Keskittymiskyky heikkenee − tuleeko kirjoista ohuempia ja teksteistä lyhyempiä? Kysyimme kirjailijalta, kustantajalta ja lukijoilta

Paksut romaanit ovat vaihtuneet ohuempiin kirjoihin, äänikirjoihin ja lyhyempiin teksteihin. Viestien ja ärsykkeiden tulva herpaannuttaa keskittymistämme.

keskittymiskyky
kirja
Itseaiheutettu keskittymishäiriö vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset jaksa enää syventyä pitkiin teksteihin.Anniina Virtanen / Yle

Työpäivä kuluu kiireisen oloisesti monien eri työtehtävien parissa, mutta silti on tunne, ettet saa mitään aikaiseksi.

Illalla yrität syventyä joululahjaksi saatuun kirjaan, mutta lukemisen lomassa seuraat ystäväporukan keskustelua. Kohta huomaatkin uppoutuneesi sosiaaliseen mediaan.

Kuulostaako tutulta?

"Ehkä minulla on aina ollut tuo ongelma. Olen lukenut pääasiassa koulukirjoja, joten nyt ajattelin pikkuhiljaa opetella lukemaan viihdekirjallisuutta. Koitan sitä kautta löytää keskittymistä lukemiseen." Riina Hörkkö, 24, Turku

Kirjailija Juha-Pekka Koskinen on huomannut työssään, että ohuemmat kirjat vetoavat etenkin nuoriin enemmän kuin vaikkapa kuusi vuotta sitten.

− Olen aina tehnyt lapsille ja nuorille lyhyempiä tarinavetoisia ja vauhdikkaita kirjoja. Nyt kuitenkin palautteen kärki on muuttunut siten, että kirjani ovat mukavia myös siksi, koska ovat lyhyitä, Koskinen kertoo.

Hän kirjoittaa romaaneja myös aikuisille.

− Huomasin, etteivät kaikki aikuiset välttämättä jaksa lukea romaaneja ajatuksella niin hyvin kuin ennen. Olen tietoisesti lyhentänyt kirjojen lukujen pituutta, hän sanoo.

Koskinen on huomannut, että jopa kriitikoille tulee nykyisin aavistuksen enemmän ajatusvirheitä. Hän arvelee, että syynä on kiire, jolloin kirjan lukeminen sanasta sanaan ajatuksella on haasteellista.

Gallup
Oliver Chydenius, Riikka Hörkkö, Jari-Pekka Aikola ja Helena Tohmo kertoivat suhteestaan lukemiseen. Pitkien tekstien luku ei tuota ongelmia valtaosalle.Anniina Virtanen / Yle

Älylaitteet osasyynä häiriön yleistymiselle

Ilmiön taustalla saattaa olla itseaiheutettu keskittymishäiriö. Aivotutkijat rinnastavat sen keskittymishäiriöön, mutta siihen ei liity biologista tai elimellistä syytä, vaan syynä ovat nykyajan kulttuurillinen tilanne ja työtavat.

"Se kyllä näkyy meidänkin perheessä. Jos huomautan siitä, olen heidän mielestään juntti." Juha-Pekka Aikola, 46, Kaarina

Aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen uskoo itseaiheutetun keskittymishäiriön syntyneen muun muassa älylaitteiden huonon käytön vuoksi.

Huotilaisen mukaan työelämässä näkee paljon “mukatehokkuutta”, jossa tarkkaavaisuus pomppii työtehtävästä toiseen. Tällöin työn tekeminen hidastuu, teemme enemmän virheitä ja samalla uuvutamme itseämme.

"Ajoittain on hankalaa lukea pitkiä tekstejä, mutta ei aina. Hankalinta on keskittyä, kun työpäivä on kiivaimmillaan." Juha-Pekka Aikola, 46, Kaarina

Tarkkaavaisuuden poukkoilu alkaa usein näkyä muillakin elämän osa-alueilla, kuten vapaa-ajalla.

­− Se alkaa näkyä kaikessa, mitä ihminen tekee tai yrittää tehdä, Huotilainen sanoo.

