Säteilymittausasema tulossa ja loppusijoitus kunnossa, mutta "aivot" puuttuvat – Pyhäjoen ydinvoimala on vailla automaatiojärjestelmää ja se on ongelma

Säteilyturvakeskuksen mukaan automaatiojärjestelmän toimittajan puuttuminen on keskeinen ongelma, joka vaikeuttaa voimalan turvallisuuden arviointia.

Fennovoima
Leningrad 2 -ydinvoimalan työmaa Sosnovyi Borissa.
Rolls-Royce ei toimitakaan Pyhäjoen ydinvoimalan automatiikkaa. Hanhikivi 1:n referenssilaitos Leningrad 2:een (kuvassa) Venäjän Sosnovyi Borissa automatiikan on toimittanut venäläinen ABS ZEIM.Timo Sipola / Yle

Säteilyturvakeskuksen mukaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmäsuunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään.

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan dokumentaatiosta puuttuu edelleen karkeasti arvioiden 90 prosenttia. Varsinkin automaation osalta Rosatomilla ja Fennovoimalla on ollut vaikeuksia toimittaa vaadittua aineistoa. Nyt kun Hanhikiven automaatiojärjestelmää ei toimitakaan Rolls-Royce, vaan joku muu toimija, ollaan tämän asian suhteen pitkälti nollapisteessä.

– Kyllä se meidän näkökulmasta hyvin alkuvaiheessa on, jos ei ole selkeää sopimusta ja sitoutumista tiettyyn automaation toimittajiin ja lähtötietoa turvallisuusarvioinnille, sanoo Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö Janne Nevalainen.

Nevalaisen näkökulmasta ydinvoimalaitoksen automaatiojärjestelmä on aivan keskeinen alue kun arvioidaan sen turvallisuutta.

– Automaatio on ydinvoimalan aivot, hän lisää.

Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippanan mukaan Fennovoiman aineiston toimittamisen viivästyminen on antanut STUK:lle mahdollisuuden hoitaa muita kiireellisiä hankkeita pois alta.

– Meillä on ollut ihan riittävästi töitä pöydällä ennen tätäkin hanketta. Nyt on saatu Olkiluodon 1:n ja Olkiluoto 2:n käyttölupien arviointi alta pois ja pian saadaan myös Olkiluoto 3:n. Sen jälkeen on enemmän osaavia resursseja vapaana Fennovoiman hankkeen arvioimiseen, Tiippana sanoo.

Säteilyturvakeskus on kiinnittänyt huomiota Fennovoiman turvallisuuskulttuurin puutteisiin. Samaan aikaan STUK on arvostellut myös Suomen muiden ydinvoimayhtiöiden, Teollisuuden Voiman ja Fortumin turvallisuuskulttuureja.

"Osaavat ihmiset keskeinen asia turvallisuuden kannalta"

Toinen merkittävä asia turvallisuuden kannalta on myös Fennovoiman osaamisen turvaaminen yhtiön henkilöstön siirtyessä Pyhäjoelle lähes kokonaisuudessaan.

Yhtiön sisäisten selvitysten perusteella tiedetään, että noin kolmannes nykyisestä henkilökunnasta ei tule muuttamaan Pyhäjoelle tai pendelöimään sinne.

– Se on osaamisen ja ammattitaidon kannalta merkittävä asia, koska osaavat ihmiset ovat keskeinen asia turvallisuuden kannalta. Se on iso haaste ja me edellytämme, että Fennovoima tekee selvitykset ja korjaavat toimenpiteet tämän johdosta, Nevalainen sanoo.

Fennovoiman työntekijä.
Noin kolmannes Fennovoiman työvoimasta ei yhtiön selvityksen mukaan aio muuttaa Pyhäjoelle.Marko Väänänen / Yle

Muita turvallisuuskulttuurin puutteiden kannalta keskeisiä osa-alueita ovat Nevalaisen mukaan keskeisten turvallisuusasioiden käsittely Fennovoimassa. Esimerkkeinä hän mainitsee reaktorin painesäiliön kestävyyden turvallisuusperustelu 60 vuoden käyttöiälle ja varautuminen vakavan reaktorionnettomuuden hallintaan.

Fortumin mukana oleminen näkyy

Nevalainen kertoo myös, että Fortumin mukana olo hankkeessa näkyy asiantuntemuksena STUK:lle toimitetussa aineistossa esimerkiksi käytetyn polttoaineen varaston osalta.

Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonnasta vastaava johtaja Jussi Heinosen mukaan Fennovoima on edennyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen valmistautumisessa valtioneuvoston edellyttämällä tavalla.

– Voimalaitoksen käytöstäpoistosuunnitelma on toimitettu ja hyväksytty, sanoo Heinonen.

Käytöstä poisto kestää arviolta 40 vuotta.

Pyhäjoelle pysyvä säteilymittausasema

Pyhäjoelle perustetaan pysyvä säteilyvalvonta-asema tämän syksyn aikana. Tähän asti Pyhäjokea lähimmät vastaavat säteilymittausasemat ovat Raahessa ja Kalajoella.

Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvonnasta vastaavan laboratorionhoitaja Maarit Muikku kertoo, että toimivien ydinvoimalaitosten ympäristössä säteilyä mitataan hyvin tarkkaan.

– Arvot eivät ole toistaiseksi ylittäneet lähellekään asetettuja raja-arvoja, sanoo Muikku.

Suurimmat säteilymäärät mitataan Suomessa Itä-Uudenmaan rapakivivyöhykkeellä, missä pitoisuuksia nostaa maaperän radon.

STUK järjesti Hanhikiven hanketta koskevan tiedotustilaisuuden ja sen yhteydessä myös kansalaistilaisuuden Pyhäjoella tänään.

Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö luennoi medialle.
Hanhikiven voimalaitoshankkeen valvonnan projektipäällikkö Janne Nevalaisen mukaan voimalan turvallisuusarviota on vaikea tehdä ilman tietoa automaatiojärjestelmän toimittajasta.Paulus Markkula / Yle