Huutamista, haukkumista, painostusta ja kiroilua – Kalajoen kaupunginjohtajan sanotaan johtaneen kovalla kädellä jo pitkään, ja nyt kaupunkia koettelee kriisi

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kiistää käyttäytyneensä epäasiallisesti.

Kalajoki
Kalajoen kaupungintalon julkisivu.
Juha Kemppainen / Yle

Hiekkasärkät. Dyynit. Juhannusjuhlat.

Kalajoen vetovoima on kasvanut harppauksin koko 2000-luvun. Nyt Hiekkasärkät on yksi koko Suomen suosituimmista matkailukohteista.

Kalajoki onkin kaupunginjohtajansa Jukka Puoskarin mukaan monella mittarilla yksi Pohjois-Suomen menestyneimpiä kuntia. Se ei riitä. Kaupunki haluaa olla myös alueensa houkuttelevin paikka asua ja tehdä töitä.

Loma-asuntomessualue Kalajoen hiekkasärkillä lokakuussa 2018.
Kalajoen Hiekkasärkillä vuonna 2014 järjestetyillä loma-asuntomessuilla vieraili yli 40 000 kävijää.Juha Kemppainen / Yle

Nyt Kalajokea repii kuitenkin kriisi. Osa valtuutetuista haluaisi erottaa luottamuspulan takia kaupunginjohtajan, jonka aikana kaupunki ja sen matkailu ovat kehittyneet huimaa vauhtia.

Ylen haastattelemien lähteiden mukaan kaupunginjohtaja kiroilee, huutaa, haukkuu ja painostaa työntekijöitä, jos asiat eivät suju, kuten hän haluaa.

– Puoskari takoi pöytää, uhkaili viraltapanolla ja raivosi, että tekee elämästäni vaikeaa, kuvailee yksi Ylen haastattelemista lähteistä.

Puoskarin tukijoiden mielestä kyseessä on ajojahti.

Puoskari vastaa syytöksiin sanomalla, ettei kukaan työntekijä ole suoraan sanonut kokevansa hänen käytöstään häiritseväksi eikä häntä ole kutsuttu asiassa virallisesti kuultavaksi.

– Poliittisen päätöksenteon yhteydessä käytetään joskus molemmin puolin värikkäämpää kieltä. Se kuuluu poliittisen päätöksenteon luonteeseen, mutta kenenkään loukkaaminen ei ole hyväksyttävää, toteaa Puoskari.

Jukka Puoskari.
Kalajoen kaupunginjohtajana OTK, varatuomari Jukka Puoskari on toiminut vuodesta 2000.Ville Viitamäki / Yle

Yhteensä yksitoista keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettua ja varavaltuutettua on tehnyt aloitteen kaupunginjohtajan erottamiseksi vedoten vakavaan epäluottamukseen. Valtuustossa on 35 jäsentä.

Aloitteen tekijät sanovat saaneensa kunnan työntekijöiltä viestiä painostavasta ilmapiiristä ja esimerkiksi kaupunginjohtajan pitämistä asiattomista puhutteluista. Heidän mukaansa työntekijät ovat kokeneet ainoaksi vaihtoehdoksi viedä asiaa eteenpäin luottamushenkilöiden kautta.

Suljettu ovi Kalajoen kaupungintalolla.
Kaupunginjohtajan on väitetty pitäneen kahdenkeskisiä “puhutteluja” suljettujen ovien takana.Juha Kemppainen / Yle

Puoskarin väitetään myös osoittaneen toistuvaa piittaamattomuutta lain säännöksiä ja hallintosäännön määräyksiä kohtaan ja pyrkivän ohjaamaan poliittisen harkintavallan käyttöä. Myös tiedonsaanti on aloitteentekijöiden mukaan puutteellista.

Valtaosa valtuutetuista asettui tukemaan kaupunginjohtajaa heti aloitteen tultua julki.

