SM-koripalloilija vaihtoi uransa yli 10 vuoden huumekoukkuun – sitten hän veti pillerit vessanpöntöstä ja huomasi, että sai urheilusta samanlaiset "kiksit" kuin huumeista

Ihmisillä on huomattu olevan suuria eroja endorfiinin vapautumisessa. Tutkimusten mukaan eroon voi vaikuttaa perimä, mutta mahdollisesti myös kuntotaso.

riippuvuus
Toni Nyman Jyväskylän monitoimitalon punttisalissa
Nykyisin Toni Nyman urheilee monipuolisesti kaksi tuntia päivässä. Mutta vielä seitsemän vuotta sitten hän oli huumekoukussa.Jarkko Riikonen / Yle

Marraskuun 9. päivä 2011 Toni Nyman huuhtoi pillerit alas vessanpöntöstä. Huumehelvettiä oli ehtinyt kestää 17 vuotta. Siitä päivästä alkoi Nymanin päihteetön elämä, ja huumeet vaihtuivat urheiluun.

Nykyisin 41-vuotias Nyman asuu Jyväskylässä ja toimii paikallisen koripalloseuran junioripäällikkönä (JBA). Miehen lupaavasti alkanut SM-tason koripalloura katkesi aikoinaan vanhan koulukaverin tarjottua hänelle heroiinia.

17-vuotias ei ollut päässyt polven loukkaantumisen takia pelaamaan ja jäi huumekoukkuun.

Seitsemän vuotta sitten Nymanin taisteltua itsensä lukuisten yritysten jälkeen kuiville, hän kaivoi koristossut uudelleen esiin. Nykyisin hän urheilee monipuolisesti kaksi tuntia päivässä.

– Ensin piti vetää niin kovia treenejä, että oksennus meinasi tulla suuhun. Sain siitä samanlaisia kiksejä kuin alkuun päihteistä, kertoo Nyman.

Kuten huumeet, niin myös liikunta vapauttaa aivoissa endorfiinejä.

Endorfiineilla monta tehtävää

Endorfiinit ovat elimistön itsensä tuottamia opioidijärjestelmän yhdisteitä, jotka parhaiten tunnetaan kivunlievittäjinä. Ne toimivat kuin morfiini, vievät kipua ja tuottavat voimakasta hyvän olon tunnetta, euforiaa.

– Erityisesti kipu, mutta myös monenlaiset stressaavat tapahtumat saavat endorfiinit vapautumaan. Endorfiini auttaa sietämään ja alentamaan kipua, sanoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopstosta.

Endorfiiniä vapauttavat kivun lisäksi myös monet mielihyvää tuottavat asiat, kuten liikunta, nauraminen, seksi, päihteet tai vaikkapa syöminen.

– Esimerkiksi syödessä endorfiini on luonnollinen palkinto: kun nälkä loppuu tai vähenee, niin tuntuu hyvältä, sanoo Saanijoki.

Lisäksi endorfiinilla on lukuisia muitakin tehtäviä elimistössä, esimerkiksi hengityksen, sydämen ja suolen toiminnan säätelyssä.

Toisille liikunta tuottaa iloa ja toisille ei

Osa ihmisistä nauttii liikkumisesta, toisille se on epämieluisaa. Tätä eroa saattaa selittää perimä. Liikunta vapauttaa endorfiineja eri tavoin ihmisillä, kerrotaan Jyväskylän ja Turun yliopistoista.

– Toiset voivat herkemmin kokea liikunnan miellyttäväksi kuin toiset. Mutta ihan tarkkaan sitä kaikkea geneettistä taustaa ei tunneta, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.

– Välittäjäainejärjestelmässä on paljon geneettisiä eroja ja eri mutaatioita. Liikunnallisuus on muutenkin melko paljon geneettisesti säädeltyä, lisää tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.

Endorfiinit eivät ole ainoat mielihyvää välittävät aineet aivoissa. Niitä ovat myös esimerkiksi endokannabinoidit, dopamiinit ja serotoniinit, mutta endorfiinit ovat niistä parhaiten tunnettuja.

