Tiedosta apua suden ja ihmisen yhteiseloon? Länsi-Suomen susien pannoittamiseen tarvitaan metsästysseurojen yhteistyötä – ja luminen talvi

Länsi-Suomessa aloitetaan ensi vuonna tehostettu susikannan seuranta. Susien pannoittaminen ensi keväänä on osa seurantaa.

susi
Sudelle asennettava seurantapanta tutkijan kädessä.
Susien pannoittaminen tehdään talvella helmi-maaliskuussa, jos olosuhteet ovat suotuisat.Yle

Suomen susikannan painopiste on siirtynyt Itä-Suomesta Länsi-Suomeen. On siis luonnollista, että susien pannoittamisia aletaan tehdä myös läntisen Suomen alueella.

Luken viime keväänä tekemän kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 20 susilaumaa, joista Läntisellä kannanhoitoalueella 16. Susien pannoitukset ovat osa tehostettua susikannan seurantaa.

Sudet ovat aiheuttaneet esimerkiksi pohjalaismaakunnissa paljon keskustelua ja huolta. Ihmisen ja suden yhteentörmäyksiä on sattunut pitkin vuotta.

– Meillä Pohjanmaalla ei ole vielä pitkää yhteistä historiaa suden kanssa. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin osa pysyvää lajistoamme ja niiden kanssa on opeteltava elämään, sanoo riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Luoma muistuttaa, että sellaista tilannetta, jossa susilaumat hävitettäisiin esimerkiksi poikkeusluvin, ei ole tulossa.

Huolen lievittämiseen tarvitaan tietoa susien määrästä, liikkeistä, reviireistä ja käyttäytymisestä yleensä. Sitä Länsi-Suomesta on vielä vähän.

– Susilaumat ovat meillä verrattain uusia ja susi on meille vieras eläin. Tarvitsemme tiedon jakamista.

Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskus
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.Hanne Leiwo/Yle

Ennaltaehkäisyä ja tietoa

Luonnonvarakeskus aloitti susien pannoitustyön vuonna 1998. Nykyään suden paikkatieto välittyy järjestelmään kerran tunnissa satelliittiyhteydellä.

Jos susi on satelliittikatveessa, paikkatiedon välittäminen saattaa viivästyä. Tieto on kuitenkin julkinen ja kaikkien katsottavissa riistahavainnot.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivustolla.

– Julkisen sijaintitiedon avulla voidaan esimerkiksi tunnistaa vahinkoriskin kannalta erityisen merkittäviä alueita, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukelta.

Pannoituksen avulla toivotaan saatavan tietoa myös susien reviireistä, vaelluksista ja reiteistä. Se voi auttaa myös vahinkoyksilöiden tunnistamisessa.

Länsi-Suomi erilainen elinympäristö kuin Itä-Suomi

Länsi-Suomi on suden elinympäristönä erilainen kuin Itä-Suomi. Kojolan mukaan esimerkiksi asutusta on enemmän, hirvitiheydet ovat suurempia ja metsäalueet pirstaleisempia kuin idässä. Kaikki tämä voi vaikuttaa suden käyttäytymiseen.

– Läntisessä Suomessa erityisen kiinnostava seikka on se, miten sudet liikkuvat suhteessa ihmisiin ja asutukseen, Kojola sanoo.

– Voisi olettaa, että esimerkiksi suden pihavierailuja on enemmän. Suden ja ihmisen välinen konflikti korostuu ehkä siksi, ja sudet voivat tottua ihmiseen enemmän.

Tutkimuskohteisiin voisi Kojolan mukaan kuulua esimerkiksi se, miten susi käyttäytyy ihmisen lähestyessä alueilla, joilla kontakteja tulee enemmän tai vähemmän.

Edellytyksenä yhteistyö

Jos läntisen Suomen susia päästään pannoittamaan, se tapahtuu helmi-maaliskuussa 2019.