Minkä tahansa kirjallisuuden lukeminen tärkeää

Edes kirjallisuudentutkijat eivät välty ilmiöltä. Turun yliopiston professori, kirjallisuudentutkija Hanna Meretoja myöntää, että hänellä itselläänkin on nykyään suurempi kynnys tarttua johonkin isoon romaaniin kuin ennen.

Syynä hän pitää jatkuvaa painetta olla monessa paikassa samaan aikaan.

− Sosiaalinen media on selvästi aiheuttanut sen, että esimerkiksi nuorten on vaikeaa keskittyä ja tarttua lukemiseen, Meretoja kertoo.

Kirja
Ihmisten keskittymiskyvyn heikkeneminen huolestuttaa tutkijoita ja kirjailijoita.Anniina Virtanen / Yle

"Nykyään media on niin nopeatempoista, että keskittyminen voi herpaantua nopeasti, esimerkiksi juuri kirjaa lukiessa. Itse pystyn kuitenkin edelleen keskittymään teksteihin." Oliver Chydenius, 16, Naantali

Hanna Meretojan mukaan nuoria pitäisi kannustaa sekä kouluissa että kotona lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta, koska se on tärkeää ajattelun ja mielikuvituksen kehitykselle.

− Joskus olen yrittänyt itsekin saada omaa nuortani lukemaan klassikoita, mutta täytyy muistaa, että kaikki lukeminen on hyvästä, Meretoja kertoo.

Lukeminen ei saisi olla suoritus

Jos keskittymishäiriö on itseaiheutettua, siitä voi myös opetella itse pois. Aivan ensimmäisenä Hanna Meretoja neuvoo tiedostamaan, tunnistaako itseaiheutettuja keskittymisvaikeuksia omassa arjessa.

− Voi asettaa tavoitteita rauhoittamalla jonkun illan lukemiselle. Sen voi merkitä itselleen kalenteriin, Meretoja neuvoo.

"Itseaiheutettu keskittymishäiriö kuulostaa todella surulliselta. Sitä varten harrastan esimerkiksi mindfulnessia ja joogaa. Laitan mahdollisimman usein kännykän ja tietokoneen pois. Toivottavasti muutkin ymmärtäisivät, että lukeminen on erittäin tärkeää." Helena Tohmo, 64, Raisio.

Vapaa-ajan lukeminen ei saisi Hanna Meretojan mielestä olla suoritus, vaan ennemminkin nautinto. Jos maailma ei kaadu siihen, ettei sinua saa kiinni tuntiin tai pariin, ota puhelimen ääni- ja valomerkit pois päältä.

− Jos työssä pitää keskittyä ja syventyä lukemiseen tai ideoimiseen, on pohdittava, miten sille saa rauhallisen tilan ja ajan, Huotilainen sanoo.

Kustannusyhtiötkin huomanneet ilmiön

Kustannusosakeyhtiö Tammen ja WSOY:n toimitusjohtaja Timo Julkunen myöntää, että ilmiö on jossain määrin tunnistettu yhtiössä.

− Emme ole kuitenkaan vajonneet murheeseen. Olemme löytäneet uusia tapoja kuluttaa tarinoita. Olemme panostaneet paljon erityisesti audioon. Markkinoinnissa olemme tehneet paljon työtä myös sen eteen, että olisimme kiinnostavia, hän kertoo.

Julkunen ei usko lyhyiden ja pitkien tekstien vastakkainasetteluun. Yhtiö pyrkii korostamaan tarinoiden kiinnostavuutta sen sijaan, että suosisivat julkaisuissaan lyhyempiä teoksia aiempaa enemmän.

Kirjailija Juha-Pekka Koskinen pitää ilmiötä hieman huolestuttavana. Hän kuitenkin uskoo, että ilmiölle tulee aikanaan myös vasta-aalto.

Kirjat
Kustannusosakeyhtiö Tammi ei ilmiöstä huolimatta aio suosia ohuempia kirjoja.Anniina Virtanen / Yle