Liikunnan aiheuttaman mielihyvän tutkijoissa on olemassa kahdenlaista koulukuntaa, osa tutkijoista on keskittynyt endorfiineihin ja osa endokannabinoideihin. Molemmat järjestelmät tuottavat mielihyvää ja vaihtelevat yksilöllisesti.

Kuntoa parantamalla euforiaa?

Jos perimä ei ole suonut liikunnallisuutta, niin liikunnan aiheuttamaan endorfiinien vapautumisen määrään voi ehkä myös itse vaikuttaa. Turun yliopiston mukaan siihen saattaa mahdollisesti liittyä myös kuntotaso.

– Tutkimusten mukaan jopa kovatehoiseen liikuntaan tottuu nopeasti. Jo muutaman treenikerran jälkeen positiiviset tuntemukset harjoittelun jälkeen kääntyivät nousuun ja stressin tunne puolestaan laskuun, kertoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.

Toistuva liikunta saattaa siis stimuloida myös endorfiinien vapautumista.

Turun yliopistossa valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehty tutkimus osoitti myös eri liikuntasuoritusten tehon vaikuttavan endorfiinien vapautumiseen. Kovatehoinen intervallitreeni, HIIT, vapautti selkeästi endorfiineja ihmisen aivoissa. Se voi helpottaa rankan harjoituksen aiheuttamaa fyysistä ja henkistä rasitusta elimistössä.

Liikunnallisuus ja hyvä fyysinen kunto näyttäisivät vaikuttavan niin, että paljon liikkuvilla vapautuisi liikunnan jälkeen huomattavasti enemmän liikunnan endorfiinejä.

Tiina Saanijoki

Tavanomainen, matalamman tehon tunnin mittainen aerobinen treeni puolestaan ei saanut aikaan vastaavaa endorfiinien vapautumista. Mutta vaikka tunnin aerobinen treeni ei merkittävästi vapauttanut endorfiineja, se lisäsi hyvänolon tuntemuksia ja euforisuutta, jotka myös olivat yhteydessä endorfiinien vapautumiseen.

Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että keskitehoinen liikunta voisi vapauttaa endorfiineja enemmän, jos fyysinen kunto on parempi.

– Tämä voisi selittää sitä miksi heikompikuntoiset eivät saaneet liikunnasta niin paljoa mielihyvää. Mutta tätä pitää kuitenkin tulevaisuudessa tutkia enemmän, sanoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.

Endorfiinien vapautuminen voi innostaa urheilemaan

Aivojen välittäjäainejärjestelmä saattaa olla tärkeä mekanismi, joka vaikuttaa liikuntamotivaatioon ja säännöllisten liikuntaharrastusten ylläpitoon.

Turun yliopistossa halutaan jatkaa tutkimuksia kunnon paranemisen osuudesta endorfiinien vapautumiseen.

– Liikunnallisuus ja hyvä fyysinen kunto näyttäisivät vaikuttavan niin, että paljon liikkuvilla vapautuisi liikunnan jälkeen huomattavasti enemmän liikunnan endorfiinejä, sanoo tutkija Tiina Saanijoki.

– Haluaisin nähdä saako liikuntaharrastuksen aloittaminen ja kunnon paraneminen sohvaperunoissa aikaan muutoksia. Lisääntyykö heillä endorfiinien vapautuminen ja sitä kautta mielihyvä ja intoa liikkua, pohtii Saanijoki.

Liikunnan aikaansaama mielihyvä koostuu monista asioista

Monet asiat voivat tuottaa liikkuessa hyvää mieltä. Tavoitteiden saavuttaminen, sosiaalisuus, raitis ilma tai vaikkapa oma aika voivat tuntua urheillessa mukavalta. Jyväskylän yliopistosta kerrotaan, että liikunnasta koettava mielihyvä onkin moninaisempi asia kuin usein kuvitellaan.

On olemassa ihmisiä, joilla on urheiluun liiallinen riippuvuus.

Urho Kujala

Liikunnan aiheuttaman mielihyvän kokeminen voi olla myös osittain opittua, johon vaikuttaa kasvuympäristö.

