Hyönteisruoka ilmestyi kauppoihin mutta suomalaiset pärjäisivät toistaiseksi ilmankin, sanoo biologi – "Hyönteiset ovat herkkua, kun ne on survottu chili-suklaakastikkeeseen"

Biologin mukaan hyönteisten syömistä kannattaisi lisätä siellä, missä niitä on ennenkin syöty. Harva osaa valmistaa hyönteisistä mitään.

hyönteisruoka
Syötäviä sirkkoja
Toni Määttä / Yle

Sirkat ja jauhomadot ovat tulleet, ainakin erikoisuuksina, suomalaisten ruokalautasille. Hyönteisten syömisessä on hyviä näkökohtia, kuten ekologisuus ja proteiinien tarve, mutta suomalaisille hyönteisten syöminen ei kuitenkaan ole elinehto.

– Kyllähän suomalaisilla ruoka on niin monipuolista, että voi kysyä, onko hyönteisten syöminen täällä vielä vähän sellainen extreme-juttu ja erikoisuuden tavoittelua vai onko tarve todellinen, Korkeasaaren ympäristökasvattaja, biologi Marjo Priha kysyi Radio Suomen Päivässä tiistaina.

– Mutta mikä minä olen sanomaan: 10–20 vuoden päästä tarve hyönteisproteiineille voi olla todellinen, Priha jatkaa.

Onko hyönteisten syöminen täällä vielä vähän sellainen extreme-juttu ja erikoisuuden tavoittelua vai onko tarve todellinen?

Marjo Priha, ympäristökasvattaja, biologi, Korkeasaari

Prihan mukaan hyönteisten syömistä olisi järkevää lisätä siellä, missä hyönteisiä on ennenkin syöty eli Aasiassa ja Afrikassa.

– Siellä sitä voisi lisätä: olosuhteet ovat hyvät, väestöä on valtavasti ja ruualle sekä proteiinille todellinen tarve.

Maistuu samalta kuin kinkkuleike

Hyönteisten kasvattamisen etuna verrattuna kotimaisten kasviproteiinien viljelyyn on se, että tilaa tarvitaan vähemmän. Prihan mukaan toimivaa olisi, jos hyönteiskasvatus saataisiin yhdistettyä maatalouteen.

– Jos pystyttäisiin toimimaan yhteistyössä siten, että maatilat kasvattaisivat hyönteisiä, ja sitten olisi yrityksiä, jotka ostaisivat ja jatkojalostaisivat niitä. Hyönteisethän voivat syödä sadosta sellaista, mikä ei ole ihmisravinnoksi kelvannut. Jos saadaan järkevää ekologista kiertoa, se on hyvä.

Vaikka kiinnostusta hyönteisten syömiseen tai ainakin kokeilemiseen on, harva osaa valmistaa niistä mitään.

– Varmasti (hyönteisruuat) ovat helposti valmisruuan muodossa, koska ehkä kaikille hyönteisten käsittely ei ole mieluista. Kukaan ei myöskään oikein tiedä, miltä hyönteinen maistuu. Hyönteiset ovat herkkua, kun ne on survottu johonkin chili-suklaakastikkeeseen, mutta onko hyönteinen enää sitten niin iso juttu muuten kuin ravintoarvona, Priha aprikoi.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Timo Paasikunnas osaa vastata kysymykseen, miltä hyönteiset itsessään maistuvat: jättijauhomato maistuu kinkkuleikkeelle ja tavallinen jauhomato herneelle. Torakka raakana maistuu oliiviöljypelletille.

Kuivatun sirkan painosta valtaosa proteiinia

Viime vuosina uusia hyönteisviljelijöitä on tullut alalle. Yksi heistä on Anne Koivuniemi, joka remontoi hyönteiskasvattamon vanhaan autotalliin Huittisiin reilu vuosi sitten.

– Lueskelin vuosia sitten lehteä, jossa ounasteltiin, että hyönteiset ovat uusi proteiininlähde ja että hyönteisiä tullaan joskus kasvattamaan. Uusi ruoka-aine kiinnosti, ja maalla kun asutaan, tämä oli mielenkiintoinen yrittäjävaihtoehto, Koivuniemi kertasi Radio Suomen Päivän haastattelussa tiistaina.

– Halusin osaltani rikastuttaa tämän maan ruokakulttuuria, hän toteaa nauraen.

Halusin osaltani rikastuttaa tämän maan ruokakulttuuria.

Anne Koivuniemi, hyönteiskasvattaja

Koivuniemen mukaan sirkka on pienestä koostaan huolimatta todella ravinteikas pakkaus, ja proteiinia on rutkasti.

– Kun kuivaa kilon tuoreita sirkkoja, siitä saa noin 300 grammaa kuivattua sirkkaa. Kuivatuista sirkoista 70 prosenttia on pelkkää proteiinia, Koivuniemi kuvailee.

Lue lisää:

Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa