Poliisipomojen virkarikosjutussa kuullaan asiaesittelyt KRP:n ja Helsingin poliisin hyllytetyiltä päälliköiltä

Syytetyt ovat vedonneet muun muassa epäselvään sääntelyyn.

Helsingin poliisilaitos
Robin Lardot (vas.) ja Jari Aarnio (oik.), asianajajat välissä.
Poliisijohtajien virkarikosjutun käsittely jatkuu tänään 8. lokakuuta. Istuntosalissa Helsingin käräjäoikeudessa kuultavina olivat 2. lokakuuta muassa hyllytetty poliisijohtaja Robin Lardot (vas.) ja huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio (oik.). Välissä istuvat miesten asianajajat.Derrick Frilund / Yle

Poliisipomojen virkarikosjutussa kuullaan tänään asiaesittelyt keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisin hyllytetyiltä päälliköiltä Robin Lardotilta ja Lasse Aapiolta. Lisäksi asiaesittely kuullaan Helsingin poliisin ex-komentajalta Jukka Riikoselta.

Kaikki syytetyt kiistävät virkavelvollisuuden rikkomisen.

Oikeudenkäynnissä on kyse Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta. Syyttäjän mukaan huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion johtama yksikkö tyhjensi tiedot lähteistä rekisteristä viime vuosikymmenen lopulla, minkä jälkeen tietolähteitä ei rekisteröity Helsingissä vuosiin.

Aapio ja Lardot vetoavat oikeudenkäynnissä muun muassa siihen, että laillisuusvalvonta ei ole kuulunut heidän tehtäviinsä. Syyttäjän näkemyksen mukaan taas olisi he ovat tienneet Helsingin poliisin tilanteesta, eivätkä ole korkeasta asemastaan huolimatta reagoineet siihen riittävästi.

Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010-2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä. Aapion syyte ajoittuu aikaan Helsingin poliisin apulaispäällikkönä.

Tutkinnanjohtaja yritti lopettaa Lardotin toimien tutkimisen

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä Laura Sairanen olivat vain reilua kuukautta ennen syytteen nostamista erimielisiä siitä, oliko Lardotia edes aiheellista epäillä rikoksesta.

– Asiassa ei kenenkään taholta ole tuotu esiin sellaista konkreettista näyttöä, joka vahvistaisi, että Lardot olisi ollut tietoinen Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä, Sairasen kirjoittamassa muistiossa lukee.

Sairanen perustaa muistionsa sen julkisten kohtien perusteella henkilötodisteluun, eikä muistiossa ole arvioitu kirjallisia todisteita.

Sairanen katsoo muistiossa, että Poliisihallituksen työjärjestyksen mukaan velvollisuus puuttua ongelmiin oli laillisuusvalvonnan puolella. Lardotin vastuulla taas oli Sairasen tulkinnan mukaan asiaa koskeva ohjeistus, johon Lardot Sairasen mukaan myös puuttui.

– Tässä muistiossa hän (Sairanen) oli tiettyä mieltä ja minä taas syyttäjänä tuntien koko kokonaisuuden olin toista mieltä. Kyllä se on ihan arkipäivää, että tutkinnanjohtajalla voi olla eri näkemys kuin syyttäjällä, valtakunnansyyttäjä Toiviainen sanoi näkemyserosta STT:lle keskiviikkona.

Pitikö lähteet rekisteröidä?

Osa syytetyistä on perustellut lähteiden kirjaamatta jättämistä muun muassa sillä, että lähteiltä ei saatu suostumusta kirjata heidät poliisin rekisteriin.

Syyttäjän mukaan näin olisi kuitenkin pitänyt tehdä, eikä tietosuojavaltuutetulta, laista tai hallituksen esityksestä ole löydetty hänen mukaansa esitutkinnassa mitään muuta laillista toimintamallia.

Lisäksi syytetyt ovat sitä mieltä, että sääntely on ollut liian epäselvää. Tämän vuoksi sen noudattaminen on syytettyjen mukaan ollut mahdotonta.