Suomessa asuu jopa 3 000 tyttöä, jotka ovat vaarassa joutua silvotuiksi – ympärileikatut usein Somaliasta ja kurdialueilta

Kätilöopintoihin ja terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen kaivataan lisää kokemusasiantuntijoita.

tyttöjen sukupuolielinten silpominen
Anonyymi nuori nainen makaa sängyssä
Maassamme asuu arviolta yli 10 000 tyttöä tai naista, joiden sukupuolielimet on silvottu.Marvi Lacar / Getty Images

Suomessa on jopa 3 000 tyttöä tai naista, joilla on riski joutua silvotuiksi, paljastaa THL:n perjantaina julkaistu kartoitus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreiden tietojen mukaan maassamme asuu arviolta yli 10 000 tyttöä tai naista, joiden sukupuolielimet on silvottu.

– Lisäksi riskin alla joutua vielä Suomessa asuessaankin silpomisen kohteeksi on arviolta 650–3000 tyttöä, kertoo THL:n asiantuntija Mimmi Koukkula lasten, nuorten ja perheiden yksiköstä. Suomessa ei tiettävästi kuitenkaan ole silpomisia toimitettu, vaan tytöt on lähetetty toimenpidettä varten ulkomaille.

– Suuri vaihtelu jälkimmäisessä lukuarviossa liittyy olettamuksiin, että toisen sukupolven edustajista juuri ketään ei silvota tai että silpominen on yhtä yleistä kuin edellisellä sukupolvella lähtömaassa, kertoo Koukkula.

Ihmisoikeusliiton mukaan tyttöjen sukuelimiä silvotaan erityisesti monissa Afrikan maissa, mutta myös paikoin Lähi-idässä ja Aasiassa. Siirtolaisuuden myötä käytäntö on levinnyt myös maihin, joissa sitä ei ole aiemmin esiintynyt.

Ihmisoikeusliiton mukaan suurin osa Suomessa asuvista ympärileikatuista naisista on alun perin Somaliasta, Etiopiasta, Eritreasta ja kurdialueilta.

naisen sukuelimen ympärileikkaustapoja, grafiikka
Yle Uutisgrafiikka, FGM

Silpomisen kitkemisessä käsitys ongelman laajuudesta on olennaista

Suomessa ei ole toistaiseksi kerätty systemaattisesti tietoa tyttöjen ja naisten ympärileikkauksista.

– Tiedonkeräämiselle on kuitenkin tarvetta, sillä silpomisten ehkäisytyön kannalta on oleellista tunnistaa ilmiön laajuus, Koukkula toteaa.

Tiedonkeruuta on pyritty parantamaan muun muassa siten, että äitiyskorttiin lisättiin vuonna 2016 kohta, jossa kysytään, onko ympärileikkausta tehty tulevalle äidille.

– Raskaana olevilta siis kysytään asiasta äitiysneuvolassa ja tieto välittyy kortista myös synnytyssairaalaan. Sairaalassa kerätään rekisteriin tiedot synnyttäjistä, joille on tehty ympärileikkaus ja avausleikkaus Koukkula kertoo.

Muutakin tilastotietoa on Koukkulan mukaan luvassa lähitulevaisuudessa.

– Suomessa kerätään parhaillaan tietoja tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen osalta kahdessa erillisessä ulkomaista syntyperää olevia naisia koskevassa tutkimuksessa.

Lisäksi hoitoilmoitusrekisteriin kootaan tietoja ympäri- ja avausleikkauksesta ja ensi vuonna myös valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä kysytään tyttöjen ympärileikkauksesta.

THL kertoo suunnanneensa tyttöjen ympärileikkauksia käsittelevää verkkokoulutusta monikulttuuriseen asiakastyöhön (siirryt toiseen palveluun) terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille. Materiaalista löytyy käytännön tietoa muun muassa ympärileikkauksen uhan alla olevan tai jo ympärileikatun tytön kohtaamisesta, ilmoitusvelvollisuuksista ja lainsäädännöstä.

Kätilöopiskelija: Teorian ohelle kokemusasiantuntijuutta

Kätilöopiskelija Ulla Karhu ammattikorkeakoulu Metropoliasta kertoo, että toistaiseksi käytännössä kätilöopinnoissa ympärileikatun kohtaaminen jää vielä liiaksi teorian tasolle.

– Kätilöopintoihin sisältyy vain muutama oppitunti siitä, miten toimitaan, kun synnyttämään tulee nainen, joka on käynyt läpi sukuelinten silpomisen. On täysin sattumanvaraista, kohtaako sellaista omissa harjoittelujaksoissaan, Karhu sanoo.

Hän muistuttaa, että jokaisessa näistä synnytystilanteista kyse äidin ja lapsen hengestä, ja siksi on osattava toimia oikein. Karhun mielestä opintoihin olisi saatava kaksi muutosta.

Kätilöopiskelija harjoittelee synnytystä nukkesynnyttäjän kanssa.
Kätilöopintoihin sisältyy vain muutama oppitunti siitä, miten toimitaan, kun synnyttämään tulee nainen, joka on käynyt läpi sukuelinten silpomisen.AOP

– Koulutuksessa pitäisi olla enemmän lähiopetusta, joka antaisi tuntumaa siihen, miten pitää toimia ja asetella sanansa, kun kohtaa äidiksi tulevan naisen, jolla on silvotut sukuelimet. Näin vältyttäisiin tilanteelta, jossa silvottu nainen tulee kätilön eteen ensimmäistä kertaa silloin, kun synnytys on jo käynnistynyt.

– Lisäksi tarvittaisiin kokemusasiantuntijoita, jotka aivan konkreettisesti kertoisivat, miltä silpominen ja sen seuraukset tuntuvat naisen elämässä.

Koulussa opitaan Karhun mukaan siitä, että ympärileikkauksia tehdään eri maissa ja kulttuureissa useilla eri tavoilla sukuelinten viiltelystä ja polttamisesta aina siihen saakka, kun naisen klitoris on poistettu ja häpyhuulet typistetty ja ommeltu yhteen niin, että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi on jätetty vain pieni aukko. Ja että avausleikkaus on välttämätön.

– Laki velvoittaa kätilöä ylläpitämään ammattitaitoaan, mutta sekin on hankalaa ilman kokemusasiantuntijuutta. Esimerkiksi tapauksissa, joissa kätilöksi kouluttautuminen on tapahtunut vaikkapa muutama vuosikymmen sitten, ja silvotun naisen kohtaaminen oli todella harvinaista.

Aiheesta aiemmin:

Ympärileikattuja synnyttäjiä pelkästään Tyksissä joka viikko – hoitohenkilökuntaa koulutettava lisää äitien ja heidän perheidensä kohtaamiseen