4-vuotiaalle näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat – "Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten"

Vapaaehtoiset valmistavat näkövammaisille lapsille koskettelukirjoja, koska äitiyspakkauksien mukana tulevat ensikirjat eivät sovellu näkö- ja monivammaisille.

aistivammaisuus
Olavi Odedeyi ja fysioterapeutti.
Videolla nelivuotias Olavi Odedeyi tutustuu koskettelukirjaan yhdessä fysioterapeutin ja äitinsä kanssa. Olavilla on kehitysvammaan liittyvä aivoperäinen näkövamma.

Neljävuotias Olavi Odedeyi tunnustelee pienillä sormillaan froteista aurinkoa, johon on kirjailtu hymynaama. Auringon keltainen väri erottuu hyvin mustasta taustasta.

– Olavi erottaa jonkin verran värejä ja siksi kirkkaat värit ovat mieluisia, Olavin äiti, Aino Odedeyi kertoo.

Näkövammaiselle Olavi Odedeyille kuvia tärkeämpää on se, miltä asiat tuntuvat. Siksi oma koskettelukirja on tärkeä.

– Koskettelukirja toimii meillä apuna vuorovaikutuksen luomisessa, koska Olavi ei itse ota kontaktia.

Koskettelukirjaa käytetään myös Olavin fysioterapiassa esimerkiksi aistiharjoitteissa ja motoriikan harjoittelussa.

– Olavi reagoi selvästi erilaisiin materiaaleihin. Mieluisin on pehmeä, kanin turkkia muistuttava karva, jota voidaan hivellä poskea vasten, oululaisen fysioterapiayritys Marjulin fysioterapeutti Enna Ollikainen kertoo.

"Kaikilla on oikeus omaan ensikirjaan"

Näkövammaiselle lapselle ensimmäiset aistikokemukset ympäröivästä maailmasta syntyvät kosketuksen ja kuuloaistin avulla.

Ensikirjoja suositellaan jopa vastasyntyneiden vauvojen kanssa käytettäväksi, sillä ne tukevat asiantuntijoiden mukaan aikuisen ja lapsen turvallisen vuorovaikutussuhteen muodostumista.

Aino Odedeyi esittelee koskettelukirjaa Olavi-pojalleen.
Koskettelukirjat ommellaan käsityönä. Olavi erottaa jonkin verran kirkkaita värejä ja keltainen froteesta ommeltu aurinko erottuu hyvin mustalta taustalta.Marko Väänänen

Muutama vuosi sitten näkövammaisille pienokaisille tarkoitettuja ensikirjoja ei kuitenkaan ollut saatavilla missään.

Tavalliset ensikirjat, joita on jo vuodesta 1985 lähtien (siirryt toiseen palveluun) (Lastenkirjainstituutti) jaettu äitiyspakkausten mukana sisältävät paljon kuvia ja loruja. Ne eivät sellaisenaan sovi näkövammaisille lapsille.

Tähän ongelmaan havahtui oululainen Vuokko Keränen tutustuttuaan vuonna 2014 Facebookin kautta vammalalaiseen perheeseen, jonka äiti toivoi yksivuotiaalle sokealle Minttu-tyttärelleen omaa koskettelukirjaa.

– Ihan jokaisella lapsella tulisi olla oikeus omaan ensikirjaan, oululainen IKIOMA-koskettelukirjan kehittäjä Vuokko Keränen kertoo.

Keränen oli jo vuodesta 2010 lähtien ommellut yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa koskettelukirjoja, jotka lahjoitettiin valtion ylläpitämään kirjallisuuskeskus Celiaan.

Vuokko Keränen
Vuokko Keränen on ylpeä kehittämästään IKIOMA-ensikirjasta.Marko Väänänen / Yle

Celia lainaa koskettelukirjoja näkövammaisille lapsille, mutta vasta kahden vuoden iän jälkeen. Syynä ovat hygienia- ja kestävyysvaatimukset.

– Muistelin, että omat näkevät lapseni olivat kahden vuoden ikään mennessä selailleet lukuisia kirjoja.

Minttuun tutustuttuaan Keränen päätti laittaa pystyyn kampanjan, jotta kaikki lapset saisivat oman ensikirjansa.

Keränen suunnitteli itse koskettelukirjan, joka sai nimekseen IKIOMA-ensikirja. Neljä paksua sivua, jotka sisältäisivät eri materiaaleja ja värejä. Yhdelle sivulle syntyi kirkkaankeltaisesta froteesta muotoiltu aurinko, toiselle sivulle kankaan alle ommeltuja, rapisevia hernepusseja.

– Mahdollisimman paljon erilaisia materiaaleja, muotoja ja värejä, lastentarhanopettajanakin aikaisemmin työskennellyt Keränen kertoo koskettelukirjan kehittelystä.

Vangitkin osallistuvat ompelutalkoisiin

Keränen alkoi itse ommella koskettelukirjoja, joista ensimmäisen hän lahjoitti vammalalaisen perheelle viime vuoden huhtikuussa. Olavi Odedeyi sai viidennen vapaaehtoisten käsissä valmistuneen ikioma-kirjan.

IKIOMA-koskettelukirjoja on valmistettu talkoilla noin 200 kappaletta, kun vapaaehtoiset ympäri Suomen ovat liittyneet mukaan ompelutalkoisiin.

Ensimmäiset talkoot järjestettiin Oulun Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen, NNKY:ntiloissa ja myöhemmin vapaaehtoisia on löytynyt ympäri Suomea muun muassa Sastamalasta, Lahdesta ja Satakunnan vankilan Köyliön osastolta.

– Köyliön osastolla miesvanki innosti toista mukaan sanoen, että tule sinäkin mukaan, kun koko elämämme olemme tehneet pahaa ja nyt voimme tehdä jotain hyvää. Vedethän siinä meinasi tulla silmiin, Keränen muistelee.

IKIOMA-koskettelukirja
Koskettelukirjan sivut ovat irrotettavia ja lapsi voi tutkia niitä myös erikseen.Marko Väänänen / Yle

Vuokko Keränen kertoo olevansa nöyrän ylpeä siitä, että IKIOMA-ensikirjahankkeesta on muodostunut valtakunnallinen kampanja, joka hyväksyttiin myös Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaan.

– Jenni Haukiolle lähetettiin kirja numero sata, Keränen iloitsee.

Huhtikuussa Keränen saikin Mäntyniemestä kortin, jossa tasavallan presidentti puolisoineen kiitteli IKIOMA-ensikirjahanketta muistamisesta.

Keränen toivoo, että ensikirjojen lahjoittaminen kaikille näkö- ja monivammaisille lapsille vakiintuisi käytännöksi äitiyspakkauksissa jaettavien ensikirjojen tavoin. Suomessa syntyy vuosittain arviolta 70 näkövammaista lasta.

– Kyse on myös yhdenvertaisuudesta, Keränen kertoo.