Pannoituksen onnistuminen edellyttää kuitenkin paikallisten metsästys- ja riistatoimijoiden sekä maanomistajien yhteistyötä pannoituksen tekijän kanssa.

Koe-eläinluvan ja luvan elävänäpyydystämiseen lisäksi pannoittajat tarvitsevat luvat metsästysoikeuden haltijalta ja maanomistajalta.

– Liikkumis- ja metsästyslupien täytyy lisäksi olla riittävän laajalta alueelta ja riittävän yhtenäiset, jotta toiminta olisi järkevää, Kojola sanoo.

– Ensimmäinen edellytys on, että alueella on susia. Seuraava on metsästysseuran lupa suden elävänäpyyntiin ja sitten maanomistajan lupa helikopterilla laskeutumiseen. Lopulta senkin jälkeen pannoituksen onnistumiseen vaikuttavat vielä talven lumiolosuhteet ja pannoituspäivän sää, sanoo Luonnonvarakeskuksen viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola
Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.Pasi Takkunen/Yle

Luntakin tarvitaan

Jotta pannoitukset onnistuisivat, asiantuntijat toivovat lumitalvea. Tai lunta edes pannoitusajankohdalle alkukevääseen, jotta suden jäljittäminen onnistuisi.

Lunta pitäisi myös sadella vähän vaikka päivittäin, jotta uusi lumi peittäisi vanhat jäljet ja paljastaisi uudet.

– Olennaista on, että löydetään tuoreet jäljet, Kojola sanoo.

Pannoittaminen tehdään ampumalla suteen nukutusnuoli helikopterista. Pannoituspaikalla sudesta otetaan muun muassa mitat ja se saa pannan kaulaansa. Teknisesti pannan toimintaikä on noin vuosi.

Reunaehdot ja lähtökohdat ovat haastavat.

Ilpo Kojola

Ehkä ei pannoiteta edes yhtä sutta

Pannoitettavien susien tavoitelukumäärää ei haluta määritellä.

Vahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta ideaalitilanne olisi, jos jokaisesta laumasta saataisiin pannoitettua joku yksilö. Toisaalta, jos yhteistä näkemystä paikallisten kanssa ei synny tai sääolosuhteet eivät suosi, sudet jäävät kokonaan pannatta.

– Se on mahdollista, Mikael Luoma sanoo.

– Reunaehdot ja lähtökohdat ovat haastavat, Ilpo Kojola toteaa.

Lopulta paikallinen tahtotila ratkaisee

Paikallisten metsästäjien ja muiden toimijoiden kannat pyritään selvittämään ennen joulua.

Esimerkiksi tänään maanantaina asiasta keskustellaan Teuvalla. Tilaisuuteen on kutsuttu suuri joukko metsästys- ja riistanhoidon toimijoita. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava tilaisuus on jo järjestetty.

– On selvää, että jos pannoituksiin suhtaudutaan kielteisesti, niitä ei tulla toteuttamaan. Kiinnostus ja halukkuus pitää lähteä paikallisista – nyt on mahdollisuus, jonka käyttämisestä päättävät paikalliset tahot, Mikael Luoma sanoo.

Paikallisten seurojen edustaien toivotaan keskustelevan alueillaan pannoittamiseen suhtautumisesta ja siitä, voitaisiinko asiaa lähteä tukemaan. Jos kanta on myönteinen, Lukesta luvataan tukea lupien hoitamiseen ja muihin käytännön töihin. Toki kanta voi olla myös kielteinen.

– Tiedetään ennestään, että pannoitus jakaa vähän mielipiteitä, Luoma toteaa.

– Jos paikallista tahtotilaa ei ole, ei meilläkään ole tässä mitään edellytyksiä, Ilpo Kojola sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö myönsi alkusyksystä 300 000 euron määrärahan Länsi-Suomen susikannan pannoittamiseen ja seurantaan.