Kesän maastopalot veivät Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen äärirajoille – "Tilanne, olosuhteet ja resurssit eivät olleet oikeassa suhteessa"

Etelä-Pohjanmaan turvenevoilla syttyi kaksi Suomen suurimmista maastopaloista kuluneena kesänä.

maastopalot
Jälkisammutustöitä kesällä Kauhavan Viinikassa Ohranevan turvesuon viereisessä metsässä.
Jälkisammutustöitä kesällä Kauhavan Viinikassa Ohranevan turvesuon viereisessä metsässä.Tarmo Niemi / Yle

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on tehnyt sisäisen selvityksen kesän suurista maastopaloista alueella. Pelastusjohtaja Harri Setälä löytää tulipalojen nopeaa etenemistä kuvaavan esimerkin Lappajärven Lamminnevan maastopalopaikalta.

– Miehet sanoivat kärjessä, ettei perässä pysy juoksemalla. Leviäminen oli poikkeuksellisen nopeaa, Setälä toteaa.

Kauhavan Ohranevalla maastoa ja metsää paloi lopullisten laskelmien mukaan 65 hehtaaria ja Lappajärven Lamminnevalla 61 hehtaaria. Kokoluokassaan nämä olivat Suomen suurimpia maastopaloja tänä kesänä.

Pelastuslaitos äärirajoilla

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos hälytti Kauhavalle 22 paloasemaa Etelä-Pohjanmaalta ja viisi yksikköä naapurikunnista. Maastopaloa oli sammuttamassa paikalla lopulta yli 200 henkilöä, ja muun muassa Puolustusvoimat auttoi sammutustöissä.

Pelastuskalustoa Kauhavan paloalueella.
Pelastuskalustoa Kauhavan paloalueella.Mirva Ekman / Yle

Palo sai alkunsa turvenevalla olleen työkoneen imuvaunusta ja se levisi nopeasti.

– Ohranevan palo oli meille haaste, koska tilanne oli niin pitkäkestoinen. Kysymyksessä oli vielä kiivain kesäloma-aika, ja meidän päätoiminen henkilöstö oli lomalla, sekä vapaaehtoiset olivat lomalla omista tehtävistään. Selvittiin kyllä, mutta olimme ihan rajoilla, summaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä.

Pelastuslaitoksen mukaan palot laajenivat kymmenien hehtaarien kokoisiksi muun muassa poikkeuksellisen kuivuuden, miehitysresurssien, voimakkaan savunmuodostuksen, haasteellisen maaston, pitkien välimatkojen ja kovan tuulen takia.

Kauhavan metsäpaloa sammuttamassa on maanantaina ollut noin 100 henkeä.
Kauhavan maastopalon sammutukseen osallistui mm. varusmiehiä. Muonituspiste oli järjestetty turvenevan reunalle.Mirva Ekman/Yle

– Tilanne, olosuhteet ja resurssit eivät olleet näissä tilanteissa oikeassa suhteessa, Setälä tiivistää.

Setälän mukaan turvenevat ovatkin Etelä-Pohjanmaalla riskitekijä. Kun metsäpaloindeksi kohosi toukokuussa maksimiarvoon 6.0, pelastuslaitos tapasi turvetuottajia kohonneen tulipaloriskin huomioimiseksi turvetuotantoalueilla. Seuraavan kerran tahot tapaavat koulutuspäivässä marraskuussa.

– Pelastuslaitoksella on myös paljon opittavaa turvetuottajilta, Setälä kuvaa.

Kesän jälkipuinti

Pelastuslaitos valmistautuukin jo seuraavaan kesään. Ruotsin metsäpaloissa tuhoutui lopulta 20 000 hehtaaria metsää, ja sama tilanne on mahdollinen Suomessakin.

– [Suurpalon torjunta] lähtee meillä metsäautotieverkostosta, palolentohavainnoista, ihmisten huolellisuudesta ja meidän omista voimavaroistamme. Kuivana aikana joudumme miettimään sitä ensimmäistä iskua tällaiselle tehtävälle, että saamme riittävästi voimia paikalle ja palon nopeasti hallintaan, Harri Setälä pohtii varautumisesta.

Setälä mainitsee myös ilmastonmuutoksen, johon pelastuslaitoksen on reagoitava. Säiden ääri-ilmiöt lisäävät usein pelastustehtäviä.

Suomessa metsä- ja maastopalot tapahtuvat useimmiten syrjäseuduilla, mikä hankaloittaa myös osaltaan pelastustehtäviä.

Kesän 2018 maastopalojen kustannuksia on jo arvioitu, mutta lopulliset summat ovat yhä auki. Pelastuslaitoksille koituu paloista myös epäsuoria kustannuksia, kuten se, että jokaiseen maastopalotehtävässä olleeseen paloautoon joudutaan uusimaan suodattimet.

– Budjetista emme vielä osaa sanoa, koska tässä on loppuvuosi aikaa. Joskus hälytykset voivat tasaantua loppuvuoden aikana. Lamminnevan osalta olemme arvion mukaan kustannuksissa noin 50 000 eurossa ja Kauhavan osalta 100 000 eurossa. Emme voi vielä ennustaa ylitystä tai alitusta muuten, Setälä toteaa.