Kananmunien hinta saattaa nousta huonon viljasadon takia – itäsuomalainen kanala on harvinaisuus: "Viljasato oli hyvä"

Yli 60 prosenttia kotimaisista kananmunista tuotetaan Varsinais-Suomessa, jossa kuiva kesä verotti satoa. Moni munantuottaja joutuu turvautumaan ostorehuun.

kananmunat
Niina Vatanen ruokkimassa kanaa.
Niina Vatanen lattiakanalassa.Jeremias Perätalo / Yle

Vatasten kanat syövät 400 tonnia rehua vuodessa. Sen kasvattamiseen Joensuun Kiihtelysvaarassa sijaitsevalla tilalla on viljelyssä yli 100 peltohehtaaria. Niillä kasvatetaan kaikki ohra, kaura ja vehnä omien kanojen tarpeisiin. Tämä kesä oli vuoden takaiseen verrattuna hyvä.

– Viljan sai puida pystystä, ei tullut lakoa ollenkaan, kuten edellisvuonna. Vilja myös kuivui nopeasti. Hieno satokausi, iloitsee tilan emäntä Niina Vatanen.

Muualla Suomessa tilanne on päinvastainen. Suomen Siipikarjaliitto on huolissaan tämän vuoden huonon viljasadon vaikutuksesta kanaloiden kannattavuuteen. Munantuotantoalueella Lounais-Suomessa sato jäi kuivuuden vuoksi kehnoksi ja mikäli kanaloissa joudutaan ostamaan rehua, tuottajilla on edessään niukat ajat. Kananmunien tuotantokustannuksista rehun osuus on lähes 60 prosenttia.

Kananmunien tuottajahinta on ollut laskussa viimeiset 5 vuotta. Munantuottajat vaativat nyt rehukustannusten kasvua kananmunan kuluttajahintaan.

Kananmunia kennossa.
Vatasen kanala tuottaa 10 000 munaa päivässä.Jeremias Perätalo / Yle

Vatasen kanalassa kaakattaa yhteensä 12 000 munivaa kanaa ja siellä täällä muutama joukkoa hoiteleva kukko. Vataset tekevät tiputuotantoa lukuunottamatta kaiken tilalla itse. Tilalla kasvatettu vilja jauhetaan omassa myllyssä kanojen rehuksi. Omassa pakkaamossa ladotaan munat käsin myyntikennoihin, joissa ne kuljetetaan itse lähiseudun kauppoihin myytäväksi.

– Meitä eivät voi hetkauttaa huonot tai hyvät vuodet, pitää olla rehuvarantoa, sillä vuodet eivät ole veljeksiä. Viimeiset kilot viljaa eivät saa olla menossa syöntiin tai pakkauksesta pitää poistaa teksti "tilan omalla viljalla ruokittu", isäntä Mika Vatanen kertoo.

Lattiakanalan suljettu systeemi

Vataset kilpailevat paikallisuudella. Pohjois-Karjalassa on enää 4 tuotantokanalaa, joiden tuotanto ei vastaa oman maakunnan kysyntää.

– Pohjois-Karjala on kananmunan tuotannossa alituotantoaluetta. Tänne sopii myös paikallisia tuottajia ja kuluttajat arvostavat paikallisia tuotteita, sanoo Mika Vatanen.

Vatasten lattiakanalassa on munintakopit, ruokintalinjastot ja vesijärjestelmä, orsia ja pehkuja. Valaistus ja lämpö pyritään pitämään tasaisena ympäri vuoden. Luonnonvaloa ei kanalaan pääse, eikä ulkoilmakosketusta suosita muutenkaan. Tautivaaran vuoksi kanala on eräänlainen suljettu systeemi.

Robotti nostelemassa kananmunia kennoihin.
Niina Vatanen auttaa robottia, joka nostaa munat hihnalta suurkennoihin.Jeremias Perätalo / Yle

Nykymittapuulla tällainen muutaman tuhannen eläimen kanala on pienimmästä päästä. Yli 60 prosenttia kotimaisista munista tuotetaan suuremmissa virikehäkkikanaloissa ja alueella, jota kehno sato tänä vuonna koettelee.. Suomen muna-aitta on Varsinais-Suomessa.

Munantuotannon keskittymisestä kertoo sekin, että Vatasten kotikylässä Kiihtelysvaaran Uskalissa on enemmän munivia kanoja kuin koko Uudellamaalla. Vatasen lisäksi naapuritilallakin on kanala.

Lattiakanala on tuotantotehokas

Vatasen kanat munivat joka päivä yli 10 000 munaa. Kaksi kertaa viikossa munat ajetaan itse lähialueen kauppoihin, joista ne päätyvät kuluttajien ostoskoreihin. Vaikka Vatasen munat ovat tavanomaisia lattiakanojen munia, hinta on massamunaa korkeampi.

– Lähialueen kuluttajakunnan uskollisuuden vuoksi tätä on voitu kasvattaa ja olemme tällä itsemme elättäneet, kertoo Mika Vatanen.

Kanoja lattiakanalassa.
Lattiakanalassa on hämärää.Jeremias Perätalo / Yle

Niina ja Mika Vatanen ottivat tilan haltuunsa 2000-luvun alussa. Silloin munivia oli 2500, viidesosa nykyisestä. Laajennuksia on tehty 5 kertaa, viimeisimpänä tuliterä pakkaamo, jossa munat vielä toistaiseksi ladotaan kennoihin käsin. Kanala työllistää 2 ihmistä pariskunnan lisäksi.

Munantuotannon kannattavuuteen ovat vaikuttaneet aiemmin massiivinen ylituotanto, myöhemmin EU:n mukanaan tuomat muutokset ja viimeisimpänä häkkikanaloiden kieltämisen aiheuttamat investoinnit, kertoo Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Vataset rakensivat häkkikanalastaan lattiakanalan jo vuosituhannen alussa ja ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä. He ovat ottaneet muun muassa eläinsuojeluyhdistyksen vierailulle kanalaan. Vataset haluavat näyttää, että lattiakanalassa elävät kanat voivat hyvin, vaikka niiden elämäntehtävä onkin munia elämänsä ajan ja lopulta kuolla.

Elinkeinon uhkakuvat tulevat ilmateitse, tautien tai sadolle armottoman ilmanalan muodossa.

– Eläintauti, kuten lintuinfluenssa tai totaalinen katovuosi, ne ovat suurimmat uhat, sanoo Mika Vatanen.

Lue lisää:

Kuluttaja voi valita miten muna on tuotettu

Suomalaisista kanoista vielä yli puolet elää häkeissä

Pakkaamot nappasivat kananmunien hinnannousun (Maaseudun Tulevaisuus) (siirryt toiseen palveluun)