Sisäisen kellon ja arjen epätahti on iso terveysriski – löytyykö nopeasta verikokeesta apua?

Tutkijat kaavailevat, että sisäisen rytmin paljastava verikoe voisi tulevaisuudessa olla osa tavallista terveystarkastusta.

Sisäinen kello
Unettomuus.
Yle

Unirytmi, ruumiinlämpö, hormonitasot, vastustuskyky – sisäisellä kellolla on suuri merkitys kaikessa tässä. Tutkijat arvioivat, että jopa puolella geeneistämme on toimintoja, joita vuorokausirytmi säätelee.

Kaikkien sisällä kello ei kuitenkaan tikitä herätyskellon mukaan. Jonkun elimistössä saattaa olla vasta aamuyö, kun hän joutuu heräämään kuudelta.

Yhä selvemmäksi on käynyt, että sisäisen kellon ja elämän epätahti on terveydelle iso vaaratekijä, ja sitä myös tutkitaan yhä enemmän. Lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin viime vuonna juuri sisäisen kellon tutkijoille.

Masennuksen, diabeteksen, sydänsairauksien ja Alzheimerin taudin kaltaisten sairauksien yhteydestä elimistön rytmiin on jo hyvin paljon todisteita, toteaa yhdysvaltalaisen Northwestern-yliopiston (siirryt toiseen palveluun) apulaisprofessori Rosemary Braun.

– Sisäinen kello on kuin kapellimestari. Jos häntä häiritään, orkesterin soitto menee sekaisin, vertaa Northwesternin professori Ravi Allada.

Kömpelö menetelmä yksinkertaistui

Alladan ja Braunin tutkimusryhmä ryhtyi selvittämään keinoja, joilla sisäisen kellon raksutus saataisiin näkyväksi.

Vastauksen on aiemminkin ajateltu löytyvän verikokeilla. Menetelmät ovat kuitenkin olleet kömpelöitä ja kalliita. Näytteitä on pitänyt ottaa tunnin välein lähes vuorokauden ajan.

Uudessa tutkimuksessa verikokeet saatiin vähennettyä kahteen. Seuraavaksi tavoitteena on, että yksi riittää.

Lisäksi kokeen tulos selviää uudella menetelmällä jo puolessatoista tunnissa.

Algoritmi seuloi 40 geeniä 20 000:sta

Koehenkilöiltä otettiin kaksi verinäytettä. Niiden välissä oli kaksi tuntia. Sitten tietoja täydennettiin neljän muun tutkimuksen mittauksilla.

Siitä saatiin algoritmi, joka ohjasi tietokonetta 20 000:n eri geenin analysoinnissa. Niistä etsittiin merkkejä ajankohdista, jolloin elimistössä alkaa muodostua muun muassa proteiineja.

Lopputuloksena oli päätelmä, että selvimmin kytköksissä vuorokauden kulkuun on 40 geeniä.

Järjestelmä pystyy kertomaan verinäytteistä, mihin kellonaikaan ne on otettu. Se ei kuitenkaan vielä selviä, mitä kellonaikaa epärytmissä olevan elimistö elää.

Sen ratkaiseminen onkin tutkimusryhmän seuraava tavoite. Verikoemenetelmä on patentoitu, mutta algoritmi on annettu myös muiden tutkijoiden vapaaseen käyttöön.

Osaksi tavallista lääkärintarkastusta?

Jo saatujen tulosten mukaan ihmisen oma rytmi on varsin vakaa. Sitä ei näytä horjuttavan edes lentomatka, joka ylittää monta aikavyöhykettä.

Havainto lisää tutkijoiden toiveita siitä, että jonakin päivänä sisäisen kellonajan määritteleminen voidaan ottaa osaksi normaalia terveystarkastusta. Nopeasta testistä olisi potilaalle välitöntä hyötyä, tutkijat kaavailevat.

Testin perusteella lääkäri voisi nähdä heti, mihin aikaan otettu verenpainelääke tai syöpää sairastavan solunsalpaajahoito tehoaa kullekin parhaiten. Oikeaan aikaan otetusta lääkkeestä riittäisi nykyistä pienempi annos, ja sivuvaikutukset olisivat siksi vähäisempiä.

Testi voisi auttaa myös tiettyjen sairauksien ennakoimisessa. Sellainen on muun muassa Alzheimerin tauti, jonka oireet eivät yleensä ilmene ennen kuin tauti on jo varsin pitkällä, Allada sanoo.

Tutkimus on luettavissa tiedejulkaisu PNAS (siirryt toiseen palveluun):sta.