Maastopyöräilyä, uusia hotelleja ja gondolihissejä – laskettelukeskukset joutuvat keksimään koko ajan uutta, jotta asiakkaita riittäisi

Laskettelukeskusten kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kovenee. Isot jatkavat kasvamistaan, mutta moni pieni keskus joutuu miettimään jatkaako vai ei.

hiihtokeskukset
Iso-Syötteen rinneyhtiön toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff esittelee uuden huonesitohotellin luonnoksia syskyllä 2018.
– Kun emme löytäneet investoria tälle alueelle niin "sitten se on pakko teherä itte" niin kuin Etelä-Pohjanmaalla sanovat, toteaa iso-Syötteellä rinneyrittäjästä myös hotellin rakennuttajaksi rupeava Jorma Terentjeff.Paulus Markkula / Yle

Rinnekeskusten välinen kilpailu ajaa keskukset investoimaan suuria summia palveluiden parantamiseen. Investointeja tehdään nimenomaan menestyvissä keskuksissa.

Maan ykköspaikasta Kittilän Levin kanssa kilpaileva Kuusamon Ruka saa tälle kaudelle käyttöön uuden gondolihissin, jollainen hankittiin Leville jo vuonna 2000.

Gondolihissin on määrä yhdistää jatkossa Rukatunturin kaksi keskusta eli hissi tulisi kulkemaan nykyisen länsipuolella olevan keskuksen ja uuden tunturin itäpuolelle rakennettavan keskuksen väliä.

Investointeja tehdään myös pienissä keskuksissa. Esimerkiksi Ylitornion Aavasaksalla avataan tulevana kautena uusi laskettelurinne. Etelä-Suomen keskusten ykköspaikasta kilpailevat Kuopion Tahko ja Jämsän Himos (siirryt toiseen palveluun) (Himoksen Sanomat) ovat julkistaneet omia investointejaan lähivuosille.

Rukan gondolihissi. Mallikappale.
Gondolihissi on toiminut Levillä jo vuosia. Rukalle hytilliset hissit ovat tulossa.Ensio Karjalainen / Yle

Viime vuosina lappua luukulle ovat kuitenkin joutuneet sovittelemaan muun muassa konkurssiin ajautunut Riihivuori Muuramessa sekä toiminnanjatkajan puutteesta kärsinyt Perhe-Luosto Sodankylässä. Myös muutama vuosi sitten konkurssiin ajautuneen Paljakan rinneyhtiön jatkonäkymät ovat avoimena Puolangalla.

Keskinäisen kilpailun sijasta kamppailua vapaa-ajasta

Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors muistuttaa, että hiihto- ja laskettelukeskukset kamppailevat aivan samoista asioista kuin muutkin vapaa-ajanpalvelut eli ihmisten ajasta ja kiinnostuksesta.

Vaikka suurimmalla osalla hiihto- ja laskettelukeskuksista tulevaisuus onkin valoisa, keskusten joukko jakaantuu aikaa myöten niihin, jotka kehittyvät ja menestyvät ja niihin, jotka joutuvat antamaan periksi.

– Heikoimmilla ovat keskukset, jotka toimivat muuttotappioalueilla eivätkä ole kehittäneet toimintaansa. Sen sijaan, jos keskusta on kehitetty systemaattisesti, on sillä varmasti tulevaisuutta, Harri Lindfors sanoo.

Iso-Syöte havittelee kasvua ulkomailta

Suomen laskettelukeskusten kokovertailussa (siirryt toiseen palveluun) (Suomen hiihtokeskusyhdistys) kymmenettä paikkaa pitävän Pudasjärven Iso-Syötteen myynnin painopiste on jo muutamien vuosien ajan ollut lähialueen ja Oulun talousalueen lisäksi voimakkaasti nimenomaan Keski-Euroopassa.

– Meillähän perinteisiä asiakkaita ovat olleet britit. Ja asiakkaita on tullut paljon myös sekä Keski- että Etelä-Euroopasta. Nyt Aasiakin on avautunut eurooppalaisille ja ennen kaikkea meille suomalaisille. Kyllä me siitä aiomme ottaa melkoisen ja merkittävän siivun, Iso-Syötteen rinneyrittäjä, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff sanoo.

Iso-Syötteen opasteviitta.
Iso-Syöte kilpailee Keski-Euroopan huippurinteiden kanssa omin eväin, pohjoisen eksotiikalla ja kansallispuiston luontoelämyksillä.Risto Degerman / Yle

Terentjeffin haaveissa siintääkin nostaa Suomen eteläisin tunturi muutamien vuosien kuluessa selvästi nykyistä merkittävämmäksi laskettelukeskukseksi. Keskusten suuruuskisan kymmenes sija pitäisi nostaa viidenneksi ja siinä kasvua haetaan nimenomaan ulkomailta.

