Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa Suomessa – opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen

Hallitus ja opetusministeriö ovat varanneet merkittävän taloudellisen lisäresurssin ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukemiseen.

ammatillinen koulutus
Sanni Grahn-Laasonen
Vieraana Sanni Grahn-Laasonen (kok) sekä opettaja Rauni Murtovaara-Nikkinen Stadin ammattiopistosta. Haastattelu alkaa kohdasta 6:40. Ammattiopetuksen jälkeen aiheena on sananvapauden hinta. Vieraana Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston pj Jarmo Mäkelä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan (kok.) ammatillisen koulutuksen reformista ei voida tehdä vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska uudistus on ollut voimassa vain muutaman kuukauden.

Amis 2018 kyselytutkimuksen mukaan lähes joka neljäs ammattiin opiskeleva ei ole tyytyväinen saamaansa opetukseen.

– Ammatilliseen opetukseen sijoitetaan vuositasolla 1,8 miljardia euroa. Tästä resurssista on pakko löytyä rahaa myös opetukseen, Grahn-Laasonen totesi tiistai-illan A-studiossa.

Opetusministeri antoi keskustelun lomassa ymmärtää, että opetustilojen ja erilaisten laitteiden osuus on liian suuri ammatillisten oppilaitosten budjeteissa.

Ministeri haluaisikin käydä läpi ammatillisen koulutuksen kustannusrakennetta:

– Se on asia, josta haluankin keskustella koulutuksen järjestäjien kanssa, että mihin resurssit menevät. Meillä on ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus leikkaustenkin jälkeen 1,8 miljardia euroa, niin se kysymys kuuluu, että mihin se raha käytetään, jos ei opetukseen, ministeri sanoo.

Hallitus ja opetusministeriö ovat varanneet merkittävän taloudellisen lisäresurssin reformin toimeenpanon tukemiseen.

– Tässä hankalassa tilanteessa 60 miljoonan euron lisäpanostus on merkittävä asia. Nyt on tarkoitus lisätä opettajien koulutusta sekä tukea myös koulutuksen järjestäjiä. Ammatilliseen koulutukseen on tarkoitus rakentaa digitaalisia järjestelmiä, jotka toivottavasti vapauttavat opettajien aikaa perustyöhön.

"Uudet työkalut käyttöön"

Opetusministeri uskoo, että jokainen koulutuksen järjestäjä pystyy ottamaan käyttöönsä reformin tuomat uudet työkalut.

– Olen siinä käsityksessä, että suurin osa ammatillisen koulutuksen kentästä jakaa reformin päälinjaukset ja tavoitteet sekä pitää hyvinä niitä työkaluja, mitä reformi toi.

Uudistuksen myötä ammatilliseen opetukseen voi hakea myös ympäri vuoden.

– Työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyi myös merkittävästi ja opetuksessa jokaiselle nuorelle opiskelijalle on mahdollista määritellä oma opintopolku.

"Heikoin eväin työharjoitteluun"

Rauni Murtovaara-Nikkinen on asiakaspalvelun opettaja Stadin ammattiopistossa ja hänen mukaan nuoret joutuvat ammatilliseen työharjoitteluun liian heikoin eväin.

– Ammatillisessa opetuksessa on oppilaita, jotka vaativat paljon erityistä tukea. Opettajilla on nyt paljon vähemmän aikaa tukea heitä.

Murtovaara-Nikkasen mukaan ammatillisen koulutuksen reformilla ei ainakaan estetä nuorten syrjäytymiskehitystä.

– Opettajilla tulisi olla enemmän aikaa oppilaille varsinkin ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna. Ryhmähenki on erityisen tärkeä ammatillisissa opinnoissa.

Korjattu klo 23.40: Jutun toista sitaattia tarkennettu.