Kiista autojen päästöjen vähentämisestä jakaa Eurooppaa

Vahvan autoteollisuuden Saksa jarruttaa EU:n taistelua liikenteen päästöjä vastaan.

autoteollisuus
Pyöräilijä yrittää löytää tiensä liikenneruuhkassa autojen keskellä Pariisissa.
Liikenneruuhkaa Pariisissa lokakuussa 2017.Chesnot / Getty Images

Liikenteen päästöjen torjuminen jakaa EU:n jäsenmaita.

Autojen hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on tärkeää, koska Euroopassa hiilidioksidipäästöistä noin neljännes tulee liikenteestä. Osa eurooppalaisen autoteollisuuden kultamaista ei pidä päästöjen leikkaamista yhtä kiireellisenä.

Tiistaina EU:n ympäristöministerit sopivat Luxemburgissa, että uusien henkilöautojen päästöjä pyritään leikkaamaan 35 prosentilla vuosina 2021–2030 ja pakettiautojen päästöjä leikataan 30 prosentilla.

Tänään keskiviikkona ministerien kantaa aletaan sovitella yhteen EU-parlamentin jo aiemmin sopimaan 40 prosentin leikkaustavoitteeseen.

Saksa johtaa uhmakasta autoblokkia

Autoteollisuuden mahtimaa Saksa johtaa jäsenmaiden ryhmittymää, joka vastustaa tiukkoja päästörajoituksia.

Saksa kannattaa päästöjen vähentämistä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vähennykset laskettaisiin vuoden 2021 päästötasoon verrattuna.

Tiukempia päästörajoituksia kannattaa joukko maita, kuten Suomi. Tiistaina Suomi äänesti lopulta 35 prosentin kompromissiesityksen puolesta. Esitystä vastaan äänesti joukko maita, jotka olisivat halunneet asettaa maalin vähintään 40 prosenttiin.

Volkswagen tehtaalla
Saksa tekee ennusteiden mukaan taas tänä vuonna kauppataseiden maailmanennätyksen. Se vie noin 250 miljardilla eurolla enemmän koneita, tavaroita ja palveluita kuin tuo. Kauppataseet ovat nollasummapeliä: Saksan kanssa kauppaa käyvien maiden taseet ovat yhteensä yhtä paljon alijäämäisiä kuin Saksan tase on ylijäämäinen.Arno Burgi / EPA

Saksan tukena on joukko pienempiä Itä-Euroopan autonvalmistajamaita: Tšekki, Slovakia, Unkari ja Bulgaria. Ne varoittavat, että liian ankarat päästövaatimukset vievät alalta työpaikkoja ja vaarantavat yhtiöiden ansainnan sekä koko alan kilpailukyvyn.

Liikenteen päästömäärillä on suuri merkitys ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä. Liikenteen päästöt ovat EU:ssa ainoa suuri päästöluokka, jossa hiilidioksidipäästöt kasvavat.

Autojärjestö vaati päättäjiltä realismia

Euroopan autonvalmistajien liitto Acea kuvasi viime viikolla EU:n toimia erittäin aggressiivisiksi. Se pyysi päättäjiltä realismia peliin. (siirryt toiseen palveluun)

– Kuluttajia ei voi pakottaa ostamaan sähköautoja ilman että on niihin tarvittavaa infrastruktuuria ja kannustimia, järjestön pääsihteeri Erik Jonnaert sanoi.

EU haluaa lisätä sähkö- ja hybridiautoja Euroopan teillä vuoden 2030 jälkeen.

Saksassa autoteollisuus työllistää noin 800 000 ihmistä, Tšekissä 118 000, Unkarissa 170 000 ja Slovakiassa 300 000. Komission teettämän selvityksen mukaan päästötavoitteen noustessa 40 prosenttiin merkitsisi se 12 000 työpaikan menetystä Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.

Autojen painoarvo maiden viennissä on merkittävä: Saksassa 16 prosenttia, Slovakiassa ja Unkarissa noin kolmannes ja Tšekissä viidennes.

Saksalainen autoteollisuus on erityisesti joutunut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hampaisiin.
Skandaalit ovat ravistelleet Saksan autoteollisuutta.Focke Strangmann/EPA

Brysselissä toimiva ympäristölobbausjärjestö Transport & Environment syytti viime viikolla (siirryt toiseen palveluun)Saksan pitävän koko Eurooppaa panttivankina epäonnistuneen dieselautostrategiansa vuoksi.

– Päätös osoittaa, kuinka kauas komissio ja eräät jäsenmaat ovat luisuneet ilmastojohtajuudesta. Nyt ne asettavat autonvalmistajien edut etusijalle, järjestö arvioi ministerien kompromissia viime yönä (siirryt toiseen palveluun).

Saksan autoteollisuus on ollut suurennuslasin alla viime vuosien skandaalien vuoksi. Päästöskandaalit ovat horjuttaneet luottamusta autoteollisuuden intoon osallistua ilmasto- ja ilmanpuhtaustalkoisiin.

Vuonna 2015 Volkswagen myönsi huijanneensa dieselautojensa päästötesteissä. Tavoitteena oli ollut antaa vaikutelma, että autot olisivat vähemmän saastuttavia kuin ne todellisuudessa olivat.

Saksan hallitus ja autonvalmistajat ovat sorvanneet sopimusta, jolla dieselautojen päästöjä saataisiin vähennettyä ja kaupunkien ilmanlaatua parannettua.

Vähennyksiset auttavat laajempia ilmastotavoitteita

Kaikki eurooppalaiset autoteollisuuden jätit eivät suhtaudu yhtä nuivasti päästövähennykseen. Autoteollisuuden suurmaa Ranska pitää tiukempaa, 40 prosentin päästövähennysvaatimusta välttämättömänä.

Ranskan rinnalla päästöjä haluavat kovemmalla kädellä kuriin myös muun muassa Ruotsi, Hollanti, Tanska, Irlanti, Kreikka, Slovenia ja Luxemburg. Ne arvioivat, että Eurooppaan syntyisi perinteisen autoteollisuuden menettämien työpaikkojen tilalle uusia korvaavia työpaikkoja tuottamaan puhtaampia tuotteita.

Autojätti Espanja kannatti 35 prosentin vähennystasoa.

Hyvin iso parkkipaikka täynnä autoja Saksassa.
Saksan autoteollisuus työllistää noin 800 000 ihmistä.Getty Images

Suomessa virkamieskunta on laskenut osin sen varaan, että autonvalmistajia ohjataan tehokkaasti tuomaan markkinoille nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja.

Logiikkana on, että mitä enemmän Suomi saa vähennettyä liikenteen päästöjä, sitä paremmin se pystyy saavuttamaan niin kutsutun taakanjakosektorin ja Pariisin ilmastokokouksen tavoitteet. Taakanjakosektorilla tarkoitetaan päästökaupan ulkopuolisia aloja, kuten liikennettä.

EU-komissio on asettanut jäsenmaille päästövähennystavoitteet. Jotta Suomi pääsisi tavoitteeseen, tulisi sen puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä.

Jos autojen päästötavoitteet jäävät vaatimattomalle tasolle, Suomen on siis löydettävä päästövähennyksiä muualta.