"Hyvällä fiiliksellä mä sitä teen" – Samuli Kivinen ei saa työstään palkkaa, niin kuin ei moni muukaan kehitysvammainen

Monesta kunnasta puuttuu työhönvalmentaja, joka etsisi kehitysvammaisille palkkatyötä. Jossain heitä on, mutta työtä ei.

kehitysvammaisuus
Samuli Kivinen
Samuli Kivinen ei malttaisi pysyä poissa työpaikaltaan edes lomaviikkoina.Kalle Niskala / Yle

Kello on vähän yli yhdeksän aamulla. 28-vuotias Samuli Kivinen käynnistää imurin tottunein ottein. Hän huolehtii siitä, että Kaustisella Nikulan ravikeskuksen katsomo ja aula pysyvät siistinä. Varsinkin ravien jälkeen katsomosta löytyy roskaa.

Työhön kuuluu monenlaista:

– Pahvin taittelua ja vaikka mitä semmoista... ja roskien viemistä. Kyllä se on väliin raskastakin, Kivinen summaa työpäiviään.

Hän tekee puolta päivää kolme kertaa viikossa. Työ ei ole ansio- vaan avotyötä, jota tehdään tavallisilla työpaikoilla ja siitä maksetaan 0–12 euroa päivässä. Avotyötä tekee Suomessa yli 2000 kehitysvammaista.

Työsuhteisessa palkkatyössä on Kehitysvammaliiton tietojen mukaan noin 500 kehitysvammaista ihmistä. Se on vain kaksi prosenttia kaikista työikäisistä kehitysvammaisista.

Arvion mukaan palkkatyössä voisi olla muutama tuhat enemmänkin, koska monella on jo olemassa jonkin alan koulutus.

Samuli Kivinen siivoamassa.
Samuli Kivisen työhön kuuluu muun muassa katsomon siistiminen. Ravien jälkeen sieltä löytyy roskaa.Kalle Niskala / Yle

Muiden kehitysvammaisten tapaan Samuli Kivisen perustulona on eläke. Sen päälle hän saa muutaman euron työpäivistään. Hän ei huolehdi rahasta, sillä kaikki menee kuitenkin:

– Palkka tulee ja palkka menee, Kivinen tuumaa pilke silmäkulmassa.

– Tärkeä asia on se työkin. Se on tavallaan unelma. Hyvällä fiiliksellä mä sitä teen.

Harva kunta tekee tarpeeksi

Kehitysvammaliitto patistaa kuntia palkkaamaan työhönvalmentajia, jotka etsisivät kehitysvammaisille henkilöille sopivia työpaikkoja ja auttaisivat työelämään siirtymisessä.

Aktiivisimmin tähän ovat tarttuneet Etelä-Suomen sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan kunnat. Varsinkin Etelä-Karjalassa on saatu työhönvalmentajia palkkaamalla hyviä tuloksia.

Liitto toivoo, että viimeistään viiden vuoden päästä vähintään jokaisessa maakunnassa olisi työhönvalmentajia.

– Pohjois-Suomi on vielä melko kartoittamatonta aluetta tällä saralla. Tavoite on, että lähivuosina kaikissa isoimmissa kaupungeissa tai ainakin jokaisessa maakunnassa olisi työhönvalmentajia. Muutaman viime vuoden aikana on onneksi tapahtunut jo paljon, sanoo Kehitysvammaliiton asiantuntija Simo Klem.

Samuli Kivinen taittelee pahvilaatikoita.
Kivisen lempihomma on pahvien taittelu.Kalle Niskala / Yle

Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella kolmihenkinen työhönvalmentajatiimi on löytänyt työtä tällä hetkellä kahdeksalle kehitysvammaiselle ihmiselle. Myös Pohjanmaalla Vaasassa työhönvalmentajia on, mutta siellä työtä ei ole onnistuttu juurikaan löytämään.

Keski-Pohjanmaalla ei sen sijaan ole ainuttakaan työhönvalmentajaa. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kokenut avotyötoiminnan ohjaaja Pirkko Salo ei usko, että nykyjärjestelmä tukee maakunnan kehitysvammaisten työllistymistä.

– Täällä ei ole minun nähdäkseni tällä hetkellä sellaista tahoa, joka hoitaisi työntekijän perehdyttämisen työpaikalla nykyistä paremmin ja olisi asiakkaan tukena työpaikalla. Joskus tarvitaan työyhteisön ja asiakkaan välillä neuvottelevaa henkilöä, joka kävisi läpi, miten asiat kannattaisi hoitaa, Salo sanoo.

Soiten kehitysvammahuollon palvelualuejohtaja Veronica Joskitt myöntää, että kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksia pitäisi parantaa, mutta työ on vaikeaa, koska yrityksillä on paljon ennakkoluuloja.

