"Missä te olitte silloin, kun ympäristövaikutuksia arvioitiin?" Tunteet kuohahtivat miljardiluokan sellutehdashankkeen yleisötilaisuudessa

Sadat kuopiolaiset halusivat kuulla, mitä maailman suurinta havusellutehdasta Kallaveden rannalle suunnittelevalla yhtiöllä oli kerrottavana.

teollisuus
Timo Piilonen keskustelee ihmisien kanssa Finnpulpin tiedotustilaisuuden loputtua.
Finnpulp järjesti Kuopiossa avoimen keskustelutilaisuuden tehdashankkeesta keskiviikkona. Yle videoi osan tilaisuudesta. Voit katsoa tallenteen tästä. Kuvassa projektijohtaja Timo Piilonen. Äänessä on tehtaan edustajien, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yleisön lisäksi toimittaja Anu Rummukainen.

Uuden havusellutehtaan ympäristövaikutukset nousivat pääosaan Finnpulpin järjestämän yleisötilaisuuden keskusteluissa. Tehdasta Kuopioon suunnitteleva yritys järjesti avoimen keskustelutilaisuuden Kuopiossa keskiviikkona.

Tilaisuutta seurasi täysi sali, noin 300 kuulijaa. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään elokuvateatterin saliin, vaan järjestyksenvalvojat käännyttivät viimeiset tulijat. Ensimmäiset yleisöstä tulivat paikalle jonottamaan sisäänpääsyä yli puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Kaksi ja puoli tuntia kestänyt tilaisuus oli aikataulutettu siten, että suurin osa ajasta meni Finnpulpin edustajien ja yhtiön kutsumien puhujien alustuksiin. Yleisön kysymyksistä vain kouralliseen ehdittiin vastata.

Finnpulpin vastustajien pettymys purkautui pienenä levottomuutena tilaisuuden lopussa, kun Ylen suora verkkolähetys oli jo päättynyt. Joukko sellutehtaan vastustajia haastoi Finnpulpin projektijohtaja Timo Piilosen ärhäkkäästi tehtaan ympäristövaikutuksista.

– Ostatko rantatontin Kallaveden rannalta? Uiko sinun lapsenlapset siinä järvessä? vastustajat utelivat Piiloselta.

– Kyllä voisin [ostaa]. Olen asunut tehtaan vieressä ikäni. Ui varmaan, tämä vastaili.

Kaikki tilaisuuden yleisövieraat eivät luonnollisestikaan olleet tehdasta vastaan. Joukossa oli kahden vaihtoehdon välillä tasapainoilijoita ja niitä, jotka ovat avoimesti Finnpulpin puolella. Kertoipa joku kouluttautuvansa parhaillaan uuteen ammattiin Finnpulpin tarjoamien työmahdollisuuksien toivossa.

Nämä asiat nousivat esille yleisön kysymyksissä

Kuopion vihreitä edustava Petri Nieminen epäili puheenvuorossa, että Finnpulp johtaisi Kallaveden ekologisen tilan heikkenemiseen hyvästä tyydyttäväksi. Hän tahtoi tietää, onko tehtaalla tämän jälkeen edes vesienhoitodirektiivin mukaisia edellytyksiä toimia.

– Oma näkemykseni on, että jos vesistöluokitus tippuu, varmasti tutkitaan, mikä on Finnpulpin ja mikä luonnollisen muutoksen osuus, vastasi projektijohtaja Timo Piilonen.

Kuopiolainen kristillisdemokraatti Rauno Taskinen kysyi, miten sellutehtaan tarvitsemat lisähakkuut vaikuttavat metsien hiilinieluun eli kykyyn sitoa hiiltä.

Tähän Piilonen vastasi pitävänsä harvennusrästien hoitamista nopeimpana tapana lisätä metsien kasvua. Harvennushakkuut tuottavat kuitupuuta sellutehtaalle.

– Ja harvennuksen jälkeen metsä kasvaa ihan eri tavalla.

Timo Piilonen käy kärkästä keskustelua ihmisten kanssa tilaisuuden päätyttyä.
Projektijohtaja Timo Piilonen vastaili ahkerasti sellutehtaan kriitikoiden kysymyksiin.Matti Myller / Yle

Kuopion luonnonystäväin yhdistystä edustava Sampo Jaakkola esitti huolensa siitä, että Finnpulpin tulo vaikeuttaisi paitsi matkailuelinkeinoa, myös sahojen toimintaa, koska sellutehdas nostaisi puutavaran hintaa.

Tehtaan edustajat huomauttivat, että haittavaikutuksia on jo tutkittu ympäristövaikutusten arvioinnissa. Maakuntajohtaja Marko Korhonen lisäsi, ettei matkailun ja teollisuuden tarvitse aina olla vastapuolia.

– Esimerkiksi Kemi on teollisuuskaupunki, joka on profiloitunut matkailukaupungiksi. Siellä, missä matkailu ja teollisuus ovat todellisuutta, niitä ei nähdä vastakkainasettelun kautta, hän painotti.

Aino Räsänen sanoi viettävänsä paljon aikaa tehtaan tontin lähistöllä. Hän kertoi, että jo Sorsasalon tähänastisen sellutuotannon päästötkin aiheuttavat terveysoireita.

Hänelle Timo Piilonen vastasi, että Finnpulpin aiheuttamat hajuhaitat todennäköisesti helpottaisivat ajan myötä.

– Emme voi taata, että Kuopiossa ja lähiympäristössä ei koskaan haise. Jos häiriö on pitkäaikainen, ei ole muuta keinoa kuin ajaa tehdas alas. Mutta yleensä ne ovat lyhyitä häiriöitä. Ensimmäisen kahden vuoden aikana häiriöitä on varmaan enemmän, kun tehdasta trimmataan. Sen jälkeen erittäin harvoin.

Mies viittaa yleisössä Finnpulpin tiedotustilaisuudessa.
Yleisön kysymyksiä oli niin paljon, että kaikkiin ei ehditty saada vastausta.Matti Myller / Yle

Finnpulpin vastustus on kiihtynyt ympäristöväessä sitä mukaa, kun tehtaan toteutuminen on tullut todennäköisemmäksi. Kansanliikkeen mahdollisuudet vaikuttaa hankkeeseen ovat pienet nyt, kun ympäristölupakin on sinettiä vaille varma. Tämä sai tehtaan naapurissa asuvan Sauli Ahvenniemen näpäyttämään vastustajia.

– Missä te olitte silloin reilut kolme vuotta sitten, kun ympäristövaikutusten arviointi alkoi? Sen vajaan vuoden aikana Finnpulp kuunteli meitä hyvin herkällä korvalla ja kävimme tiukkaa vääntöä ja kovaakin keskustelua.

"Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia"

Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson antoi tilaisuuden aluksi tiivistelmän massiivisen hankkeen ääripiirteistä. Hän kertoi Kuopion olleen ensimmäinen vaihtoehto tehtaan sijoituspaikaksi, vaikka muitakin mahdollisuuksia oli.

– Täällä oli erittäin hyvä vastaanotto, löytyi tontti ja logistiikka oli kunnossa. Täältä on mahdollisuus kuskata lopputuotetta Kotkan tai Rauman satamaan tai jopa Helsinkiin.

Fredrikson kuvasi Finnpulpin edustamaa teollisuutta alaksi, jonka tietotaito on vahvasti kotimaassa. Hänen mukaansa lähes kaikki maailmalle toimitettavat biotuotetehtaat perustuvat suomalaiseen teknologiaan ja myös suuri osa laitteistosta valmistetaan Suomessa.

Jos tehdas etenee suunnitellusti, sen rakentaminen on kiivaimmillaan vuoden 2020 kesällä. Tällöin tarvitaan Pohjois-Savoon jopa 3 000 rakentajaa, eikä kaikkia löydy Suomesta.

– Fakta on, että siellä tulee olemaan paljon ulkomaalaisia ihan siitä johtuen, että Suomesta ei löydy esimerkiksi luokkahitsareita sellaista määrää tälle aikavälille, projektijohtaja Timo Piilonen kertoi.

"Niin laaja taloudellinen paukku"

Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen sanoi Finnpulpin olevan “niin laaja taloudellinen paukku”, ettei vastaavasta ole maakunnassa aiempaa kokemusta.

Rambollin konsulttiselvityksen mukaan Finnpulp tuo maakuntaan 1 500 työpaikkaa ja yhteensä koko maahan 3 400 työpaikkaa. Suurin osa tästä liittyy valtavaan määrään puuta, jonka tehdas toimiakseen tarvitsee.

– Puunhankinnan osuus koko talousvaikutuksista on valtava. Suurin osa metsistä on yksityisten ihmisten metsiä ja se luo ihan uudenlaisen dynamiikan puukaupan puolelle.

Korhonen kuitenkin antoi ymmärtää, että Pohjois-Savon infrastruktuuri ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa miljardiluokan selluhanketta varten.

Ympäristöasiantuntijat rauhoittelivat kauhuskenarioita

Ympäristökeskuksen asiantuntija Olli Malve keskittyi lähinnä Finnpulpin fosforipäästöihin. Hän sanoi tehtaan tuomien päästöjen nostavan Kallaveden pistekuormituksen 1990-luvun alun tasolle, mutta katsoi järven ekologisen tilan pysyvän silti hyvänä.

Malve kertoi, että Finnpulpin jälkeenkin järveen huuhtoutuvat fosforipäästöt tulisivat vain 6-prosenttisesti rannalla olevista pistemäisistä kuormittajista. Ylivoimaisesti suurempia kuormituksen lähteitä olisivat edelleen maatalous ja luonnonhuuhtouma.

Finnpulpin kutsuma ympäristöalan konsultti Jukka Tana puolestaan vakuutteli yleisölle, että tehtaan jätevesien AOX-pitoisuuksista ei ole mitään haittaa sen enempää juomavedelle kuin järviluonnollekaan.

Sen sijaan esimerkiksi Finnpulpin vastustajien huolenaiheena olevasta sulfaattikuormituksesta ei tilaisuudessa kuultu juuri mitään.

Finnpulp Oy haluaa perustaa biotuotetehtaan Kuopion Sorsasaloon, Kallaveden rannalle. Toteutuessaan tehdas olisi maailman suurin havusellutehdas, joka tuottaisi vuodessa 1,2 miljoonaa tonnia sellua.

Yhtiön toiveissa on, että se pääsisi aloittamaan tuotannon vuoden 2021 lopussa. Täyteen kapasiteettiin tehdas pääsisi seuraavana vuotena. Aikataulu on kuitenkin vielä epävarma muun muassa sen vuoksi, että tehtaan vastustajat yrittävät viedä ympäristölupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kuvamanipulaatio

Korjaus 11.10.: Finnpulpin on arvioitu tuovan koko maahan 3 400 työpaikkaa eikä 3 600, kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa virheellisesti luki.