– Vaikka rasitustaso olisi sama, niin toinen saattaa tykätä suunnistuksesta, mutta ei uinnista ja päin vastoin. Keskeisin tiedetty asia on, että jos liikunta on liian rasittavaa niin vähän liikkuvat kokevat sen epämiellyttävänä, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala.

Kujalan mukaan tärkeintä on, että liikunta on sopivan rasittavaa yksilölliseen kuntotasoon nähden.

– Esimerkiksi nuorella aikuisella sydämen syketasolla 140-160 vaikkapa puolisen tuntia liikkumalla voidaan saavuttaa jo euforinen tila, kertoo Kujala.

Kujalan mukaan suurin virhe liikunnan markkinoinnissa tehdään, kun yritetään saada huonokuntoiset liikkeelle harrastamaan turhan rasittavaa liikuntaa. Kuntoilu pitäisi aloittaa kevyestä ja miellyttävästä liikunnasta ja saada siitä elämäntapa.

Voiko urheilu aiheuttaa riippuvuutta?

Moni paljon urheileva kokee olevansa liikunnasta riippuvainen. Jyväskylän yliopistosta kerrotaan, että liikuntalääketieteen näkökulmasta toisille kehittyy liikunta-addiktio helpommin kuin tosille.

Liikuntariippuvuutta on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

– On olemassa ihmisiä, joilla on urheiluun liiallinen riippuvuus. He haluavat lähteä rasittavaan liikuntaan, vaikka olisivat kuumeessa tai akillesjänne kipeänä, mikä ei ole järkevää, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala.

Jos en liiku, niin pää menee sekaisin. Se on kuin hedelmäpeli, jossa palikat ei löydä kohdilleen.

Toni Nyman

Ihan kuin morfiini, niin endorfiinikin saa aikaan euforiaa ja voimakasta hyvän olon tunnetta, joka voi olla osallisena addiktoitumiseen.

Aivojen opioidijärjestelmä, mihin endorfiinitkin kuuluvat, on keskeinen riippuvuuksissa. Huumeriippuvuudet saavat aikaan muutoksia opioidijärjestelmän normaalissa toiminnassa. On ajateltu, että liikunnan aiheuttama endorfiinien vapautuminen voisi aiheuttaa liikuntariippuvuutta, kerrotaan Turun yliopstosta.

– Tästä ei toistaiseksi ole tieteellistä näyttöä. Toiminnalliset riippuvuudet kertovat kuitenkin häiriöistä aivojen palkkiojärjestelmän toiminnassa, kertoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.

Urheilu auttaa Nymania pysymään raittiina

Koripallovalmentaja Toni Nyman uhkuu onnea synkän jakson päätyttyä elämässään. Kadulla eläminen, vankilakierteineen ja itsetuhoisine ajatuksineen ovat enää pahoja muistoja. Nyt elämän täyttävät liikunnan lisäksi hyvä parisuhde ja junioreiden koripallovalmennus.

Nyman haluaa liikkua monesta eri syystä, mutta tärkeimpänä urheilu auttaa häntä pysymään erossa päihteistä.

– Minulla on monia hoitokeinoja ja itseäni jatkuvasti hoitaessani, niin liikunta on yksi iso osa itsehoitoa.

Hän haluaa toimia hyvänä esimerkknä nuorille ja olla henkisesti sekä fyysisesti hyvässä kunnossa.

– Aamulla kun käyn kunnolla urheilemassa, niin saan virtaa koko päiväksi. Se auttaa keskittymään ja saamaan illalla unta. Tunnen itseni terveeksi, sanoo Nyman.

Nyman tunnustaa tuntevansa liikuntaan jonkin tasoista riippuvuutta. Jos hän ei jostain syystä pääse urheilemaan, niin hän tuntee sen nahoissaan.

– Jos en liiku, niin pää menee sekaisin. Se on kuin hedelmäpeli, jossa palikat ei löydä kohdilleen, kuvailee Nyman oloaan ja suuntaa sulkapallopelikentältä jatkamaan aamutreenejään Jyväskylän Monitoimitalon kuntosalille.

Toni Nyman Jyväskylän monitoimitalon punttisalissa
Urheilu auttaa Nymanin pysymään erossa päihteistä.Jarkko Riikonen / Yle