Savonlinnan seudulla haaveillaan Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta – Selvitys puoltaa, ministeriö toppuuttelee

Suomen kansantalous hyötyisi Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle. Näin kertoo tuore selvitys, jossa Parikkala-Syväoron kansainvälistämisen arvioidaan tuovan Suomen puolelle kymmeniä miljoonia euroja lisää matkailutuloa. Kaakkois-Suomen rajavartiossa muutoksia ei kuitenkaan pidetä ajankohtaisena.

matkailu
Parikkalan rajanylityspaikka.
Parikkalan rajanylityspaikan avaamisesta kansainväliselle liikenteelle on puhuttu jo vuosikymmeniä.Yle

SavonlinnaUusimmassa selvityksessä Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä perustellaan sen tuomalla hyödyllä Itä-Suomen alueen matkailulle, teollisuudelle, investoinneille ja työllisyydelle. Parikkalan raja-aseman avaamisen on laskettu tuovan matkailutuloa jopa 80 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Samalla syntyisi satoja uusia työpaikkoja.

– Tämä hyödyttäisi kaikkein eniten Suomen puolta. Tästä tulisi moninkertaisesti takaisin verotuloina Suomen valtiolle ja työpaikkoina yrityksille, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine lisää.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon liittojen, Savonlinnan kaupungin sekä Parikkalan ja Rautjärven kuntien teettämässä selvityksessä nostetaan esiin myös vaikutukset tavaraliikenteeseen. Puutavaran lisäksi rajan yli voitaisiin kuljettaa muun muassa metallituotteita ja kemikaaleja.

Parikkalan rajanylityspaikasta on tehty selvityksiä ennenkin. Sisäministeriön arvioiden mukaan Parikkalan rajanylityspaikkaa ei ole avattu siksi, että se ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Parikkala-Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jonka tämänhetkinen liikenne koostuu pääasiassa puutavarakuljetuksista. Rajanylitykseen tarvitaan erityislupa.

Näköpiirissä ei muutoksia

Kansainvälisen rajanylityspaikan perustaminen vaatisi lisää henkilöstöresursseja ja aiheuttaisi rajavartiolaitokselle pysyviä menoja. Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli ei usko tilanteen muuttuvan rajalla lähivuosina.

– Tällä hetkellä rajanylitysliikenteessä ei ole nähtävissä mitään sellaista konkreettista merkkiä siitä, että se olisi merkittävästi kasvamassa. Ruplan kurssi on kohtuullisen heikko, joka vähentää venäläisten liikkumista Suomeen, ja tähän ei ole nähtävissä kovin nopeita muutoksia.

Olli arvioi, että rajanylityspaikan kansainvälistämisen kustannukset olisivat kymmenen vuoden ajalta noin 70 miljoonaa euroa.

– Jos Parikkala-Syväorosta tulisi keskisuuri kansainvälinen rajanylityspaikka, jossa olisi 0,5–1 miljoonaa rajanylitystä, niin rajavartiosto pelkästään tarvitsisi viidessä vuodessa noin 66 henkilöä lisää töihin, Olli sanoo.

Yksityiset yritykset valmiita rahoittamaan

Selvityksestä ilmenee, että Parikkalan raja-aseman kehittäminen edellyttäisi kuitenkin reilun 22 miljoonan euron investointeja. Rahaa tarvitaan esimerkiksi rakennuksiin. Alueen yrittäjät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa investoida rajanylityspaikan kansainvälistämiseen.

– Yritykset olisivat valmiita rahoittamaan toimitilojen investointeja ja saisivat sitten valtion maksamina vuokrina takaisin investoinnin, Laine tarkentaa.

Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle on puhuttanut jo vuosikymmenten ajan. Venäjän hallitus on jo usean vuoden toivonut Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä ja esittänyt sitä kahdesti Suomelle. Savonlinnan kaupunginjohtaja vetoaa valtiovaltaan.

– Tämähän ei enää vaadi muuta kuin Suomen hallitukselta myönteisen periaatepäätöksen, Laine sanoo.

Liikennejärjestelyissä muutoksia

Uusimman selvityksen mukaan rajanylityspaikan toimintaympäristössä, esimerkiksi liikennejärjestelyissä, on tapahtunut muutoksia, jotka puoltavat raja-aseman kehittämistä. Venäjän puolen tiestöä on jo kunnostettu. Myös Suomen puolella tehtävien liikennejärjestelyjen rahoitus on varmistunut.

– Siihen on saatu rahaa 4,7 miljoonaa euroa. Se tulee Kaakkois-Suomen Venäjä-rahaston laajojen hankkeiden kautta, Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen kertoo.

Rajavartiolaitoksen tilastojen mukaan raja on ylitetty tänä vuonna Parikkalassa tammi-syyskuussa reilut 18 000 kertaa. Mikäli Parikkalan rajanylityspaikka avattaisiin, niin selvityksen mukaan rajan ylittäisi vuonna 2022 noin 250 000 matkailijaa. Vuonna 2030 matkailijoiden rajanylityksiä arvioidaan olevan 400 000.

Kaakkois-Suomen tämänhetkiset kansainväliset rajanylityspaikat, Vaalimaa, Nuijamaa, Imatra ja Vainikkala, ovat kapasiteetiltaan yhteensä noin 18 miljoonaa rajanylitystä.

– Tänä vuonna päästään noin 7,5 miljoonaan rajanylitykseen, eikä kansainvälistämiselle ole kapasiteetin puolesta tarvetta, apulaiskomentaja Jaakko Olli sanoo.

Juttua korjattu 13.10. klo 8.30: Keskisuuren kansainvälisen rajanylityspaikan rajanylitysten lukumäärä on 0,5–1 miljoonaa, ei noin 1,5 miljoonaa rajanylitystä.