Espanjassa kaksi denguetartuntaa – Ilmaston lämpeneminen voi lisätä trooppisia sairauksia myös Euroopassa, mutta tähän on varauduttu

Matkailijoiden mukanaan tuomat taudit voivat tulevaisuudessa levitä helpommin myös Euroopassa.

denguekuume
Tiikerihyttynen
Tiikerihyttynen, Aedes Albopictus.James Gathany / CDC / Getty Images

Ilmaston lämpeneminen voi tuoda lisää trooppisia virustauteja myös Eurooppaan.

Viruksia levittävien hyttyspopulaatioiden elinalueet voivat lisääntyä ja elinolosuhteet parantua.

Tällöin matkailijoiden mukanaan tuomat taudit, kuten denguekuume tai chikungunya-virus, voivat päästä leviämään nopeammin paikallisesti.

THL: Espanjan denguekuumeesta ei vaaraa matkailijoille

Maailman terveysjärjestö WHO on aiemmin todennut, että ilmastonmuutos tekee trooppisten virustautien leviämisen helpommaksi myös Euroopassa.

Espanjan viranomaiset kertoivat tiistaina (siirryt toiseen palveluun), että Etelä-Espanjassa on tavattu ensi kertaa kaksi kotoperäistä denguekuumetartuntaa.

Kumpikaan sairastuneista ei ole matkustanut tropiikissa. Viranomaiset selvittävät tartuntojen alkuperää, kertoi El País -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Matkailijoiden ei tarvitse huolestua Espanjan tartuntatapauksista, kertoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Riski saada dengue Espanjasta on hyvin pieni ja todennäköisesti epidemia rajoittuu pienelle alueelle, Sane arvioi.

Sairastuneet ovat saman perheen jäseniä ja he ovat oleskelleet tartuntavaiheessa Etelä-Espanjassa Cádizin ja Murcian alueilla.

Tautia levittävä tiikerihyttynen on yleistynyt viime vuosina Välimeren rannikolla, mutta se viihtyy varsin rajatussa elinpiirissä.

– Tiikerihyttynen saattaa lennellä muutaman sadan metrin säteellä, ja tartuntoja voi esiintyä rajatulla alueella. Se viihtyy omassa pienessä kuplassaan, Sane kuvaa.

Thaimaalainen mies suihkuttaa kemikaalia moskiittoja vastaan Bangkokissa.
Thaimaalainen mies suihkuttaa kemikaalia moskiittoja vastaan Bangkokissa 19. syyskuuta.Rungroj Yongrit / EPA

Rahtikuljetusten tuoma hyttyslaji

Tavallisesti dengueta ja chikungunyaa levittää trooppisilla alueilla keltakuumehyttynen, aedes aegypti. Euroopassa tavallisin levittäjä on tiikerihyttynen, aedes albopictus.

Euroopassa puhjenneissa trooppisissa virustartunnoissa on tavallisesti ollut kyse jonkun matkailijan ulkomailta tuomasta ensimmäisestä tautitartunnasta. Kotiinpaluun jälkeen, hyttysten pistojen välityksellä, tauti on tarttunut eteenpäin.

WHO:n mukaan hyttyslaji on levinnyt Aasiasta Eurooppaan rahtikuljetusten mukana jo vuosikymmeniä sitten.

Toistaiseksi trooppisia tauteja levittävät hyttyset eivät selviä Etelä-Euroopassa talven yli.

Tutkijat ovat tehneet mallinnoksia hyttysten mahdollisesta leviämisestä ja käyttäytymisestä 2030–2050-luvuille tultaessa. Tautien leviämisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.

– Lämpimässä hyttyset lisääntyvät nopeammin, samoin hyttysten kantamat taudinaiheuttajat, professori Jan Semenza Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksesta ECDC:stä sanoi brittilehti Guardianille elokuussa (siirryt toiseen palveluun).

THL:n mukaan epidemioita ei voi ennustaa pelkkien säämallien perusteella.

– Siihen vaikuttavat myös elinolosuhteemme ja -tapamme ja se, miten altistumme hyttysille, sanoo Sane.

Keltakuumehyttynen Aedes aegypti mosquito mikroskoopin läpi katsottuna.
Keltakuumehyttynen aedes aegypti mikroskoopin läpi katsottuna.Leonardo Munoz / EPA

Joillakin alueilla kuumat ja kuivat hellejaksot lisääntyvät. Tämä voi vähentää kosteikoilla tavallisesti viihtyviä hyttyspopulaatioita.

Kaupungistumisen, kehittyneen infrastruktuurin ja sanitaation johdosta hyttyskannoilla on vähemmän leviämismahdollisuuksia nyky-Euroopassa kuin Rio de Janeiron faveloissa. Elinolot ovat aivan toiset kuin toisen maailmansodan lopussa, jolloin malariaakin esiintyi yleisemmin Euroopassa.

Vuoteen 2050 mennessä myös keinot hyttyspopulaatioiden torjuntaan todennäköisesti kehittyvät.

– Riski, että meille tulisi dengue- tai chikunguya-epidemia on hyvin pieni. Se ei tule lähivuosina konkretisoitumaan millekään tasolle, koska esimerkiksi kesät meillä eivät ole yhtä pitkään lämpimiä kuin Etelä-Euroopassa, THL:n Sane sanoo.

Matkailijoille riskeistä kuitenkin tiedotetaan.

Terveysviranomaiset painottavat muita ilmaston lämpenemiseen liittyvia mahdollisia terveysuhkia (siirryt toiseen palveluun): Viime kesän kaltaiset helleaallot ovat riski etenkin ikääntyneille. Järvivesien ja Itämeren lämpeneminen voi vauhdittaa bakteerien lisääntymistä ja aiheuttaa infektioita.

Punkit voivat levitä laajemmalle, ja niiden levittämä borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus voivat yleistyä.

Muokatut superhyttyset saattavat ehkäistä epidemioita

Hyttysiä on maailmalla jo hävitetty torjunta-aineilla ja erilaisilla kokeiluilla. Tartunta-alueille on istutettu hyttysiä, jotka eivät saamansa bakteerin vuoksi kykene levittämään denguevirusta.

Australiassa on kannanmuokkauksella saatu lupaavia tuloksia. Odotukset ovat korkealla myös zikaviruksen koettelemassa Rio de Janeirossa.

Massiivisia epidemioita ei Euroopassa ole päässyt syntymään. Suomen viranomaiset seuraavat tarkasti tautitilannetta EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän kautta. Laboratoriokapasiteetti mahdollisten uusien tapausten selvittämiseen on Suomessa hyvä, sanoo Sane.

Kansalaishallinnon työntekijä suorittaa kaasutuksen käyttäen sumutuslaitetta hyttysten hävittämiseksi Intian Bangaloressa elokuussa 2017.
Kansalaishallinnon työntekijä suorittaa kaasutuksen hyttysten hävittämiseksi Intian Bangaloressa elokuussa 2017.Jagadeesh Nv / EPA

Viime vuosina denguetartuntoja on ollut Etelä-Ranskassa ja Madeiralla, chikungunyatartuntoja Ranskassa ja Italiassa. Tauteja yhdistää korkea kuume ja ankarat lihas- ja nivelkivut.

Hyttysten levittämä Länsi-Niilin virus surmasi kymmeniä ihmisiä kesän aikana Etelä-Euroopassa.

Kyseessä on trooppinen kuumetauti, joka on pääosin oireeton mutta toisinaan johtaa vakavaan aivo- tai aivokalvontulehdukseen.

Tauti olisi teoriassa voinut saavuttaa myös Suomen, koska Suomessa esiintyy sitä levittämään pystyviä hyttyslajeja.

Lisää aiheesta:

Sodan keskellä Jemenissä padotaan koleraa ennusteiden avulla – Voiko taudeista pian laatia samanlaisia varoituskarttoja kuin säästä?