Puolustus pääsi ääneen poliisijohdon virkarikoskäräjillä: "Tämä on aikamoista huttua" – syyttäjä sai vuorostaan huutia

Kolmen poliisijohtajan puolustus ei säästellyt sanojaan, kun oikeudessa jatkettiin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaan liittyvien syytteiden käsittelyä.

virkavirheet
Robin Lardot
Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot pitää omaa virkarikossyytettään perusteettomana. Helsingin käräjäoikeus käsittelee Lardotin vaatimuksen syytteen hylkäämisestä mahdollisimman pian.Derrick Frilund / Yle

Historian suurin poliisin virkarikosrikosoikeudenkäynti jatkui maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa syytettyjen asiaesittelyllä.

Kolmen virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn poliisjohtajan avustajat pääsivät ääneen kertomaan Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.

Keskusrikospoliisin hyllytetty päällikkö Robin Lardot vaati hänen kohdistetun syytteen hylkäämistä erillisellä päätöksellä heti oikeudenkäynnin aluksi. Syyte yllätti todistajana pitkään kuullun Lardotin loppukesällä.

Lardotin puolustus katsoo, että syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta on ilmeisen perusteeton ja virasta pidättäminen koko puoli vuotta kestävän oikeuskäsittelyn ajan kohtuuton.

– Lardotin syyte ei perustu mihinkään lakiin eikä määräyksiin. Ei ole luettavissa sellaisia velvoitteita, joita Lardot olisi selkeästi rikkonut, korosti Lardotin avustaja, asianajaja Martti Juvonen.

– Hän on toiminut 35 vuotta täysin nuhteettomasti. Jos tällaisen vuoksi häntä pidetään kuusi kuukautta virasta pidätettynä, se ei kyllä kuulu oikeusvaltion periaatteisiin.

Mieletön ajatus, että Lardot olisi voinut puuttua. Olisi rikkonut virkavelvollisuuksiaan.

Asianajaja Martti Juvonen

Puolustuksen mukaan laillisuusvalvontaa ei ollut määrätty Poliisihallituksessa poliisijohtajana vuodesta 2010 syksyyn 2013 asti toimineen Lardotin tehtäväksi eikä Lardotilla ollut valtaa puuttua poliisilaitosten tekemisiin.

Juvonen korosti, että poliisipäälliköiden tehtävä on vastata oman yksikkönsä toiminnasta ja Lardot on voinut luottaa siihen, että jokainen virkamies hoitaa oman reviirinsä. Jos Lardot olisi saanut tietää epäkohdista, ei hänellä edes olisi ollut oikeutta ryhtyä toimiin.

– Mieletön ajatus, että Lardot olisi voinut puuttua. Olisi rikkonut virkavelvollisuuksiaan, jos olisi näitä toimenkuvia mennyt rikkomaan.

Lardotin avustaja: Poliisihallituksen laillisuusvalvonta petti

Martti Juvonen sanoi tietävänsä, miksi salissa istuu joukko poliisijohtajia.

– Laillisuusvalvonnan uinahdus tapahtui Poliisihallituksen laillisuusvalvontayksikössä. Selvää on, että kun laillisuusvalvonta ei ole hoitanut tehtäviään, niin nyt ovat muut täällä vastaamassa.

Laillisuusvalvonnasta vastanneen poliisiylitarkastajan syyte ehti vanheta ennen oikeudenkäynnin alkamista.

Toisaalta puolustus muistutti, että Lardot puuttui viipymättä ja matalalla kynnykselllä epäkohtiin, kun ne tulivat hänen tietoonsa.

Juvonen sanoi, että Lardot tiukensi merkittävästi poliisilaitoksille tietolähdetoiminnasta annettua ohjeistusta vuoden 2013 alussa ja marssi sisäministeriöön, kun kuuli tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä Helsingin poliisilaitoksella.

– Hänellä ei ole ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia toimia aiemmin.

Laillisuusvalvonnan uinahdus tapahtui Poliisihallituksen laillisuusvalvontayksikössä.

Asianajaja Martti Juvonen

Syyttäjä Harri Tiesmaan mukaan Lardotin syyte ei ole perusteeton. Hän korosti, että Lardot on kertonut esimiesasemastaan esitutkinnassa toisin kuin mitä oikeudessa nyt väitetään.

