Piskuinen Bhutan on maailman ainoa negatiivisten hiilipäästöjen maa, mutta muiden maiden välinpitämättömyys uhkaa romuttaa vihreän politiikan

Ilmastonmuutoksen torjunta sopii hyvin Bhutanin politiikkaan, sillä maa pitää menestyksen mittarina onnellisuutta talouskasvun sijaan.

ilmastonmuutos
Yleiskuva Bhutanin pääkaupungista Timphusta ja sitä ympäröivistä vuorista.
Bhutanin pääkaupunki Timphu.Harish Tyagi / EPA

Bhutanin kuningaskunta Himalajalla on ilmastonmuutoksen mallimaa: Bhutanin metsät sitovat enemmän hiilidioksidia kuin maan hiilipäästöt ovat. Valtion politiikassa ympäristön suojelu ajaa lyhyen ajan taloudellisten voittojen ohi.

Bhutan on kuitenkin myös malliesimerkki ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisuudesta. Sielläkin lämpötila nousee ja jäätiköt sulavat.

Samaan aikaan muiden maiden välinpitämättömyys ilmastonmuutoksen torjuntaa kohtaan uhkaa vaarantaa Bhutanin oman ilmastopolitiikan, koska se on riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta.

– Me emme ole tehneet mitään, mutta maksamme kovan hinnan, sanoo johtava bhutanilainen ympäristöviranomainen Tenzin Wagmo uutistoimisto AFP:lle.

Maailman ainoa hiilinegatiivinen maa

Bhutan on maailman ainoa maa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset. Suuri kiitos kuuluu hiiltä sitoville metsille: Bhutan on sitoutunut pitämään pinta-alastaan metsän peitossa ainakin 60 prosenttia.

luostari vuorella
AOP

Nykyisin metsäpinta-ala on 72 prosenttia, lähes samaa luokkaa kuin Suomessa (siirryt toiseen palveluun).

Noin 800 000 asukkaan Bhutan pyrkii kuitenkin pitämään myös päästönsä pieninä. Maa mittaa menestystään bruttokansanonnellisuudella bruttokansantuotteen sijaan, ja yksi onnellisuuden mittareista on luonnon tila.

Luonnon suojelemiseksi ollaan valmiita rajoittamaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Turistien määrää rajoitetaan sesonkiaikana 250 dollarin päivittäisellä maksulla. Bhutan jättäytyi pois Intian ajamasta alueellisesta tiehankkeesta, koska pelkäsi muiden maiden rekkojen saastuttavan ilmaansa. Bhutanin Thimphu on ainoa aasialainen pääkaupunki, jossa ei ole liikennevaloja.

Sähköautoja on nykyisin vain sata, mutta suunnitelmissa on maanlaajuinen sähköautojen latausverkosto.

Bhutanin viisivuotissuunnitelman tavoitteena on vähentää merkittävästi puupolttoaineen tuontia vuoteen 2020 mennessä. Kaksi vuotta sitten rakennettiin Bhutanin ensimmäiset tuuliturbiinit. Maa on myös rakentamassa kymmenen uutta vesivoimalaa Intian tuella.

Vesivoima on jo Bhutanin suurin vientituote. Aasian kehityspankin mukaan siitä tuli toissa vuonna kolmannes vientituloista ja kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tosin Bhutanissa on alettu huolestua siitä, miten vesivoimalat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

USA:n vetäytyminen ilmastosopimuksesta uhka myös Bhutanille

Bhutanin vihreä politiikka on kuitenkin osittain riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Sen pelätään vaarantuvan, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut maansa vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta.

Sopimuksessa rikkaat maat sopivat antavansa vuosittain sata miljardia dollaria eli noin 87 miljardia euroa rahastoon, joka auttaisi kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja torjumaan sitä.

"Lumisade ei kestä enää päivääkään"

Ympäristöjohtaja Tenzin Wagmon mukaan Ilmaston muuttuminen näkyy Bhutanissa jo sulavina jäätikköinä, muutoksina sadossa sekä hyttysten levittämien tautien yleistymisenä. Lämpötila on kivunnut jopa bhutanilaisille vieraisiin 30 asteen lukemiin.

riisinviljelijä härkien kanssa pellolla
AOP

Lämpötilan kohoaminen on merkinnyt muun muassa sitä, että riisiviljelmiä on perustettu alueille, joissa riisiä ei ole koskaan aiemmin viljelty.

– Jopa lumisateiden esiintymisessä on tapahtunut muutos. Aiemmin lunta satoi muutamina päivinä, nyt lumisade ei kestä edes kokonaista päivää, Wagmo sanoo.

Bhutanilaisten huolta lisää se, että maan pääelinkeinot eli maanviljelys, metsätalous ja vesivoiman tuotanto ovat kaikki herkkiä ilmastonmuutokselle.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset