Pimeän pelko saa meidät sytyttämään liikaa valoja – uudenlaisista linsseistä ratkaisu valosaasteeseen?

Valosaasteen torjunnassa odotukset kohdistuvat nyt uudenlaiseen optiikkaan, jonka avulla valon kulkua voidaan ohjata hyvin tarkasti.

ulkovalaistus
Pimeällä kadulla pitkällä valotusajalla otetussa valokuvassa auton valojen jättämät viirut.
Niko Mannonen / Yle

Suurin osa suomalaisista ei näe kotikadullaan kirkasta tähtitaivasta. Kaupunkien valot heijastuvat yötaivaalle siinä määrin, ettei Linnunradan loiste enää erotu. Tähtiharrastajien lisäksi keinovalo häiritsee yöeläimiä, talveen valmistautuvia kasveja ja ihmisiä. Se ei kuitenkaan saa meitä sammuttamaan valoja, sillä valtaosa meistä kaihtaa pimeää.

Suomessa useat kunnat ovat vähentäneet yöaikaista katuvalaistusta säästösyistä. Se on poikinut vihaista palautetta asukkailta, sillä pimeät kadut koetaan turvattomiksi. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Jari Lyytimäen mukaan pimeyteen liitetään turhia pelkoja.

– Halutaan, että valot ovat koko ajan päällä varmuuden vuoksi. Nykyinen led-tekniikka ja liiketunnistimet kuitenkin mahdollistavat sen, että valoja voidaan himmentää, kun liikennettä on vähän ja lisätä, kun sille on tarvetta.

Kaupunkisuunnittelussa älykkäät ratkaisut ovat yleistyneet. Muutos on kuitenkin hidas, sillä lamppuja ja valaisimia vaihdetaan sitä mukaa, kun vanhat tulevat elinkaarensa päähän.

Joensuun Merimiehenkadulla koivujen latvat ovat kellastuneet, mutta katuvalojen tasolla olevat lehdet vielä vihertävät.
Keinovalo sotkee esimerkiksi lehtipuiden rytmin. Katuvalojen tasolla lehdet vihertävät, vaikka latva on jo kellastunut.Pauliina Tolvanen / Yle

Ratkaisu valosaasteeseen voi löytyä linsseistä

Valosaasteen torjunnassa odotukset kohdistuvat nyt uudenlaiseen optiikkaan.

Fotoniikkaan erikoistunut, Itä-Suomen yliopiston professori Jyrki Saarinen kertoo, että käytössä on jo linssejä, joiden avulla valo voidaan kohdentaa tarkasti halutulle alueelle.

– Tulevaisuudessa meillä voi olla suojatien kohdalla lamppu, joka valaisee tarkalleen vain suojatien tai autotiellä katuvalo, joka valaisee tarkasti kaarteen tasaisen läntin sijasta, Saarinen kuvailee.

Uutta teknologiaa kutsutaan vapaamuotoiseksi optiikaksi (siirryt toiseen palveluun). Sen salaisuus piilee linssin muodossa.

Tällä hetkellä valtaosa teollisesti valmistetuista optisista linsseistä on pallolinssejä tai pallomaisia asfäärisiä linssejä. Ne taittavat valoa tasaisesti joka puolelle, ja valon tarkkaan ohjaamiseen tarvitaan useita linssejä, peilejä tai varjostimia.

Uusi, vapaamuotoinen optiikka mahdollistaa kaiken muotoisten linssien valmistamisen. Tällaisten linssien avulla valoa pystytään ohjaamaan mielivaltaisesti. Toisin sanoen yhdellä tarkasti muotoilulla linssillä voidaan tehdä se, mihin ennen tarvittiin kymmeniä linssejä.

Lamppuvalmistajat pitävät kiinni vanhasta

Kiemuraisiin valoihin on kuitenkin matkaa. Vapaamuotoisen optiikan valmistus on vaativaa ja kallista. Linssien 3D-tulostus voi kehittyessään muuttaa tilanteen, mutta toistaiseksi lamppuvalmistajien kiinnostus on ollut laimeaa.

Professori Jyrki Saarisen mukaan valmistajat suhtautuvat tieteen keksintöihin varauksella. Toinen merkittävä syy on led-valojen nopea kehitys.

– Jossain kohtaa olemme tilanteessa, että ainoa mahdollisuus parantaa lamppujen tehoa, on kohdentaa valo oikeaan paikkaan. Mutta koska ledien kehitys on ollut nopeaa, se hetki ei vielä ole tullut, Saarinen selittää.

Tällä hetkellä vapaamuotoisen optiikan tutkimusta ajaa eteen päin pyrkimys vähentää valosaastetta.

Hyvä paha led-valo

Valosaasteen kannalta led-valot ovat kaksijakoinen asia. Toisaalta led-tekniikka mahdollistaa älykkäät valaistusratkaisut, toisaalta niiden huokeat käyttökustannukset voivat kannustaa käyttämään valoja entistä enemmän.

– Usein käy niin, että uudet lamput ovat paitsi energiatehokkaampia myös voimakkaampia ja kirkkaampia. Sitä pidetään automaattisesti hyvänä asiana, vaikka näin ei ole, erikoistutkija Jari Lyytimäki huokaa.

Energiankulutuksesta saatava hyöty vähenee, kun valaistuksen määrää lisätään. Lisäksi ledipohjainen valaistustekniikka sisältää paljon lyhytaaltoista valoa.

– Se on juuri sitä sinisävyistä, kylmää valoa, jolla on eniten biologisia vaikutuksia, Lyytimäki kertoo.

Led-valojen pakkausmerkintä.
Energiatehokkaat ledit eivät kannusta kuluttajia vähentämään valaistusta.Matti Myller / Yle

Haittavalo yhteydessä masennukseen ja ylipainoon

Valon sävyyn kannattaa kiinnittä huomiota etenkin makuuhuoneessa, sillä ihmisten arjessa valosaaste näkyy ennen kaikkea uniongelmina. Kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty yhteys myös haittavalon ja ylipainon ja masennuksen välillä.

– Tiedetään, että valoaltistus liittyy useisiin terveysongelmiin, mutta taustalla vaikuttavia mekanismeja ei tunneta kovinkaan hyvin. Parhaiten selvillä on valon vaikutus hormonijärjestelmään, Lyytimäki sanoo.

Himmennettävillä valaisimilla ja pimennysverhoilla voi taistella terveyshaittoja vastaan, mutta suurin saastelähde löytyy monelta kädestä.

– Kaikkein oleellisinta on, että suljetaan kännykät ja läppärit riittävän ajoissa ennen kuin mennään nukkumaan. Se on helpoin tapa vähentää haitallista keinovaloa, Lyytimäki toteaa.