"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi pudottaa kokonaan nollaan vuoteen 2050 mennessä.

ilmastonmuutos
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja professori Markku Ollikainen (vas.) ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmastonmuutospaneelissa Helsingissä maanantaina.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (oikealla) ja Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen keskustelivat IPCC:n raportin tavoitteista aamulla järjestetyssä tilaisuudessa Helsingissä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen päästövähennykset tulevat tähtäämään lähiaikoina edelleen siihen, että ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua kahteen asteeseen, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Kahta astetta on aiemmin pidetty ilmaston kannalta turvallisena rajana.

Tuore IPCC:n ilmastoraportti kuitenkin linjaa, että turvallinen raja on kahden asteen sijaan 1,5 astetta.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan pohjaksi laaditussa, laajassa raportissa todetaan, että kahden asteen lämpeneminen voisi johtaa paikoin jopa ilmastonmuutoksen hallitsemattomaan etenemiseen.

Puolen asteen pudotuksella voitaisiin sen sijaan pienentää huomattavasti riskiä merenpinnan nousuun, napajäätiköiden sulamiseen ja koralliriuttojen tuhoon.

Niillä taas on suoria vaikutuksia ihmisten ruuan ja veden saantiin sekä ylipäänsä hyvinvoinnin ylläpitämiseen yhteiskunnissa.

Raportin mukaan 1,5 asteen tavoite toteutuu vain, jos maailmanlaajuiset nettopäästöt saadaan leikattua nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Ilmasto on tähän saakka ehtinyt lämmetä ihmisen tuottamien päästöjen vuoksi jo yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, onko Suomi valmis sitoutumaan siihen, mitä IPCC:n ilmastoraportti vaatii 1,5 asteen tavoitteesta?

– Suomi on aktiivisin ja kunnianhimoisin ilmastopolitiikan maa kansainvälisesti. Voimme vaikuttaa siihen, että kansainvälisillä foorumeilla otetaan IPCC:n viesti vakavasti. Meidän täytyy näyttää esimerkkiä, että itse toimimme siihen suuntaan.

Mitä hallitus voi tehdä, että Suomi saavuttaisi 1,5 asteen tavoitteen?

– Seuraavia esityksiä, jota eduskuntaan annetaan, on hiilenkäytöstä luopuminen ja uusiutuvan polttoaineen sekoitevelvoitteen käyttöönotto. Tarvitsemme lisää toimenpiteitä muun muassa liikenteen sähköistämiseen. Hiilinieluista eli metsien kasvusta täytyy pitää huolta. Raportti kertoo, että nopeutta tarvitaan lisää.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoi tänään, että Suomen pitäisi olla jo vuonna 2035 hiilineutraali. Onko tämä realistista?

– Se on äärimmäisen vaikea tavoite. Jo vuosi 2045, jonka Suomi ja Ruotsi ovat tähän saakka itselleen uskaltaneet asettaa, on vaativa.

Suomen tavoite on pudottaa päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kuinka paljon tätä tavoitetta pitää nyt kiristää?

– On ennenaikaista arvioida EU:n yhteisistä tavoitteista johdettua Suomen velvollisuutta. On tehtävä kaikki, että etenemme päästövähennyksissä nopeasti. Selvää on, että tavoitteet tulevat tiukentumaan ennen vuotta 2030.

Sitran mukaan vuoden 2030 oikea tavoite olisi 60 prosenttia vähemmän päästöjä. Onko tämä se mittakaava?

– Näitä prosentteja voi heitellä. Pelkästään Suomen toimin asia ei ratkea. Meidän pitää vaikuttaa siihen, että koko EU siirtyy ripeämmin ilmastokestävään yhteiskuntaan. EU:n täytyy kansainvälisissä neuvotteluissa osoittaa voimansa.

Eli Suomi ei aio kiristää omaa 2030 tavoitettaan tämän raportin vuoksi?

– Siihen ei tulevina kuukausina ole mahdollisuutta. Se on pidemmän aikavälin tavoite. Täytyy olla ratkaisuja. Ei auta, että heitetään tavoite.

Hiilinielut nousivat raportin myötä entistä tärkeämpään rooliin. Hiilinieluilla tarkoitetaan, että metsien hiilivaraston annetaan kasvaa, jotta puut sitoisivat itseensä hiilidioksidia.

Mitä järkeä on, että Suomen hallitus toisaalta leikkaa kalliilla päästöjä vaikkapa liikenteessä ja uusiutuvan energian syöttötariffeilla ja toisaalta antaa metsäyhtiöiden hakata hiilinieluja pienemmiksi?

– Täytyy muistaa, mihin puuta käytetään. Sitä käytetään maailman pelastamiseen eikä sen tuhoamisen. Puulla korvataan muovia, runsaspäästöisiä rakennusmetriaaleja ja tekstiilejä. Pitää mitoittaa käyttö niin, että voidaan samalla varmistaa, että metsien kasvukyky säilyy.

Raportissa vaaditaan päästöjen nopeaa laskua jo vuoden 2020 jälkeen. Tunnistatteko tässä ristiriitaa: toisaalta Suomi pienentää nieluja metsäteollisuudessa ja toisaalta pitäisi nopeasti saada päästöleikkauksia aikaan?

– Puunkäytöllä voidaan myös nopeuttaa leikkauksia. Täytyy nopeasti ajaa alas sekä fossiilinen energia että uusiutumattomien raaka-aineiden tuotannossa syntyviä päästöjä. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö on myös väline.

Jos hiilinielujen annetaan pienentyä, mistä korvaavat päästöleikkaukset etsitään?

– Ei näitä tällä tavalla voi asettaa vastakkain vuositasolla. Nielujen kasvukyvystä täytyy pitää huolta.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ehdottaa, että metsänomistajille maksettaisiin hiilikorvauksia, että he antaisivat puiden kasvaa vanhemmiksi. Kannatatteko tällaista?

– Tällä hetkellä metsänomistajat tuottavat tuon hyödyn ihan ilmaiseksi. Pitkällä tähtäimellä kehitys vie siihen suuntaan, että hiilinielu on arvokas asia ja sen kasvattamisesta palkitaan.

Lue myös:

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti (siirryt toiseen palveluun)

Uusi jälleenrakennus vai sotatalous? Ilmastonmuutos tulee, ja sen hillitseminen vaatii radikaalia muutosta, sanovat asiantuntijat

Helsingin yliopiston professori: Maapallolle olisi istutettava uusi Euroopan laajuinen metsä ilmastonmuutoksen estämiseksi – Yle seuraa IPCC:n ilmastoraportin nostattamaa keskustelua