei luottamista ilmastonmuutoksen torjunnassa, maailman päästöt tiputettava nollaan – metsät ja maaperä tärkeään rooliin

Kuuntele Ylen podcast-sarja ilmastonmuutoksesta:

Ilmastonmuutos: Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän

Ilmastonmuutos: Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään

Ilmastonmuutos: Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi

Ilmastonmuutos: Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea?

Ilmastonmuutos: Kaadetaanko viimeinenkin viidakko soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä?

Ilmastonmuutos: Valtameriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Millaisia valintoja sinä olet tehnyt ilmaston hyväksi? Osallistu keskusteluun artikkelin alla.