Asian käsittelyä kaupunginhallituksessa lykättiin toissa viikolla. Näin kaupunginjohtaja ehti toimittaa valtuutetuille 18-sivuisen vastineen ja melkein koko ylin virkamiesjohto laatimansa tukikirjelmän. Vastineessaan Puoskari kiistää perustelut erottamisaloitteen taustalla.

Puoskari sanoo, että erityisen pahalta ja loukkaavalta tuntuu erottamisaloitteessa kohta, jossa annetaan ymmärtää, ettei hän arvostaisi henkilökuntaa, vaan esimerkiksi nimittelisi työntekijöitä.

Henkilökuntapysäköinti, osoitettu betoniseen kaiteeseen niitatulla kyltillä.
Jukka Puoskarilla on omat kannattajansa ja vastustajansa.Juha Kemppainen / Yle

Osa kaupungilta viime aikoina irtisanoutuneista sekä muista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä näkee kuitenkin kaupunginjohtajan ajavan kaupungin kehittämistä ja erityisesti liike-elämän etuja niin voimallisesti, että esimerkiksi työntekijät ja ympäristöasiat jäävät välillä jalkoihin.

Yksitoista Ylen haastattelemaa työntekijää ja luottamushenkilöä kertoo kaupunginjohtajan käytöksestä hyvin samansuuntaisesti. He kertovat joko itse joutuneensa kaupunginjohtajan epäasiallisen käytöksen ja painostuksen kohteeksi tai todistaneensa sitä. Esiin nousee lisäksi haukkumista, uhkailua ja huutamista.

Osa on kokenut muun muassa painostusta säännöllisesti. Kukaan ei ole halukas tulemaan asiassa esiin nimellään. He kokevat, että Puoskarin valta ulottuu laajalle, eivätkä he halua ongelmia työhönsä tai luottamustoimiinsa. Osa sanoo, että voisi puhua nimellään, jos muutkin sen tekisivät.

Kaupunginjohtajan on kerrottu pitävän puhutteluja, joissa hän on uhkaillut muun muassa viraltapanolla. Haastatellut kertovat myös Puoskarin pyrkineen viime kädessä kierrättämään asioita sellaista reittiä, että ne etenevät hänen haluamallaan tavalla ja vauhdilla.

Ylen saamien tietojen mukaan ongelmat työntekijöiden kohtelussa ovat jatkuneet jopa toistakymmentä vuotta. Monet ovat myös kokeneet, että he eivät ole voineet kertoa kaupunginjohtajan epäasiallisesta käytöksestä työsuojelulle.

Heidän samansuuntaiset kertomuksensa piirtävät kuvaa työyhteisöstä, jossa kaupunginjohtaja haluaa valvoa asioita ja pitää tiukkaa otetta. Hän ottaa yhteen osan alaistensa kanssa välillä karkeinkin sanankääntein.

– Aika laajasti on tiedossa, että löytyy useita, jotka ovat kertoneet kokeneensa kaupunginjohtajan kohdelleen heitä epäasiallisesti. Puoskarin kanssa on puhuttu, mutta hän ei tunnista, että mitään epäasiallista olisi tapahtunut, sanoo yksi lähteistä.

Jotkut sanovat kokeneensa kaupunginjohtajan hallitsevan pelolla. He kertovat pelkäävänsä, että Puoskari pystyisi vaikuttamaan heidän elämäänsä, työhönsä tai luottamustoimiinsa.

– On tärkeää, että kenenkään virkamiehen tai päätöksentekijän ei tarvitse pelätä joutuvansa aiheettomasti häirinnän tai rankaisutoimenpiteiden kohteeksi, kirjoittaa puolestaan Puoskari vastineessaan.

Kaupungin entinen virkamies kokee joutuneensa jo vuosituhannen alkupuolella kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin haukkumaksi ja painostamaksi.

Se tarkoitti esimerkiksi vihaisia puhelinsoittoja: kiroilua, huutamista ja uhkailua. Muutaman kerran virkamies oli myös kurinpitopuhuttelussa ja joutui väsymyksen takia myöhemmin sairauslomalle.

