Mikrobit lasten iholla kielivät pian kasvisravinnosta – Tutkijat karsivat liha-aterioita päiväkotien ruokalistoilta

Hyödyllisten mikrobien määrän uskotaan lisääntyvän ihmisen kehossa, kun se on monipuolisesti kosketuksessa ruokaan.

kasvisruoat
lapsi pesee porkkanoita
AOP

Lapsi keskeyttää hetkeksi leikkinsä tarhakaverin kanssa ja ojentaa käsivartensa aikuiselle. Pumpulipuikko sivelee nopeasti kyynärtaipeen ihoa, ja sitten puikko lähtee laboratorioon analysoitavaksi.

Kuinka paljon ihon näytteestä löytyy mikrobeja – ja ovatko ne hyviä vai pahoja?

Kaksisataa päiväkotilasta Lappeenrannasta, Jyväskylästä, Oulusta ja Helsingistä pääsee ensi vuonna tutkimuskohteiksi ravitsemus- ja ympäristötieteilijöiden hankkeeseen.

Keittiöt karsivat osan päiväkotien ruokalajeissa käytetystä lihasta ja korvaavat sen kasviproteiinilla. Kasvien tiedetään sisältävän, lihaa enemmän, niitä "hyviä mikrobeja" eli bakteereja, jotka vahvistavat ihmisen vastustuskykyä.

Päiväkodit eivät pelkästään rukkaa ruokalistojaan, vaan ne myös päästävät lapset koskettelemaan ruokatarvikkeita enemmän.

– Hyödyllisten mikrobien uskotaan lisääntyvän kaikenlaisesta ihokosketuksesta ruokaan. Perunamaalle ei nyt ole asiaa, koska koeasetelmamme ajoittuu paljolti kylmään aikaan vuodesta. Tutkittaviin päiväkoteihin hankitaan kuitenkin kasvatusruukkuja. Lisäksi lapset saavat omin käsin esimerkiksi saksia yrttejä ruokaansa ja pöydille voidaan jättää esille vaikka pikkutomaatteja suuhun napsittavaksi, ja hävikin vähentämiseksi, erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvailee.

Kyse on siis yhtä aikaa kansanterveydestä ja kiertotaloudesta.

Kasvien ja kasvisten tuominen yhä keskemmälle varhaiskasvatusta liittyy myös suomalaisten kaupungistuneeseen elämäntapaan: urbaani ympäristö on muuttanut ihmisten mikrobistoa ja heikentänyt immuniteettia.

Vaikutuksia vastustuskykyyn jopa viikoissa

Kuinka nopeasti kasvipainotteinen ravinto voi sitten heijastua lapsen bakteerikantaan?

Ravitsemustieteilijä Heli Kuusipalo arvioi muutosten voivan näkyä iholla jo kuudessa viikossa – ja ihon muutokset kertovat muutoksista koko kehossa.

Lapsi syö kaksi kolmasosaa arjen aterioistaan hoitopäivän aikana. Niinpä tutkijat odottavat tuloksia jo puolen vuoden kokeilulta: ensimmäinen mittaus tammikuussa, toinen maalis-huhtikuussa ja viimeinen sively pumpulipuikolla kesäkuussa.

Päiväkodin henkilökunta pitää puolestaan kirjaa siitä, mitä lapset lopulta syövät, ja vanhemmat kirjaavat kotona syödyt ruoat.

Entä mitä lasten lautasille lopulta ruokakokeilussa tarjoillaan? Härkäpapuja vai jotain nyhdettyä? Se riippuu kunnasta, joka ateriat rahoittaa.

– Testiin valittavat päiväkodit eivät siis noudata meidän tutkijoiden sanelemia reseptejä, vaan kunnat itse päättävät, tutkimuksen suuntaviivoja seuraten, miten ne toteuttavat muutokset ruokalistoihin ja ruokakasvatukseen, Kuusipalo sanoo.

Sitran ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan tutkimushankkeeseen (siirryt toiseen palveluun) osallistuvat THL:n lisäksi Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Lue lisää:

Eräs lääke ilmastokatastrofin hoitoon on lasten luontosuhteen elvyttäminen

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa

Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa

Päiväkodin yksinkertainen idea omasta kasvimaasta sai lapset syömään porkkanoita ja tomaatteja

Saako päiväkodissa syödä jäätelöä? Ruoasta on tullut ideologioiden taistelukenttä

Tutkimus: Päiväkodin pihaan kannattaa laittaa muutakin kuin hiekkaa ja pensaita – maassa möyriminen saattaa vähentää lasten riskiä saada nykyajan sairauksia

Metsässä oleskelu lapsena kannattaa – voi jopa vähentää allergista herkistymistä