Jopa maailman älykkäimmäksi koiraksi sanottua bordercollieta ajaa vahva paimennusvietti – "Ei juoksuinen narttu, ei ruoka eikä mikään muu kiinnosta, kuin vain se työ"

Paimenkoirien käyttö eläintiloilla on yleistynyt ja myös paimentamisessa kilpailevien koirakkojen määrä lisääntyy koko ajan.

paimenkoirat
bordercollie Sune
Bordercollie Sune ja ohjaajansa Michaela Wikberg ovat viime vuoden suomenmestareita. Tänä vuonna koirakko saavutti paimentamisen EM-kisoissa kuudennen sijan.

Kokeneelle koiraharrastajalle Michaela Wikbergille avautui koirien maailmasta kokonaan uusi luku 12 vuotta sitten, kun taloon tuli lampaita ja hän hankki ensimmäisen bordercollien.

– Kyllä, paimennusvietti on aivan hurjan jännittävä asia. Kun koira vain haluaa paimentaa ja paimentaa ja paimentaa eikä mitään muuta. Ei juoksuinen narttu, ei ruoka eikä mikään muu kiinnosta kuin vain se työ.

Paimenkoirien käyttö eläintiloilla on yleistynyt ja myös paimentamisessa kilpailevien koirakkojen määrä lisääntyy koko ajan. Suomen paimenkoirayhdistyksen työkoirarekisterissä on jo reilut 2300 koiraa. Niistä valtaosa on bordercollieita.

– Koirat ovat nousseet arvoonsa maatiloilla, kun karjojen koot ovat kasvaneet ja laiduntaminen on eläinten hyvinvoinnin takia lisääntynyt, toteaa Suomen paimenkoirayhdistyksen puheenjohtaja Helena Pesonen.

paimenkoira ja ohjaaja pellolla
Bordercollie Sune on aina valmis työhön.Jarkko Heikkinen / Yle

Laiduntavien eläinten käsittely on työlästä ja hankalaa. Koira voi korvata monen ihmisen työpanoksen, kun eläimiä siirrellään laitumella. Koira on verraton apuri myös silloin, kun katraasta pitää erottaa esimerkiksi sairastuneita lampaita.

Pesosen mukaan paimenkoiria käytetään Suomessa sekä lammas- että nautatiloilla. Niiden käyttö on myös taloudellinen kysymys.

– Koirista on tullut tärkeitä senkin takia, että nykyisin maatiloilla pitää pärjätä mahdollisimman pienellä työvoimalla.

Taso nousee

Pohjanmaalla Korsnäsissä asuvalla Wikbergillä on viisi bordercollieta. Niistä ykköskoira Sune osallistui Wikbergin kanssa elokuun lopulla paimentamisen EM-kisoihin Tšekissä. Tuloksena oli kuudes sija.

– Se oli aivan uskomatonta, nauraa Wikberg.

Suomessa on paimentamisen osaaminen lisääntynyt ja taso noussut tasaisen varmasti. Pohjanmaalle on oppia haettu muun muassa Ruotsista, ja sieltä on tuotu Suomeen myös hyviä koiria.

Kilpailevia koirakoita tulee koko ajan lisää. Helena Pesonen laskee, että kymmenen vuotta sitten kilpailevia harrastajia oli Suomessa 50, nyt heitä on yli 100.

Michaela Wikberg huomauttaa, että kilpailutoiminnasta on hyötyä myös maatiloille.

– Kun harrastus laajenee ja saadaan lisää taitavia ohjaajia, saadaan myös maatiloille hyvin koulutettuja koiria. Kaikilla ei ole välttämättä intoa ja mahdollisuutta itse kouluttaa koiriaan, toteaa Wikberg.

Michaela "Mico" Wikberg
Michaela "Mico" Wikberg on tehnyt paimentamista tunnetuksi Pohjanmaalla.Jarkko Heikkinen / Yle

Arvaamattomat lampaat

Michaela Wikberg harjoittelee tällä kertaa kilpailurataa uusikaarlepyyläisen lampurin Sofie Bergin tilalla. Pellolla on valkoisia portteja ja häkki. Ohjaajalla on työvälineenä pilli ja sauva.

Radalla koiralla on paljon tehtäviä. Sen pitää tuoda lampaat ohjaajan luo, ajaa niitä poispäin, jakaa katras ja paimentaa lampaat häkkiin. Onnistuminen perustuu koiran ja ohjaajan saumattomaan yhteistyöhön ja koiran paimennusviettiin.

– Niitä on yli 200 vuotta jalostettu kasaamaan lampaat ja tuomaan ne ohjaajalle. Vahvaa paimennusviettiä kysytään varsinkin silloin kun koira joutuu tekemään toisin kuin se haluaisi eli silloin kun aletaan opettaa koiralle, että älä nyt tuo niitä lampaita tänne vaan vie ne pois.

Haastavinta lajissa ovat kuitenkin lampaat, sanoo Wikberg hetken mietittyään. Ne ovat jokainen omanlaisiaan yksilöitä ja siksi arvaamattomia. Kilpailuissa lampaat ovat lisäksi vieraita.

– Paimentamisessa muuttuvia tekijöitä on enemmän kuin monissa muissa koiraurheilulajeissa!

paimenkoiria ja ohjaajia pellolla
Pohjanmaalla kuuden naisen "Team Pampas" harjoittelee yhdessä paimentamista. Tällä kertaa treenaamassa olivat Leena Vaarasto (vasemalla), Sofie Berg, Carita Inberg ja Mico Wikberg. Lisäksi tiimiin kuuluvat Cindi Groop ja Päivikki Perko-Mäkelä.Jarkko Heikkinen / Yle

Ei jokapojan koira

Tällä kertaa lampailla on vauhti päällä.

Radasta Sune selviytyy mallikkaasti. Sitä ei häiritse kuvauksia varten selkään asennettu kamera tai yläpuolella pörräävä kopteri. Koira on täysin keskittynyt tehtäväänsä. Pienet virheet ohjaaja ottaa omaan piikkiin.

– Välimatkojen arviointi on välillä todella vaikeaa, toteaa Wikberg, kun lammaskatras pyyhältää portin ohi.

Bordercollieita on usein sanottu jopa maailman älykkäimmiksi koiriksi. Jokapojan koiria ne eivät kuitenkaan ole, koska joutenolo ei niille sovi.

– Juuri näin, silloin koirat voivat parhaiten, kun ne tekevät töitä. Paimenlinjainen bordercollie paimentaa nautoja tai lampaita, mutta jos sellaista työtä ei ole tarjolla, esimerkiksi jäljestäminen käy hyvin. Tärkeintä on että koiralla on miettimistä ja se saa käyttää aivojaan.