– Hän on esimerkiksi esitutkinnassa sanonut, että on puuttunut 500 poliisin tekemisiin. Ja nyt väitetään, että se olisi virkavelvollisuuden vastaista tai jopa kiusaamista.

Tuomari Marjatta Berg lupasi, että oikeus tutki Lardotin vaatimuksen ja pyrkii istuntopäivien välissä tekemään ratkaisun mahdollisimman nopeasti.

Jos oikeus ei hyväksy Lardotin vaatimusta, toiveena on puolustuksen mukaan saada Lardotin osuus käsiteltyä nopeutetusti.

Syyttäjä Harri Tiesmaa arvioi, että jos oikeus taipuu Lardotin vaatimukseen, pitäisi ratkaisun koskea myös entistä poliisiylijohtajaa, Mikko Paateroa.

– Jos katsotaan, että Lardot ei ole ollut Helsingin poliisilaitoksen päällikön esimies, ei sitä ole ollut Paaterokaan.

Jos katsotaan, että Lardot ei ole ollut Helsingin poliisilaitoksen päällikön esimies, ei sitä ole ollut Paaterokaan.

Syyttäjä Harri Tiesmaa

Helsingin poliisilaitoksen entisen päällikön, Jukka Riikosen puolustus vetosi tietolähdetoiminnan sekavaan sääntelyyn. Riikosen osalta virkarikosepäilyt koskevat aikaa vuoden 2009 alusta vuoden 2013 lopulle.

Riikosen avustaja, varatuomari Juha Sarkanen sanoi, että Helsingin poliisilaitos oli jäänyt odottamaan kokonaisvaltaista, yksityiskohtaista säätelyä.

– Ohjeet ja määräykset eivät ole olleet tarkkarajaisia, jotta poliisi oli voinut niitä rehdisti ja hyvällä omallatunnolla käyttää.

Sarkanen sanoi, että tämän vuoksi Riikonen ei voinut sitoutua asiaan. Tietolähteeltä oli myös saatava suostumus tietolähdetoimintaan.

– Tietolähteen hyväksyminen on avainsana, ei rekisteröiminen. Tietolähteen hyväksymistä ei ollut riittävästi määritetty.

Helsingin miesten vastuuta hyvin kuvaavaa on se, että ei tehdä huonoa jälkeä.

Varatuomari Juha Sarkanen

Jos rekistereihin olisi merkitty paljon turhaa tietoa, se olisi puolustuksen mukaan jopa voinut peittää jotakin toimintaa.

– Helsingin miesten vastuuta hyvin kuvaavaa on se, että ei tehdä huonoa jälkeä, kehui Sarkanen.

Puolustuksen mukaan 100 miljoonan euron budjettia pyörittänyt Riikonen ei voinut yksin valvoa jokaista 1 500–1 600 työntekijää.

Huumepoliisiin palkattiin lakimies

Jukka Riikosen puolustus korosti, että Helsingin poliislaitoksella ei toimittu ilman valvontaa.

Huumepoliisin päällikkönä toimineen Jari Aarnion ensimmäisten virkarikosepäilyjen jälkeen asiaan puututtiin puolustuksen mukaan palkkaamalla lakimies huumeyksikköön, jotta virheitä ei olisi päässyt syntymään. Laitoksella oli myös sisänen laillisuusvalvonta erikseen.

Puolustus ihmetteli sitä, että oikeuteen tulee kuultavaksi 30 poliisia, joilla on ollut tietoa Helsingin laittomana pidetystä menettelystä, mutta kukaan heistä ei ollut aiemmin reagoinut millään tapaa.

Mutu-tuntuma ja konkretia ovat kaksi eri asiaa.

Varatuomari Juha Sarkanen

– Kerrotaan, että asia on ollut laajasti tiedossa, mutta kukaan esimies ei siihen puuttunut. Mutu-tuntuma ja konkretia ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Todistajia oikeuteen on kutsuttu yhteensä noin 60.

– Sellaista todistajamäärää ei hyväksyttäisi, ellei tämä olisi valtakunnansyyttäjän nostama juttu. Syyttäjä voi harkita huomattavaa karsimista, painotti Sarkanen.

