Seuraavaan hallitukseen huolitaan vain hävittäjäkauppoihin halukkaat – 6 pohdinnan paikkaa miljardihävittäjistä ja poliitikoista

Suomen ostoslistalla on 64 monitoimihävittäjää. Alustavat tarjoukset saadaan juuri kun taistelu eduskuntavaaleissa kiihtyy.

Hävittäjähankinnat
Suomi etsii seuraajaa Horneteille. Päätös uudesta koneesta tehtäneen vuoden 2019 jälkeen.
Ilmavoimien lentäjät pääsevät lentämään uusilla hävittäjilla vuodesta 2025 alkaen. Nykyiset Hornetit poistuvat käytöstä vuonna 2030.Yle

Puolustusvoimat odottaa vastauksia monitoimihävittäjien alustavaan tarjouspyyntöön tammikuun loppuun mennessä. Samaan aikaan eduskuntavaalitaisto kiihtyy.

Nykyiset Hornet-hävittäjälentokoneet korvaavan hävittäjähankinnan ennakoidaan maksavan 7–10 miljardia euroa. Eduskunnan on määrä tehdä rahoituspäätös vuonna 2021, seuraavan hallituksen aikana.

Alustavat tarjouspyynnöt on lähetetty Yhdysvaltoihin (Boeing F/A-18 Super Hornet ja Lockheed Martin F-35), Ranskaan (Dassault Rafale), Britanniaan (Eurofighter Typhoon) sekä Ruotsiin (Saab Gripen).

Suomen rauhan ajan kallein asehankinta noussee jälleen keskusteluihin, kun ilmailutoimittaja Pentti Perttula julkaisee tänään keskiviikkona kirjan ehdolla olevista hävittäjämalleista.

1. Sotilaat valitsevat parhaan koneen

Puolustusvoimien ilmataisteluihin perehtyneet sotilaat laittavat viisi hävittäjämallia paremmuusjärjestykseen sotilaallisen suorituskyvyn mukaan.

Sotilaat arvioivat hävittäjämallin kykyä voittaa taisteluissa. Lisäksi arvioidaan, onko Suomella varaa ostaa hävittäjä ja lentää sillä sekä pystytäänkö lentokonetta huoltamaan kriisi- ja sota-aikana.

Hankinnassa arvioidaan myös kotimaisen teollisuuden mahdollisuus osallistua koneiden toimitukseen ja huoltoon sekä valinnan mahdolliset vaikutukset Suomen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön.

Kuvitus F-35 hävittäjistä
Lasse Isokangas / Yle Uutisgrafiikka

2. Eduskunta päättää rahoista

Sotilaiden arvion jälkeen puolustusministeriö tekee esityksen hankittavasta hävittäjästä ja tarvittavasta koneiden määrästä. Esityksen pohjalta hallitus päättää asiasta vuonna 2021.

Sitten eduskunta päättää hankkeen rahoituksesta. Koneiden ostohinnan on määrä mahtua 7– 10 miljardin euron haarukkaan.

3. Hävittäjät ostetaan enemmän tai vähemmän velaksi

Suomi ostaa hävittäjät enemmän tai vähemmän velkarahalla.

Tarkoitus on, että hävittäjien ylläpito ja käyttö pystyttäisiin maksamaan suunnilleen nykyisensuuruisesta puolustusbudjetista. Hallitus esittää puolustusministeriölle ensi vuodeksi 3,1 miljardia euroa.

– Se on velkarahaa, jolla hävittäjät ostetaan. Siitä on syytä olla kansalaisten suuntaan avoin, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

Nykyisten Hornet-hävittäjien (Boeing F/A-18 C/D Hornet) ostopäätös tehtiin 1990-luvun alussa lama-aikana. Hankinnassa varauduttiin silloinkin velanottoon.

Poliittisissa keskusteluissa on puhuttu, että hävittäjähankinta ei saisi vähentää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Siis esimerkiksi sosiaalitukia ei ole tarkoitus leikata hävittäjien oston vuoksi.

– Hävittäjäkauppoja on kuitenkin arvioitava suhteessa muihin yhteiskunnan tarpeisiin, pohtii eduskunnan rahapäätöksiä kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.).

Kuvitus lentävistä siivekkäistä euroista taivaalla.
Yle Uutisgrafiikka / Lasse Isokangas

4. Kauppalista: Osta 64 monitoimihävittäjää Hornetien tilalle

Ostettavien hävittäjien määrää ei ole vielä lopullisesti päätetty. Edeltäviä Hornet-hävittäjiä ostettiin 1990-luvulla 64 kappaletta. Puolustusvoimissa on arvioitu, että tilalle tarvittaneen vastaava määrä uusia monitoimihävittäjiä.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko ja viime talven presidenttiehdokas Merja Kyllönen on sitä mieltä, että puoletkin määrästä riittäisi.

