Paljonko sinä olet perinyt? Neljä suomalaista viidestä perii alle 50 000 euroa

Useimmat perivät asunnon, vähän rahaa ja ehkä kesämökin.

perilliset
Avain ja seteleitä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalainen jättää jälkeensä vuosi vuodelta perinnöksi enemmän rahaa. Keskimääräinen perintöosuus oli vuonna 2016 reilut 80 000 euroa. Vuosituhannen alkupuolella se oli noin 20 000 – 30 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden nettovarallisuus oli toissa vuonna keskimäärin 150 000 – 200 000 euroa.

– Jos tästä tiedosta lähtee liikkeelle, niin karkeasti arvioiden keskimääräinen kuolinpesän nettovarallisuus olisi noin 160 000 – 180 000 euroa, yksikön päällikkö Sampo Muotka OP Lakiasioista sanoo.

– Tyypillisessä tilanteessa perittävällä on kaksi lasta. Kun vaikka 160 000 euron perintö jaetaan näiden kahden kesken, niin molemmat perisivät 80 000 euroa. Toki täytyy muistaa, että todellisuudessa tilanteet vaihtelevat hyvin paljon.

Yli puolet perii alle 20 000 euroa

Tilastoitua tietoa perintöjen suuruuksista ei ole verottajallakaan, vaikka 20 000 eurosta saakka perittävä joutuu maksamaan perintöveroa. Numerotietoja verohallinnossa on saatu hallituksen antamista perintöverotuksen muutosta koskevista lakiesityksistä.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2013. Silloin runsaasta 142 000 perinnönsaajasta reilut 40 prosenttia sai perintöä 20 000 euroa tai enemmän. Vajaat 60 prosenttia peri alle 20 000 euroa.

– Alle perintöverotettavan määrän jäävien perintöosuuksien suhteellinen osuus lienee hiukan pienentynyt eli perinnönsaajista useampi perii tänä vuonna yli 20 000 euroa, verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä arvelee.

Viisi vuotta sitten perijöistä vajaa neljännes peri 20 000 – 50 000 euroa ja runsas kymmenes 50 000 – 100 000 euroa. Noin 80 prosentilla perintö jäi siis alle 50 000 euron ja reilulla 90 prosentilla alle sadan tuhannen.

Miljoonaperintöjä Suomessa perii harva. Vuonna 2013 yli miljoonan euron perinnön sai 180 suomalaista.

Näin perintöosuudet jakautuivat v. 2013
Yle / Uutisgrafiikka

Jatkossa suomalainen jättää jälkeensä yhä enemmän omaisuutta, mutta pilkkoo testamentilla perintöosia pienemmiksi

Kuolinpesien omaisuusarvot ovat vuosien saatossa kasvaneet.

– Esimerkiksi suuret ikäluokat ovat vaurastuneet ja heillä on enemmän omaisuutta kuin omilla vanhemmillaan, johtava veroasiantuntija Taneli Lallukka Pääkaupunkiseudun verotoimistosta kuvaa.

Nämä ikäluokat jättävät aikanaan suurehkoja perintöjä.

Myös lapsien määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen, joten perillisiä on vähemmän. Yhä useammassa perheessä on vain yksi lapsi.

Mutta toisaalta ihmiset tekevät entistä enemmän testamentteja, joissa perittävää omaisuutta pilkotaan lapsille ja lastenlapsille.

– Vaikka lapsiluku pienenee, niin testamentin kautta laajennetaan perijäpiiriä, OP:n Sampo Muotka sanoo.

– Testamentataan esimerkiksi suurin osa perinnöstä lapsille. Ja loppuosa voidaan määrätä vaikkapa lapsenlapsille, esimerkiksi kullekin noin 10 000 – 15 000 euroa.

Muotka kertoo, että ihmiset miettivät tänä päivänä perintöasioita melko paljon.

– Nykyään ihmiset tuntevat entistä paremmin perintöveron määräytymisen perusteet ja suunnittelevat, miten perintö jakautuisi perintöverotuksen osalta lasten ja koko suvun kannalta järkevimmällä tavalla.

Testamentin allekirjoitus.
Tiina Kokko / Yle

Alueelliset erot näkyvät perintöjen koossa

Perintöjen koossa on alkanut näkyä myös se, että ihmiset ajattelevat nykyään useammin, ettei kaikkea kerättyä varallisuutta tarvitse jättää perinnöksi. Sitä voi ja kannattaa käyttää omaksi hyväkseen vielä elinaikanaan.

Sampo Muotka uskoo, että myös tämä trendi tulee vahvistumaan ja osittain myös pienentämään perintöjä siitä, mitä ne muuten olisivat.

Perintöjen suuruuteen vaikuttavat yhä enemmän myös alueelliset erot.

– Asuntovarallisuuden eli kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvot ovat paikoin nousseet voimakkaastikin ja jossain päin Suomea vastaavasti laskeneet. Sama näkyy perintöjen arvoissa, Jarmo Salminen verohallinnosta muistuttaa.

– On todennäköistä, että kasvukeskuksissa sijaitsevaa omaisuutta perivät saavat arvokkaampia perintöjä kuin syrjäseuduilla sijaitsevaa omaisuutta perivät pikkuserkkunsa.

parvekkeita
AOP

Tyypillinen perintö on yhä asunto ja vähän rahaa

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan suomalaisten varallisuus koostuu asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen sekä esimerkiksi autojen ja veneiden arvosta sekä maa- ja metsäomaisuudesta. Siihen kuuluu myös rahoitusvarallisuutta eli pörssiosakkeet sekä muut osakkeet, talletukset, rahasto-osuudet ja eläkevakuutussäästöt.

– Tyypillisesti suomalainen omistaa kuollessaan osuuden asunnostaan, kesämökistään, auton, muutaman pörssiosakkeen ja vähän rahaa, Jarmo Salminen kiteyttää.

Asunto on yhä se arvokkain omaisuus, jonka suomalainen jättää jälkeensä.

Tavallista on, että ihmiset asuvat loppuun asti omistusasunnossa, joten perinnöksi jätetään tietysti se asunto ja pankkitalletuksia.

– Entistä enemmän on kuitenkin ollut näkyvissä, että ihmiset säästävät ja sijoittavat eli perinnöksi jää enemmän myös sijoitusvarallisuutta. Siihen suuntaan ollaan menossa, Sampo Muotka näkee.

Ennen perinnöllä maksettiin lainat pois, nyt avustetaan lapsia

Ennen tyypillistä oli maksaa perinnöllä asuntolaina pois ja hankkia ehkä se haaveissa ollut kesämökki.

Nykyään perijöiden joukossa on kuitenkin paljon hieman iäkkäämpiä ihmisiä, joilla ei enää ole asuntolainaa ja kesämökkikin on jo ostettu.

– Osa saattaakin luopua perinnöstä lastensa hyväksi tai sitten perintörahoja käytetään muuten lasten hyväksi, esimerkiksi tukemalla opiskelua ja ensiasunnon ostoa, Sampo Muotka pohtii.

Lue lisää aihepiiristä:

Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun – perinnönjaon seitsemän yleistä virhettä

Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen