Koelaitoksella tehdään jo hiilidioksidipäästöistä polttoaineita – yksi keino torjua ilmastonmuutosta, kun hälytyskellot jo soivat

VTT ja energiayhtiö St1 ovat käynnistäneet Jokioisissa kokeilun, jossa teollisuuden hiilidioksidista tuotetaan hiilivetyjä. Menetelmä auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

hiilidioksidi
Koelaitoksen laitteistoa Jokioisilla
Konttiin rakennetun koelaitoksen on määrä toimia muutaman viikon ajan.Timo Leponiemi / Yle

Jokioisten bioetanolitehtaan viereen rakennetulla VTT:n pilottilaitoksella kokeillaan, miten hiilidioksidia voidaan jalostaa uusiin tuotteisiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koelaitos on tässä muodossa oikeasti toiminnassa.

Jokioisissa hiilidioksidia syntyy, kun etanolia valmistetaan elintarviketuotannon jätteistä. Tähän asti hiilidioksidi on laskettu ilmaan.

Uudessa menetelmässä ilmastoa rasittavat hiilidioksidipäästöt kierrätetään ja samalla vähennetään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. St1:tä ajaa kokeilussa eteenpäin halu korvata fossiilisia polttoaineita.

St1:n jalostustoiminnan johtaja Patrick Pitkänen
St1:ssä halutaan korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energiamuodoilla, kertoo jalostustoiminnan johtaja Patrcik Pitkänen.Timo Leponiemi / Yle

– Me haluamme hyödyntää kaiken sen, mitä me tuotamme. Hiilidioksidi on meillä yksi sivutuote. Vielä on kuitenkin pitkä matka siihen, että tällä teknologialla voitaisiin korvata kaikki fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kaikkea pitää kuitenkin kokeilla, kertoo St1:n biojalostustoiminnan johtaja Patrick Pitkänen.

Polttoaineen valmistaminen ei ole vielä kannattavaa

Uudella teknologialla hiilidioksidista ja elektrolyysillä valmistetusta vedystä saadaan hiilivetyjä, joista jatkojalostetaan dieseliä, bensiiniä ja kemikaaleja. Toistaiseksi polttoaineiden valmistaminen hiilidioksidipäästöistä ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä elektrolyysissä tarvitaan paljon sähköä.

Toiminnan kannattavuutta on kuitenkin arvioitu myös tulevaisuutta ajatellen. Kannattavaksi se muuttuisi esimerkiksi silloin, kun sähkö olisi noin kolmanneksen nykyistä halvempaa, laskee erikoistutkija Janne Kärki VTT:ltä.

– Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja ja uusia teknologioita. Me haluamme näyttää, että meillä on näitä ratkaisuja valmiina ja toteutettavissa. Tässä on kyse pienen mittakaavan kokeilusta ja maailman pelastamiseen tarvitaan valtava määrä tällaisia ja muita puhtaita ratkaisuja. Tämä on yksi esimerkkilaitos, osa kokonaisuutta, Kärki kertoo koelaitoksen merkityksestä.

VTT:n ja St1:n pilottilaitos
VTT:n ja St1:n konttiin rakennettua koelaitosta esiteltiin maanantaina Jokioisilla.Timo Leponiemi / Yle

Tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden kehittyminen on tärkeässä roolissa – samoin sekin, miten tuotetaan uusiutuvaa energiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

– Tämä nivoutuu myös uusiutuvan sähköenergian varastointiratkaisuihin. Aina ei ole järkevää varastoida sähkönä, vaan siitä voi tehdä muita tuotteita – kuten tässä vedestä sähköenergialla tuotettua vetyä, joka käytetään jatkoprosesseissa, Kärki kertoo.

Vähemmän hiilidioksidia ilmakehään

Ilmaston kannalta hiilidioksidin hyödyntäminen on kuitenkin järkevää, sillä se vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja kokonaisuutena päästöjä ilmakehään. Hiilidioksidista valmistetuista tuotteista saadaan myös lisätuloja, todetaan St1:ltä.

Yhtiöllä on nyt puolenkymmentä etanolilaitosta. Jokaisen yhteyteen voidaan rakentaa Jokioisten koelaitoksen kaltainen laitos. Kuluttajalle uudella tavalla tuotetut polttoaineet voivat näkyä kukkarossa.

– Voi olla, että jatkossa polttoaineet maksavat enemmän. Se on hinta, mikä meidän täytyy maksaa siitä, että ilmastonmuutos lopetetaan, sanoo Patrick Pitkänen.

Keskeinen innovaatio ilmastonmuutoksen torjunnassa

Entinen ympäristöministeri, nykyinen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Hämeenlinnasta pitää Jokioisten koelaitosta keskeisenä innovaationa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
Europarlamdentaarikko Sirpa Pietikäinen varoittaa, että ilmastonmuutoksen suhteen hälytyskellot soivat.Timo Leponiemi / Yle

Pietikäinen huomauttaa, että toimintaprosessit pitää keksiä ja ymmärtää uudella tavalla.

– Syy siihen, miksi tätä ei ole tehty aiemmin, on meidän korvien välissä ja ennen kaikkea politiikassa. Me emme vaadi, me emme tue ja me emme kannusta tähän, moittii Pietikäinen.

– Meillä on kiire, mutta eikö se ole hyvä uutinen? Me tiedämme ongelman, meillä on olemassa teknologioita sen korjaamiseen ja meillä on siihen myös rahat. Nyt ei tarvita kuin poliittista tukea ja ymmärrystä.

Sirpa Pietikäisellä on poliitikkona ollut mahdollisuus vaikuttaa asioihin, mutta hän myöntää, ettei ole ollut tarpeeksi tehokas.

– En taatusti ole ollut, kuten tuloksista voidaan nähdä. Meillä valtavirtapolitiikka miettii edelleen asioita lineaarisesti, kun ongelmat kasvavat eksponentiaalisesti. Toivottavasti poliitikot eri puolueissa ja eri maissa toimivat nyt tämän eteen.

Pietikäinen kaipaa suunnan muuttamiseen myös kansalaisten tukea. Ihmisten pitää vaatia kestäviä ratkaisuja.

– Jos tämä otetaan tosissaan, meillä on 30 vuotta aikaa ratkoa nämä ongelmat, uskoo Pietikäinen optimistisesti.