"Moniongelmainen mutta säilytettävä" – kaupunkien puistopuiden kuntoa seurataan entistä tarkemmin

Alan asiantuntijoiden mukaan suurin uhka puistojen puille on ihminen.

puut
Arboristi Tiina Hopeavuori vaahterassa Hämeenlinnan vanha hautausmaa
Arboristi Tiina Hopeakoski on kiivennyt seitsemän metrin korkeuteen tutkimaan vanhan vaahteran kuntoa.Timo Leponiemi / Yle

Arboristit Tiina Hopeakoski ja Antti Virkki kiertelevät Hämeenlinnan vanhan hautausmaan puita. Nyt tarkastelussa on vanha vaahtera, jonka toinen latvus on aikojen saatossa katkaistu. Ennen puuhun kiipeämistä puita tutkitaan silmämääräisesti muun muassa kierrellen runkoa ja tarkkaillen sen muutoksia.

Hopeakoski pukee päälleen valjaat ja lähtee kiipeämään köyden avulla. Tällä kertaa arboristi nousee seitsemään metriin, mikä ei ammattimaiselta puihin kiipeilijältä tunnu paljon miltään. Tiina Hopeakoski oli innokas puihin kiipeilijä jo pienenä tyttönä.

– Kyllä ne lastenhoitajat huutelivat kuusen latvaan, että tule jo alas sieltä. Minä huusin, että tule hakemaan. Eivät tulleet, virnistää Hopeakoski.

Puu tutkitaan juuresta latvaan

Arboristit kartoittavat Hämeenlinnan kaupungin tilaamana Vanhan hautausmaan puiden kuntoa. Jokaisen puun tiedot merkitään lomakkeelle, jotta puita voi vertailla keskenään ja siitä jää dokumentti. Tämä vaahtera arvioitiin kuntoluokkaan kaksi, kohtuullinen.

– Moniongelmainen, mutta säilytettävä, selittää Antti Virkki.

Arboristit Antti Virkki ja Tiina Hopeavuori Hämeenlinnan Vanhalla hautausmaalla
Arboristit eli puunhoitajat Antti Virkki ja Tiina Hopeakoski tarkastavat Hämeenlinnan Vanhan hautausmaan puiden kunnon.Timo Leponiemi / Yle

Virkki ja Hopeakoski tutkivat puun latvasta juureen saakka. He kiertelevät puuta, harjaavat juuren ympäriltä kuivia lehtiä nähdäkseen puun tyven kunnolla, sivelevät puun runkoa ja tutkivat puuhun muodostuneita uria. Kaikesta tehdään merkintä lomakkeeseen.

Jos silmämääräinen tutkimus viittaa mahdolliseen lahovaurioon, ottavat arboristit esille resistografin eli lahomittauslaitteen, jolla porataan puuhun halkaisijaltaan kolmimillinen reikä. Näin saadaan tutkittua myös puun sisuksen kunto.

Puun kunnosta kertovaan raporttiin arboristit kirjaavat puiden kunnon ja suosituksensa puiden jatkotoimenpiteistä. Raportti annetaan puun omistajalle, joka päättää, mitä puita kaadetaan ja mitkä jäävät pystyyn.

Kulkureittien varsien puut erityissyynissä

Hämeenlinnassa keskusta-alueen iäkkäimmät puut ovat 1800-luvulta. Hämeenlinnan kaupungin viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen kertoo, että kaupungin puita on ryhdytty viime aikoina seuraamaan aikaisempaa tarkemmin. Erityisesti suosittujen puistojen sekä kulkureittien varsien puut ovat syynissä.

– Jos jokin puu on havaittu ongelmapuuksi, sen vointia seurataan muita puita tarkemmin. Esimerkiksi liikenteellisesti merkittävässä paikassa olevan puun kuntoa seurataan tarkasti.

Kaupunkien puistopuita on ryhdytty seuraamaan viime vuosina entistä systemaattisemmin. Alan ammattilaisten koulutus sekä puiden kuntoa tutkiva laitteisto ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Alan ammattilaiset pitävät työssään puistopuiden kuntoa silmällä jatkuvasti.

Puut tuovat ihmisille valtavasti lisää hyvinvointia.

Tiina Hopeakoski

Arboristi Tiina Hopeakosken mielestä puistopuita voisi tutkia enemmänkin ennen kuin niitä leikataan rajusti tai poistetaan isoja haaroja.

– Mahdollisesti jopa poistetaan puita ilman, että ollaan selvitetty kaikkia vaihtoehtoja. Lähtökohta on, että niillä on kulttuurista ja historiallista arvoa, pelkästään sen kasvina puistossa olemisen lisäksi. Puut tuovat ihmisille valtavasti lisää hyvinvointia.

Rakentaminen rasittaa puistopuita

Alan asiantuntijoiden mukaan suurin uhka puistojen puille on ihminen. Rakentaminen vaikuttaa usein siihen, mikä puu jää pystyyn ja mikä on kaadettava. Suuria puita on toisinaan mahdotonta suojella rakentamisen aiheuttamilta vaurioilta.

Rakentamisprojektit rajaavat puiden juuristoa, joten puut kuivuvat herkästi. Niin ikään liikenne ja erilaiset työkoneet kolhivat herkästi puiden runkoja.

– Ruohonleikkurit ja lumiaurat törmäilevät puihin ja silloin lahottajasienet pääsevät iskemään, kertoo Suomen Puunhoidon Yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Eeva-Maria Tuhkanen.

Kuiva kesä näkyy puissa

Sään ääri-ilmiöt sekä kasvavat tuholais- ja tautiriskit ovat puistopuille alati suurempi ongelma tulevaisuudessa.

– Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten viime kesän kaltaiset pitkät, kuivat kesät lisääntyvät ja samalla vaikuttavat puiden kuntoon, arvioi Helsingin kaupungin liikelaitos Staran puuntyönjohtaja Sami Kiema.

– Osa hyönteisistä tulee lentämällä, osa meidän mukanamme. Sama hyönteinen ei kenties ole ongelma Kiinassa, mutta meillä on, pohtii Sami Kiema.

Eeva-Liisa Tuhkanen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa poikkeuksellista talvea seuraava poikkeuksellisen kuiva kesä heikentää ratkaisevasti puun vastustuskykyä.

Tutun puun katoaminen surettaa

Vanhojen puiden kohtalo herättää kaupungeissa intohimoja. Kun tuttu puu katoaa tutusta maisemasta, saattavat alueen asukkaat surra kovastikin, tietää janakkalalainen hortonomi Tapio Ykspetäjä.

– Olet nähnyt samat puut 50 vuotta. Sitten ne tulevat siihen ikään, että alkaa aika loppua ja turvallisuustekijät tulevat eteen. Kyllähän se on ihan ymmärrettävää, että se ei ole mikään helppo nakki kenellekään.

Hortonomi Tapio Ykspetäjä
Vuoden 2018 hortonomi Tapio Ykspetäjä ihastelee monihaaraista lehmusta Hämeenlinnan Aulangolla.Kati Turtola / Yle