Ilmastoasiantuntija: Ilmaston lämpeneminen uhkaa suomalaisten tärkeitä eläinlajeja

Pahiten uhattuina ovat naali ja saimaannorppa, joka kaivaa pesänsä lumikinokseen.

ilmastonmuutos
Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.
Miten lämpenevä maapallo vaikuttaa kasvi- ja eläinkuntaan ja millaisia ketjureaktioita voi herkästi syntyä. Siitä aamu-tv:n haastattelussa kertomassa ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle WWF:stä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli varoittaa maanantaina julkistetussa raportissaan vakavista seurauksista, jollei lämpötilan nousua yritetä hillitä maapallolla entistä tarmokkaammin.

Lämpenevä maapallo vaikuttaa luonnollisesti myös kasvi- ja eläinkuntaan ja voi synnyttää myös ennalta-arvaamattomia ketjureaktioita. Ilmastoraportin mukaan ilman nopeita toimia 1,5 asteen lämpötilannousu ylitetään jo vuonna 2040.

Jos päästöt ilmakehään saadaan taitettua rajuun laskuun jo lähivuosina, ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista rajata 1,5 asteeseen.

WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle sanoi aamu-tv:n haastattelussa, että 1,5 ja 2 asteen lämpötilannousulla on ero ja itse asiassa jokaisella desimaalilla on lämpötilassa merkitystä. Kolle painottaa, että aikaa ei ole enää hukattavaksi, vaan toimiin on tartuttava heti.

– Globaalisti kun ajatellaan, niin vaikutus kasveihin, hyönteisiin ja selkärankaisiin suurin piirtein tuplaantuu, kun siirrytään 1,5 asteesta 2 asteeseen.

Etelästä pohjoiseen

Kollen mukaan Suomessa lämpötilannousu aiheuttaa lajien siirtymisen etelästä kohti pohjoista ja pohjoisen lajit jäävät nalkkiin. Kolle sanoo, että pahiten uhattuina ovat naali ja saimaannorppa. Molemmat ovat suomalaisille tärkeitä ja ikonisia lajeja.

– Lajit tarvitsevat suojelualueita ja siirtymisen suojelualueelta toiselle. Etelä- ja Keski-Suomessa alueet ovat aika pirstaloituneita. Pohjoisessa löytyy enemmän pinta-alaa.

Jos lämpötila kohoaa tulevaisuudessa huomattavasti ja jää sulaa, niin saimaannorpan on käytännössä vaikea tehdä pesää. Se kun kaivaa pesänsä lumikinokseen.

Tämän lisäksi ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia lajeja. Kollen mukaan ovella kolkuttelee jo kultasakaali. Lisäksi jotkut lajit leviävät koko maahan. Yksi tällainen on punkki.

Kollen mukaan ilmaston lämpeneminen myös lisää kasvitauteja ja -tuholaisia, joita on sitten huomioitava maataloudessa enemmän.

Korallit ja merijää

Jos maapallon lämpötila nousisi kahdella asteella, niin maailmanlaajuisesti syntyisi kaksi suurta huolenaihetta. Nämä huolet ovat Kollen mukaan koralliriutat ja arktinen merijää.

– Merijää on ruokapöytä jääkarhulle, joka metsästää jään läpi. Merijään menettäminen on lajeille huono, mutta myös toisaalta koko ilmastosysteemille.

Kolle vertaa jään menettämistä valkoiseen t-paitaan. Paidasta auringonsäteet ponkaisevat takaisin päin. Samalla tavoin toimii merijää, mutta jään sulaessa tumma vesi imaisee lämmön itseensä.

Kollen mukaan koralliriutoista puolestaan 70–90 prosenttia kuolee jo 1,5 asteen lämmönnousun johdosta.

– Se tarkoittaa sitä, että ruokaturva ympäri maailmaa on uhattuna, varsinkin niillä alueilla, jotka kalastavat paljon. Kalat käyttävät korallia lisääntymisalustana, joten varsinkin Aasiassa tämä on aito uhka.

Vaikutusta on myös lajien monimuotoisuuteen.

– Korallit ovat merivesien sademetsiä eli tilanne on melkein sama kuin koko Amazonin sademetsä olisi tällä hetkellä ilmiliekeissä, mutta ei mitään mahdollisuutta sammuttaa näitä liekkejä.