Keski-Euroopasta on houkuteltu kävijöitä myös kesäaktiviteeteilla. Pudasjärven kaupunki ja metsähallitus ovat rakentaneet alueelle kattavan maastopyöräreitistön ja tunturihotellille valmistuu ensi kesäksi pyöräilijöiden palvelukeskus.

Uusi hotelli perusmatkailijoille

Iso-Syötteellä on tätä nykyä vain yksi hotelli tunturin huipulla, mutta Pudasjärven kaupunki on havitellut alueelle vuosikausia myös uusia hotelleja. Uutta ulkopuolista investoijaa ei kuitenkaan ole löytynyt.

Nyt paikallinen rinneyhtiö on käynnistämässä oman huoneistohotellin rakentamista.

– Rinneyhtiön kasvun pullonkaula on selkeästi ollut vuosia majoitus. Me olemme joutuneet myymään valtavan paljon ei oota monina juhlapyhinä, Jorma Terentjeff kertoo.

Iso-Syötteelle on rakennettu kattava mastopyöräilyreitistö yhteistyössä metsähallituksen ja Pudasjärven kaupungin kanssa.
Maastopyöräilystä odotetaan vetoapua monessa keskuksessa. Harri Lindforsin mukaan noin kymmenkunta keskusta satsaa nykyisin tosissaan maastopyöräilyyn, jonka avulla pidennetään talvimatkailuun painottunutta toimintaa.Risto Degerman / Yle

Suunnitelmissa on rakennuttaa laskettelurinteiden tuntumaan alarinteiden juurelle alkuvaiheessa 60 huoneen huoneistohotelli. Sitä on tarkoitus päästä rakentamaan jo tämän vuoden puolella niin, että se olisi valmis ensi vuoden syksyllä.

Hotelli rakennetaan oulaistelaisessa talotehtaassa moduleista, jotka tuodaan tehtaalta valmiina ja kootaan paikan päällä hotelliksi.

Terentjeffin mukaan tavoite on muutaman vuoden kuluessa rakentaa vielä lisää niin, että lopulta alueella olisi yhteensä 200 uutta huonetta.

Sviittejä ja eksotiikkaa ulkomaalaisten houkuttelemiseksi

Myös Iso-Syötteen tunturihotellinyrittäjä Juha Kuukasjärvi on jo usean vuoden suunnitellut uuden hotellin rakentamista, mutta hanke on toistaiseksi edennyt nihkeästi.

– Me olemme halunneet tehdä uuden hotellin puusta ja hirrestä, ja se on vaatinut tavallista enemmän pohdintaa ja suunnittelua, Kuukasjärvi kertoo.

Iso-Syötteen hotellinomistaja Juha Kuukasjärvi.
Hotellinjohtaja Juha Kuukasjärven mukaan Suomessa ei aina edes huomata, kuinka iso asia erämaaluonto kansallispuistoineen on. Keskieurooppalaisille matkailijoille juuri ne ovat kuitenkin se iso asia pelkkien laskettelurinteiden sijasta.Paulus Markkula / Yle

Hänen mukaansa hotellisuunnitelmia ei ole haudattu, mutta tällä hetkellä painopiste on nykyisen rinnehotellin remonteissa.

– Me suunnittelemme tuohon hotellin viereen vähän lisää sviittityyppistä majoitusta. Tavoitteena on saada ne valmiiksi parin vuoden päästä, Juha Kuukasjärvi kertoo.

Myös nykyiseen hotelliin on rakennettu pari luksusluokan sviittiä, joiden pääasiallinen käyttäjäkunta löytyy kansainvälisistä vieraista.

Ilman työtä kansainvälisiä matkailijoita ei kuitenkaan Suomeen saada. Tässä työssä keskukset ovat olleet tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin kanssa, jonka mukana suomalaiset ovat osallistuneet muun muassa kansainvälisille messuille.

Karhunpesä sviitti Hotelli Iso-Syötteellä.
Tunturihotellin muodonmuutoksesta vuosien kuluessa kertoo uusi Karhunpesä -sviitti. Vielä joitakin vuosia sitten tilassa laulettiin karaokea. Kun sen suosio vuosien varrella hiipui, vetovoimaa haetaan nyt erämään eksotiikasta.Risto Degerman / Yle

Juha Kuukasjärven mielestä on kuitenkin tärkeää, että suomalaiset keskukset eivät olisi liian samanlaisia keskenään.

– Varsinkin, jos ajatellaan eurooppalaisia asiakkaita, on meidän kilpailijat enemminkin tuolla Islannissa, Kanadassa ja Norjassa kuin tässä lähellä, Kuukasjärvi sanoo.