Kehitysvammaliiton tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kehitysvammaisia ihmisiä joskus palkanneet työnantajat suhtautuvat heidän työllistämiseensä jatkossakin myönteisesti.

Ennakkoluuloja kuitenkin on ja ne liittyvät Kehitysvammaliiton asiantuntijan Simo Klemin mukaan tiedonpuutteeseen. Edellisen aihetta koskevan laajemman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan työnantajat näkivät kehitysvammaiset ja psyykkisesti vajaakuntoiset ihmiset kaikista vähiten haluttuina työntekijöinä.

Kannustinloukusta päästävä eroon

Toinen työllistymistä jarruttava tekijä on eläkkeen menettämisen pelko. Moni kehitysvammainen kykenee vain osa-aikatyöhön ja silloin työnteko ei välttämättä kannata.

Tällä hetkellä kehitysvammainen saa tienata alle 737,45 euroa kuukaudessa ilman, että menettää eläkkeensä. Jotta työnteko olisi kannattavaa, laskee Kehitysvammaliitto, että kehitysvammaisen pitäisi ansaita joko alle tuon summan tai sitten yli 1700 euroa kuukaudessa.

– Aina jos siirrytään tuettuun työhön tai palkkatyöhön, on pidettävä huoli siitä, että asiakkaan perustoimeentulo ei ole heikompi kuin silloin, kun hän on tukien ja eläkkeen varassa, muistuttaa avotyötoiminnan ohjaaja Pirkko Salo.

Kehitysvammaliitto ajaakin mallia, jossa eläkettä ei menettäisi kokonaan vaan sepienenisi palkan mukaan.

– Hallituksella on ollut tavoitteena kannustinloukkujen purkaminen, ja siinä yhteydessä on keskusteltu tällaisesta lineaarisesta mallista. Nyt kuitenkin tilanne näyttää huonolta; malli ei ole saanut kaikilta kannatusta, harmittelee Kehitysvammaliiton asiantuntija Simo Klem.

Klemin mukaan liitolle tulee paljon viestejä kehitysvammaisen työllistäneiltä työnantajilta, jotka haluaisivat lisätä työaikaa tai maksaa enemmän palkkaa, mutta nyt se veisi työntekijältä eläkkeen.

"Onhan tämä unelmatyö"

Samuli Kivisellä on mielestään työtä tällä hetkellä sopivasti, puoli päivää kolmena päivänä viikossa. Silloin ehtii tehdä mielekkäitä asioita myös vapaa-ajalla. Kivinen tykkää raveista, ja siksi työ ravikeskuksen siivoojana sopii hänelle.

– Onhan tämä unelmatyö, hän sanoo.

Hevonen juoksee rakennuksen edessä.
Siivotessa ehtii seurata myös ravureiden harjoittelua radalla.Kalle Niskala / Yle

Samuli Kivinen on ravikeskuksessa töissä nyt kolmatta vuotta – hänen työpanoksensa kerää vuolaita kehuja.

– Samuli on todella tunnollinen työntekijä. Hän tekee asioita omatoimisesti, on aktiivinen ja oppinut hyvin talon tavoille. Hän ei tarvitse enää hirveästi opastusta, vaan töihin on tullut rutiini, kehuu Kaustisen Seudun Raviseuran toiminnanjohtaja Jyri Ahonen.

Raviseura on tehnyt kymmenisen vuotta yhteistyötä alueellisen Kehitysvammaisten Tuki ry:n kanssa. Ravien aikaan yhdistys pyörittää tallikahviota ja saa siitä rahallisen korvauksen.

Toiminnanjohtaja Jyri Ahonen ei pidä mahdottomana ajatuksena, että raviseura voisi joskus ottaa töihin myös palkalla kehitysvammaisia henkilöitä. Muttia kuitenkin mahtuu mukaan.

– Meillä pieni ongelma on se, riittääkö meillä resursseja työntekijän ohjaukseen. Mutta erityisesti tapahtumien yhteydessä ja muissa avustavissa tehtävissä se varmasti voisi toimia, Ahonen pohtii.

Samuli Kivinen ehtii aina välillä seuraamaan työpäivän tuoksinassa raviradalla harjoittelevia ravureita. Kivisen serkku ohjastaa ravihevosia, joten ravimaailma on Kiviselle tuttu.

– Välillä käyn raveissa, mutta välillä en kerkeä. Välillä on kiireitäkin. Kun on tämä työ, niin siinä tulee ohimennen katottua hevosia, Samuli Kivinen santoo.

Lue myös:

Yli 2 000 kehitysvammaista tekee töitä palkatta: "Se on hyväksikäyttöä"

Sama palkka samasta työstä – Vaasan kaupunki työllisti viime kesänä 20 erityisnuorta

Sama palkka samasta työstä – Vaasan kaupunki työllisti viime kesänä 20 erityisnuorta