Työvuorojen suunnittelu on paras keino lisätä työvireyttä – epäsäännölliseen työhön liittyy myös monia terveysriskejä

Työterveyslaitos on kehittänyt työkalua, jonka avulla voi arvioida piilevää väsymystä. Epäsäännölliseen työhön liittyy terveysriskejä.

Työturvallisuus ja -terveys
Trukit kulkevat yötäpäivää varastoissa.
Jukka Uotila / AOP

Työvuorojen suunnittelu on vaikuttavin keino työvireyden hallitsemiseen, kertoo Työterveyslaitos. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä yli neljäsosa suomalaisista tekee vuorotyötä.

Työterveyslaitos on julkaissut yhteistyössä liikenteen turvallisuusviraston Trafin ja Tukholman yliopiston kanssa beta-versiona netissä maksuttoman Vire-työkalun (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla voi arvioida eri aloilla työvuorojen kuormittavuutta.

– Voi vertailla erilaisia työvuorovaihtoehtoja eli kuinka väsyttäviä vuoroja työvuorolistoissa on. Pidemällä aikavälillä yksilötasolla voi katsoa, jakautuuko väsyttävien vuorojen osuus tasaisesti vai epätasaisesti työntekijäjoukossa, ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

Vire-työkalulla voi ennakoida piilevää väsymystä. Käytännössä Vire toimii siten, että sinne syötetään työvuoroja ja algoritmit ennustavat väsyttävyyttä.

Sallisen mukaan ennuste väsyttävyydestä ei ole riippuvainen työn luonteesta. Piilevä väsymys on väsymystä, jota kertyy elimistöön esimerkiksi siitä syystä, että olemme väärään vuorokauden aikaan hereillä, nukkuneet liian vähän, valvoneet liian pitkään tai kaikki syyt yhdessä.

– Piilevä väsymys voi pysyä piilevänä, jos olemme kovin aktiivisia. Sitten kun pysähtyy, väsymys pääsee pintaan ja se myös koetaan voimakkaana.

Työvuorot voivat vaikuttaa elintapoihin

Työvireyden seuraaminen on tärkeää, sillä Työterveyslaitoksen Sallisen mukaan vireyttä parantamalla voidaan voimakkaasti vaikuttaa paitsi työturvallisuuteen myös todennäköisesti työterveyteen.

– Liikenteestä tiedetään, että noin joka kuudennessa vakavassa liikenneonnettomuudessa kyse on väsymyksestä tai väsymys on vähintäänkin vaikuttavana tekijänä. Samoin tiedetään, että epäsäännöllisiin työvuorojärjestelyihin liittyy muutaman kymmenen prosentin lisääntynyt tapaturmariski, jossa väsymys on keskeinen osatekijä, Sallinen kertoo.

– Tiedämme, että epäsäännölliseen työhön liittyy monia terveysriskejä. Sydänterveys, erilaisten syöpien riski, lisääntymisterveys ja depressio ovat esimerkkejä sairauksista, joiden riski lisääntyy, jatkaa Sallinen.

Tiedämme, että epäsäännölliseen työhön liittyy monia terveysriskejä. Sydänterveys, erilaisten syöpien riski, lisääntymisterveys ja depressio ovat esimerkkejä sairauksista, joiden riski lisääntyy.

Parantamalla työvuorojärjestelyjä voidaan jossain määrin vaikuttaa myös elintapoihin, sillä epäsäännölliset työajat voivat ajaa huonoihin elintapohin, kuten tupakan, alkoholin ja epäterveellisen ruuan yleistymiseen sekä liikunnan vähentymiseen.

Peräkkäisiä yövuoroja vähemmän

Työministeri Jari Lindström (sin.) toi syyskuun lopussa hallituksen esityksen työaikalain kokonaisuudistuksesta eduskuntaan. Työaikalain uudistuksessa on myös vuorotyöläisiä koskevia kohtia, esimerkiksi perättäisten yövuorojen määrää esitetään rajoitettavaksi seitsemästä viiteen.

Työterveyslaitoksen suositus on, että yövuoroja olisi peräkkäin huomattavasti vähemmän, vain kaksi.

– Suositus perustuu siihen, että käytännössä vuorokausirytmin muuttaminen ei näytä onnistuvan, vaikka peräkkäisiä yövuoroja olisi viisi tai seitsemän tai vuorokausirytmi muuttuu hyvin vähän, ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

Lue lisää:

Vuorotyöläinen! Jos työvuorolistasi laadittaisiin näin, jaksaisit paremmin