Kalajoen keskustan pääkatu lokakuussa.
Kalajoen verotulot ovat kasvaneet viime vuosina 33,4 miljoonasta eurosta (vuonna 2011) toissa vuoden tilinpäätöksen 39,1 miljoonaan euroon.Juha Kemppainen / Yle

Virkamies ja kaupunginjohtaja olivat eri linjalla palveluiden säilyttämisestä. Virkamies sanoo, että Puoskari vei erään asian päättäjille vaillinaisin tiedoin eivätkä nämä tienneet, millainen vaikutus heidän päätöksellään oikeasti oli.

Siksi hän ohitti kaupunginjohtajan ja sai hallitukselta mandaatin viedä asiaa eteenpäin eri tavalla kuin Puoskari halusi.

Virkamies sanoo, että menettelystä raivostunut kaupunginjohtaja marssi hänen kotiinsa illalla yhdeltätoista vaimon ollessa yksin kotona. Hän sanoi jäävänsä odottamaan miehen tuloa selvittääkseen asian. Vaimon mukaan vasta perheen isokokoisen koiran näkeminen sai Puoskarin lähtemään.

Kaupunginjohtaja kiistää kotikäynnin.

– Sen muistan varmasti, että en ole kenenkään luona käynyt selvittelemässä välejä, Puoskari sanoo.

Jos on jotain selvitettävää, se hoidetaan hänen mukaansa niin, että paikalla on muitakin.

Virkamiehen mukaan kaupunginjohtaja hoiti rajuimmat uhkaukset ja nimittelyt aina virkahuoneessaan tai puhelimessa niin, ettei paikalla ollut todistajia.

Virkamies kertoo, että välikohtauksen jälkeisenä päivänäkin kaupunginjohtaja piti hänelle puhuttelun. Miehen mukaan kaupunginjohtajan kielenkäyttö oli rankkaa.

– Mikä vitun keisari sää kuvittelet olevasi, kertoo virkamies Puoskarin huutaneen yhden puhelinkeskustelun aikana.

Varsinaiset puhuttelut loppuivat, kun virkamies sanoi, että jatkossa paikalla on aina myös hänen esimiehensä tai keskustelut nauhoitetaan.

Puoskarin mukaan kaikkia sanamuotoja ja yksityiskohtia vuosien takaa ei voi välttämättä muistaa.

Pari vuotta taistelua asian kanssa vaikuttivat perhe-elämään, ja virkamies joutui väsymyksen takia sairauslomalle. Hän päätyi lopulta toisen työnantajan palvelukseen. Virkamies uskoo, että olisi muuten joutunut eroamaan, sillä ei olisi jaksanut kohtelua loputtomiin.

Kalajoen kaupungin tyhjä valtuustosali.
Juha Kemppainen / Yle

Tilanne kaupungin hallinnossa on Ylen lähteiden mukaan pahentunut viime aikoina. Kolmen vuoden aikana ympäristö- ja maankäyttöpalveluista on lähtenyt seitsemän työntekijää.

Henkilöstöjohtajan selvityksen mukaan irtisanoutumiset ovat johtuneet esimerkiksi hakeutumisesta omille kotipaikkakunnille, houkutteleviin työtehtäviin tai paremman palkan perässä.

Osa lähteneistä sanoo kuitenkin, että vuosia jatkunut painostava johtamistapa vaikutti heidän irtisanoutumiseensa.

– Paikka oli äärimmäisen raskas. Oli oikea päätös lähteä, sanoo yksi irtisanoutuneista.

Eräs työntekijä kertoo joutuneensa usein kaupunginjohtajan puhutteluihin, jotka on kokenut hyvin painostaviksi.

Hän kertoo, että kaupunginjohtaja on kiroillut, kyseenalaistanut sairauslomat ja esimerkiksi tivannut, oliko työntekijä varmasti petipotilaana eikä liikkunut kylillä.

Työntekijän mukaan kaupunginjohtajan painostus on liittynyt hänen työtehtäviensä sisältöön ja määrään ja Puoskari on myös uhannut työuran päättymisellä.

Hän ei ole uskaltanut ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta työsuojeluun.

– Kuluneiden vuosien aikana kukaan ei ole rohjennut siihen ryhtyä. Uhkana on ollut, että sen jälkeen joutuu vielä kovempaan paineeseen, sanoo työntekijä.

Paksulla köydellä rajattu alue Kalajoen hiekkasärkillä lokakuun hämärässä.
Juha Kemppainen / Yle

Kalajoen kaupungin työsuojelussa tällaisista ongelmista ei ole tietoa. Ilmoituksia kaupunginjohtajan käytöksestä ei ole tehty.

Häirinnän yhdyshenkilöön ja työsuojelupäällikköön ei ole oltu yhteydessä sellaisten häirintätapausten vuoksi, joissa aiheuttajana olisi ollut kaupunginjohtaja. Puoskari ei myöskään ole saanut yhtään varoitusta tai huomautusta koko uransa aikana.

Ylen tietojen mukaan kaupunginjohtajan kanssa on puhuttu hänen esimiestyössään koetuista ongelmista viimeksi syyskuussa. Puoskarin mukaan “kaupunginhallituksen jäsenten kanssa on selvitetty toimenpiteitä eräässä tehtävien vastuuttamista ja valmistelua koskevassa asiassa”.

Valtaosa johtoryhmän jäsenistä sekä konserniyhtiön johtohenkilöt ovat kirjoittaneet oman kannanottonsa Puoskarin tueksi. He sanovat, ettei esiin tuotu näkemys johtamisesta vastaa heidän kokemustaan. He eivät ole kokeneet epäasiallista kohtelua tai painostavaa ilmapiiriä.

Tuoreimmassa henkilöstökyselyssä työntekijät antavat työhyvinvoinnista arvosanan 3,56 (asteikko 1–5) ja johtamisesta 3,6.

Kalajoen vaakuna kaupungintalon ulkoseinässä.
Juha Kemppainen / Yle

Erottamisaloitteen allekirjoittanut vihreiden Hanna Halmeenpää sanoo, ettei hän missään vaiheessa ole arvellutkaan, että koko henkilöstö kokisi esimiestoiminnan huonoksi.

– Varmaan Kalajoen kaupunki toimii henkilöstön osalta organisaationa melko hyvin. Mutta vakavaa on, jos siellä on yksikin epäasialliseen kohteluun liittyvä epäily tai enemmän, eikä niitä haluta selvittää.

Yksi entisistä työntekijöistä uskoo, ettei ollut ainoa, joka ei uskaltanut vastata henkilöstökyselyyn rehellisesti. Vastaukset käytiin läpi osastoittain, joten hänen mukaansa vastaajat on helppo tunnistaa muun muassa iän ja sukupuolen perusteella, varsinkin osastoilla, joissa on vain muutama henkilö.

Haastatelluista ainoastaan jotkut luottamushenkilöt ovat valmiita puhumaan nimellään. Vihreiden Meri Säteri kertoo kokeneensa, että Puoskari on mustamaalannut häntä valtuuston edessä.

– Hän väitti koko valtuuston tilaisuudessa kahteen otteeseen, että olisin tehnyt esityksen, joka olisi merkittävästi kasvattanut kouluhankkeemme kustannuksia. Jouduin lopulta lukemaan tuon esitykseni kaikille ääneen, ettei asiasta jäisi väärä kuva. Puheenjohtaja totesi lopulta, että asian käsittelyä jatketaan muualla. Asiaa ei ole selvitetty, vaikka olen sitä erikseen pyytänyt.

Kaksi paikalla ollutta valtuutettua vahvistaa tapahtuneen, toinen on Säterin puoluetoveri, toinen ei. Kaupunginjohtaja Puoskari vastaa väitteeseen sanomalla, että yleensä luottamushenkilöt korjaavat väärinkäsityksen, jos sellainen pääsee tilaisuudessa syntymään.

Ylen lähteet sanovat, että yrittäjien tukemisessa Puoskari on valmis tekemään kaikkensa. Työntekijät ovat kokeneet jopa painostusta toimia kunnan säännöksiä vastaan tai ainakin kiertää niitä.

– Asiat vain piti tehdä jollain tapaa mahdollisiksi. Hankkeiden mahdollistamiseksi oli niin kova kiire, ettei aikaa jäänyt ihan perusasioiden kunnolliseen selvittämiseen. Jos asiat eivät edenneet tai joku uskalsi olla eri mieltä, hän saattoi haukkui valmistelevat virkamiehet. Syytti, ettei ammattitaito riitä viemään hankkeita eteenpäin. Tuli selväksi, että seuraamuksia tulee, jos ei tehdä, kuten hän sanoo.

Putkikeloja sekä rahtikontteja Kalajoen hiekkasärkkien Keskuskarilla.
Ristiriitojen taustalla vaikuttaa usein olevan kaupunginjohtajan halu ajaa elinkeinoelämän etuja suoraviivaisesti, Kuvan kohde ei liity tapauksiin.Juha Kemppainen / Yle

Ristiriitojen taustalla vaikuttaa usein olevan kaupunginjohtajan halu ajaa elinkeinoelämän etuja suoraviivaisesti. Osa työntekijöistä on saanut yrittäjiltä suorasanaista viestiä siitä, miten he tarvittaessa vievät asioita eteenpäin.

– Jos asia ei etene, menen Puoskarin juttusille, haastateltavat kertovat.

Kahdessa tapauksessa virkamiehet kertovat kaupunginjohtajan halunneen oikaista ja nopeuttaa prosessia esimerkiksi viemällä asiaa poikkeamislupana kaavamuutoksen sijaan tai jättämällä luontoselvitykset tekemättä.

– Kalajoella asiat halutaan hoitaa nopealla tavalla. Kaikkien pykälien mukaan meneminen ei ole suotavaa.

Jos jonkin alueen tai hankkeen rakentaminen uhkasi siirtyä, kaupunginjohtaja toimi omavaltaisesti, kertoo eräs haastatelluista.

– Eräs poikkeamislupahakemus lähti kielteisenä kaupunginhallitukselle. Lautakunta katsoi, että lain edellytykset eivät täyttyneet. Kaupunginjohtaja kuitenkin vaati asian käsittelyä seuraavaksi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa, siis ennen kaupunginhallitusta. Toimikunta totesi, että poikkeamisen edellytykset täyttyivät sittenkin, ja kaupunginhallitus myönsi poikkeamisluvan. Hanke kuitenkin jumittui, sillä ely-keskus katsoi, että päätös oli lain vastainen, kuten lautakuntakin oli katsonut. Ely vaati asian ratkaisemista kaavalla. Kaupunginjohtaja taipui kaavamuutokseen.

Jukka Puoskarin mukaan taas kyseessä on erinomainen esimerkki tilanteesta, jossa valmistelussa ja päätöksenteossa on ollut erilaisia näkemyksiä. Ne antoivat hyvät edellytykset päätöksentekoon, joten menettely oli hänestä juuri oikea.

Pieni hiekkasärkkä rantakasvustoineen lokakuussa Kalajoen Keskuskarilla. Taustalla Kalajoen hiekkasärkkien uimarannat sekä Mustilankankaan tuulivoimalat.
Kalajoen hietadyynejä Keskuskarin läheisyydessä. Taustalla Kalajoen hiekkasärkät sekä horisontissa Mustilankankaan tuulivoimaloita.Juha Kemppainen / Yle

Oma lukunsa on Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta (ElMa), jonka toimivallasta on herännyt kysymyksiä jo aiemmin. Epäselvyyttä on siitä, onko ElMa virallinen vai epävirallinen toimielin.

Sen rooli valmistelussa on iso: esimerkiksi vuoden 2017 kevään aikana valtuuston käsittelemistä varsinaisista asioista yli 60 prosenttia oli ElMan valmistelemia. Ne ovat esimerkiksi kiinteistökauppoja ja asemakaavamuutoksia.

Kaupunginjohtaja toimii toimikunnan puheenjohtajana, mikä hiertää osaa valtuutetuista. Laki sallii tilanteen, sillä jäsenten nimittäminen toimikuntiin on vapaampaa kuin muihin kunnan toimielimiin.

Osa luottamushenkilöistä kokee, että kaupunginjohtaja kierrättää toimikunnan kautta asioita, joiden käsittely voisi muuten mutkistua.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari katsoo, että ElMa ei ole varsinainen toimielin, vaan “valmistelua tukevaa vuoropuhelua”.

– (ElMassa) Kyse on käsittääkseni epävirallisesta valmistelutavasta, Puoskari toteaa.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta tyrmää tulkinnan.

– Kun kaupunginhallitus nimeää toimikunnan jäsenet, on vaikea katsoa, etteikö se olisi nimennyt koko toimikuntaa. Silloin kyseessä on virallinen toimielin.

Koska toimikunta on virallinen, sen on siis Olli Mäenpään mukaan pidettävä pöytäkirjaa kokouksistaan. Näin ElMa ei ole enää tehnyt Kalajoen uuden hallintosäännön astuttua voimaan viime vuoden kesäkuussa.

Kalajoen nettisivujen mukaan toimikunnassa valmistellut asiat eivät ole vielä julkisia. Professori Mäenpää kumoaa myös tämän näkemyksen.

Julkisuuslain kannalta olennaista on se, onko toimikunta pysyvä ja onko sille määritelty tehtäviä.

– Kyllähän tämä kutakuinkin pysyvältä kuulostaa ja valmistelutehtäviäkin toimikunnalla on. Siinä mielessä pöytäkirjojen ja päätösten on oltava julkisia, sanoo professori Olli Mäenpää.

Toimikunnan työskentelyyn osallistuu myös asiantuntija, tarvittaessa useampikin. Mäenpää muistuttaa, että kaikki toimielimet voivat kuulla asiantuntijoita. Jos asiantuntija on läsnä jatkuvasti ja käyttää puhevaltaa, tilanne on outo eikä kunnioita kuntalain periaatetta.

Syksystä 2017 alkaen ElMan kokouksiin on osallistunut esimerkiksi konserniyhtiön toimitusjohtaja.

Mäenpää arvioi, että elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on jäänne menneiltä ajoilta.

– Sitä ei ehkä ole Kalajoella mietitty uuden kuntalain kannalta. Laissa toimikunnat ovat enemmänkin yksittäisen asian valmistelijoita.

Kuntaliiton lakimies Saija Haapalehto sanoo, että jos kunnassa on tarkoitettu toimikunnan olevan nimestään huolimatta vapaamuotoinen työryhmä, se pitäisi kertoa selvästi.

Kuntalain näkökulmasta Kalajoen kuvion pitäisi siis olla selkeämpi. Käytäntö on vähintään kuntalain hengen vastainen ja lain kirjaimenkin osalta “ulkolaidalla”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

– Tämä ei kuulosta ihan siltä, mitä laki edellyttää valmistelulta, sanoo Mäenpää.

Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toteaa Ylelle, että jos valmistelevista toimielimistä halutaan hallintosäännön seuraavan käsittelyn yhteydessä luopua, kunnassa voidaan hyvin toimia ilman näitä toimikuntiakin. Muutostarpeita on hänen mukaansa jo alettu kartoittaa.

Ylen lähteiden mukaan ongelmia syntyy Kalajoella silloin, jos virkamies asettuu vastustamaan kaupunginjohtajaa. Esimerkiksi Kalajoen kaupungin kanssa vuosia alansa asioissa yhteistyötä tehnyt valtion entinen työntekijä koki yhteistyön kaupunginjohtajan kanssa hyvin vaikeaksi.

– Hän on yrittänyt ylempien tahojen kautta ohittaa tavallisten virkamiesten asioiden hoitamista. Kun joku asia ei mennyt niin kuin hän halusi, hän soitti esimiehelle.

Joskus kaupunginjohtaja myös yritti välttää luontoselvityksen teettämisen, näin kävi esimerkiksi kun Hiekkasärkille piti kaavoittaa lisää rakennusoikeutta.

– Puoskari esitti, ettei luontoselvitystä tarvitse tehdä. Vanhan kaavan yhteydessäkään sitä ei ollut tehty, joten pakkohan se oli tehdä, sanoo virkamies.

Kalajoen Keskuskarin suojeltu ranta-alue. Suojelualueen rajalla merkkitolppa välittömässä läheisyydessä tehtävien maanrakennustöiden rajaamiseksi.
Suojeltu ranta-alue Kalajoella.Juha Kemppainen / Yle

Puoskari yritti tinkiä luontoselvityksistä myös Kalajoen loma-asuntomessujen yhteydessä. Hän sanoi, että virkamies kaataa koko messut pitäessään kiinni arvokkaita luontotyyppejä sisältävästä metsäkaistaleesta.

Kalajoen kaupungin entinen virkamies vahvistaa molemmat tapaukset.

Pitkään jatkuneet erimielisyydet johtivat siihen, että Puoskari esitti lopulta valtion virkamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin.

– Varmaan minä olin hänen mielestään pelkkä jarru. Sain kuitenkin puhtaat paperit, joten syytä siirtoon ei ollut.

Tuolloinen esimies vahvistaa, että Kalajoen kaupunginjohtaja esitti siirtoa. Virkamies ei ollut työnantajan mukaan syyllistynyt virkarikkeeseen eikä muutakaan perustetta siirrolle ollut.

Esimies pitää erikoisena, että kunnan virkamiesjohto tuolla tavoin vaatii valtion virkamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin. Hänen uransa aikana Kalajoen tapaus on ainoa hänen tietoonsa tullut.

Jukka Puoskari ei vastaa kysymykseen siirtoyrityksestä, vaan toteaa, että hänen toimivaltansa rajoittuu Kalajoen kaupungin organisaatioon.

Kokenut kuntapoliitikko ja keskustan valtuutettu Raili Myllylä pelkää Kalajokea ravistelevan luottamuskriisin kääntyvän päätöksentekokriisiksi. Myllylän mielestä nyt ei osoitella vain kaupunginjohtajaa, vaan myös johtoryhmän valmisteleva työ on kyseenalaistettu.

– Kalajoki on monella mittarilla katsottuna Pohjois-Suomen ykköskunta, mutta ensimmäisen kauden valtuutetut ovat sitä mieltä, että kaikki on hoidettu huonosti. Nyt etsitään vain virheitä.

Myllylä ei ole todistanut Puoskarin kohdelleen ketään epäasiallisesti, mutta myöntää että “tilanteita on ollut”, samoin ristiriitoja ja kiivasta keskustelua kokouksissa.

– En näe, että kaupunginjohtaja olisi yksinään kuohahdellut, yhden ihmisen syyllistäminen on kohtuutonta.

Kaupunginhallituksen ovi.
Kalajoen kaupungnhallitus päätyi äänin 5–4 neuvottelumenettelyyn asiassa.Juha Kemppainen / Yle

Kunnanjohtajan erottamisaloitteita tehdään Suomessa harvakseltaan, joskin tilanne vaihtelee vuosittain.

Kalajoella kaupunginhallitus päätyi äänin 5–4 siihen, että kaupungin luottamuskriisiä yritetään ratkoa neuvottelumenettelyllä. Ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät päästä sopuun siis täsmentämällä pelisääntöjä ja työnjakoa.

Vähemmistöön jääneet olisivat halunneet tilapäisen valiokunnan setvimään luottamuspulaa. Heidän mukaansa irtisanomisaloitteessa ei ole kyse epäluottamuksesta muita luottamushenkilöitä tai virkamiesjohtoa kohtaan.

Lopullisesti asiasta päättää valtuusto.