– Uusitaan puolet, taloustilanteesta riippuen hankitaan lisää. Miksi muusta säästetään, mutta ei hävittäjähankinnoista, Kyllönen kysyy.

– Asiantuntijat sanovat, mikä olisi paras ratkaisu. Poliitikon rooli on arvopohdinta, hankinnan suhde taloustilanteeseen, Kyllönen kiteyttää.

SDP:n Eero Heinäluoman mielestä kilpailutus on tehtävä niin, että päätöksenteossa on liikkumavaraa koneiden määrässä.

– Jääkö mahdollisuus kokonaisharkintaan koneiden määrästä vai tuleeko vaikeaksi päätyä pienempään konemäärään? Tästä ei ole mitään mainittu, Heinäluoma sanoo huolissaan.

5. Kanerva ja Vanhanen: Hallituksessa on tuettava hävittäjäkauppaa

Hävittäjähankinnasta päätetään seuraavan hallituksen kaudella. Niin eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Ilkka Kanerva (kok.) kuin ulkoasiainvaliokuntaa johtava Matti Vanhanenkin pitävät hävittäjäkaupan hyväksymistä ehtona puolueille seuraavaan hallitukseen osallistumiselle.

– Hävittäjistä tulee yksi hallituksen kynnyskysymyksistä. Hallituksen muodostaja tekisi virheen, jos ei ottaisi puolueilta kuittausta hävittäjistä, Matti Vanhanen arvioi.

– On hallituskysymys, että tukee hävittäjähanketta, Ilkka Kanerva sanoo.

Kanervan mielestä hävittäjähankintaa ei pidä kärjistää hallitus-oppositio -asetelmaksi.

– Pidän tärkeänä, että poliittiset pääilmansuunnat ovat yksimielisiä. Olisi järkevää, että päätökselle olisi eduskunnassa vakaa, kunnon enemmistö. Se kuuluu puolustuspolitiikan filosofiaan, Kanerva tuumii.

Vanhasen mukaan hallitus-oppositio -rajan ylitse pitää järjestää tapa arvioida, että hävittäjätarjousten arviointi on tehty hyvin ja siihen voi päätöksenteossa luottaa.

6. Gripen-poliitikot ja puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa

Eduskunta ei äänestä hävittäjän valmistajasta tai mallista. Vuosien varrella muutamat poliitikot ovat kuitenkin painottaneet Ruotsi-yhteistyötä, kukin omalla tavallaan.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen nosti esiin Ulkopolitiikkaa-kirjassaan (siirryt toiseen palveluun) (sivu 59) vuonna 2016 aseteollisuuden yhteistyön Ruotsin kanssa, jos valinta kohdistuisi Saab Gripen E -hävittäjään. Vanhasen mukaan koneen suorituskyky kuitenkin ratkaisee valinnan.

– En ole minkään koneen kannattaja. Jos koneiden suorituskyvyt olisivat verrannollisia, toin esiin sen, että sotilasteollinen yhteistyö painaisi: Pohjolan aseteollisuuden vahvistus ja kriisiajan suorituskyvyn vahvistus. Suomi ja Ruotsi voisivat täydentää toisiaan, sanoo Vanhanen.

Myös Eero Heinäluoma on puhunut mahdollisuudesta avata teollisuusyhteistyöhön uusi luku.

– En sano, että pitää päätyä Gripeniin, mutta koneen pitää olla valinnassa mukana. Sama kalusto helpottaisi yhteistä tekemistä, Heinäluoma arvioi.

Vihreiden kansanedustaja ja viime talven presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoo, että osa keskustelijoista on sulkenut Gripenin ulos valinnasta.

– Ei olisi huono ratkaisu, jos Suomella ja Ruotsilla olisi sama konevalinta, Haavisto kiteyttää.

Myös Haavisto perustelee asiaa sotilasteollisella yhteistyöllä, huoltovarmuudella ja kriisiajan väistölentokentillä.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kannattaa niin ikään yhteistyötä Ruotsin kanssa konehankinnassa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mielestä olisi epäreilua, jos poliitikot kävelisivät sotilaiden ylitse hävittäjäehdokkaiden valinnassa.

– Pidän epätarkoituksenmukaisena, että jollakin maalla olisi suosituimmuusasema, kun emme tiedä, mitä tavaraa paketit pitävät sisällään.

Suomen hävittäjähankinnasta keskustellaan keskiviikkona Ylen Aamu-tv:ssä kello 6.40 sekä Yle Radio1:n Ykkösaamussa kello 7.30 jälkeen. Vieraana on hävittäjähankinnasta kirjan kirjoittanut Siivet-lehden ilmailutoimittaja Pentti Perttula.