Jari Aarnion oikeudenkäynti. Poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynti, Helsingin käräjäoikeus 02.10.2018. Poliisipäällikkö Lasse Aapio ja asianajaja Kari Jaatinen
Hyllytetty Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja asianajaja Kari Jaatinen Helsingin käräjäoikeudessa.Derrick Frilund / Yle

Sekavaksi koettuun sääntelyyn kävi kiinni Myös Helsingin hyllytetyn poliisipäällikön, Lasse Aapion puolustus. Aapion osalta syyte koskee aikaa, jolloin hän toimi Helsingin apulaispoliisipäällikkönä kesästä 2012 kesään 2013.

– Syyttäjä perustaa syytteen pitkälti siihen, että syyttäjän mielestä Aapion olisi pitänyt selvittää enemmän ja huomata, että tietolähdetoiminta on väärin järjestetty. Laki eivätkä muut säännökset määränneet, millainen tämän tietolähdetoiminnan olisi pitänyt olla. Mitään yksiselitteisesti oikeaa tai väärää tapaa järjestää tietolähdetoiminta ei ollut, sanoi Aapiota avustava asianajaja Kari Jaatinen.

Jaatisen mielestä on omituista, että Aapion vastuulle laitetaan tietolähdetoiminnan raportointia ja ohjaamista, jotka eivät kuuluneet Aapion toimivaltaan.

– Lasse Aapion tehtävä oli poliisilaitoksen operatiivisen toiminnan johtaminen. Sitä hän teki niillä tiedoilla, joita hänellä oli mahdollisuus saada.

Aapion avustaja: Oikeudellinen arvio tarpeen ennen todistajien kuulemista

Kari Jaatinen arvosteli syyttäjää ja sanoi, että syyteharkinnan yhteydessä ei ole tehty analyysia siitä, minkä normiston mukaan olisi pitänyt toimia.

– Yksinkertaisesti sitä, että oliko määrätty, miten tietolähdetoimintaa tulee harjoittaa. Mitä tarkoittaa kirjaaminen, mitä tarkoitetaan rekisteröimisellä ja mikä on Poliisihallituksen vastuu, että kansallista tietolähderekisteriä ei ole?

– Olennaista on se, että tietolähdetoimintaa ei ollut asianmukaisesti ohjeistettu. Se oli Poliisihallituksen ja KRP:n tehtävänä.

Kari Jaatisen mielestä nämä asiat on syytä selvittää ennen mittavaa todistajien kuulemista.

Tarkoitus on vielä palata tähän lakipuoleen, koska tuntuu, että tämä on aikamoista huttua kaikkien osalta.

Asianajaja Kari Jaatinen

– Valvontaan liittyy myös kysymys tietolähteen suostumuksesta. Tämä on oikeudellinen kysymys.

Jaatinen katsoi, että poliisilla ei ollut lain perusteella toimivaltaa rekisteröidä tietolähteen henkilötietoja ilman tämän suostumusta.

– Tarkoitus on vielä muiston muodossa palata tähän lakipuoleen, koska tuntuu, että tämä on aikamoista huttua kaikkien osalta.

Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona, jolloin muun muassa entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron ja Jari Aarnion puolustus pääsee ääneen.

Lue myös:

Yllätysvaatimus poliisipomoilta käräjien keskeyttämisestä – "Jos tietolähdeohjeet olivat sekavat, pohja putoaa kaikkien syytteiltä"

Jari Aarnio katkerana oikeudessa: Helsingin huumepoliisi on ollut raadeltavana viisi vuotta – nyt vasta poliisipäälliköt puhuvat

Poliisijohtajien vastuista kinataan ja kiistellään oikeudessa kuukausia – Näihin neljään kysymykseen törmättiin jo ensi metreillä

Keskusrikospoliisin päällikön kujanjuoksu: Rohkaisi sisäministeriä tekemään tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähteiden käytöstä, joutui itse viime metreillä epäillyksi ja vastaa nyt virkarikossyytteisiin oikeudessa

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero lähes murtui kameroiden edessä: "Tämä on äärettömän raskasta" – katso, mitä Paatero ja Jari Aarnio sanoivat oikeustalolla

Kohukäräjien ensimmäinen päivä päättyi tuomarin kysymykseen: "Lardot, miten teidän nimenne lausutaan?" – Poliisijohtajat kiistivät virkarikossyytteet, Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi